sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Paavolan tammi ja kameramietintöjä


Jykevä puu sijaitsee erikoisella paikalla: pystyynkuivuneen näreikön keskellä omassa rauhassaan isolla aukolla, elinvoimaisena ja tähän aikaan vuodesta niin vehreänä. Ikää puulla on 400-500 vuotta, ympärysmitta 472 cm. Paavolan tammi tuli tietoisuuteeni Antti Huttusen ja Touko Kauppisen toimittamasta Retkipaikka-kirjasta ja viime kesänä televisiosta tulleesta Metsien kätkemästä, jossa Huttunen ja Reetta Ranta retkeilivät ympäri Suomea. Miltei itkettävän kauniisti kuvattu ohjelma lumosi (ja nyt mietin, että samanniminen kirja pitäisi kyllä hankkia).





Minä pääsin Paavolan tammelle viikko sitten. Lasten kesäloman alkamisen kunniaksi teimme sinne perheen yhteisen retken. Jo ajomatka Lohjansaareen lumosi: kaikki ne matkalla nähdy omenatarhat ja pellolla ruokaillut pieni kauris. Kävelymatka vanhan koulun pihalta tammelle oli sekin viehättävä: kurjenpolvia, pitkospuut, näreikkö ja sen keskellä jo kaukaa häämöttävä tammi paksuine juurineen, komeine latvoineen. Kaikki puun uurteet ja oksat, vaikuttava hiljaisuus – satuimme paikalle hetkenä, jolloin olimme ainoat puun katsojat; olen kuullut, että Paavolan tammi on suosittu retkikohde, joten tuo rauha ja hiljaisuus oli kuin suoranainen puun suoma lahja retkeilijälle.





Joskus, tai miksei useinkin, yksi ainoa puu voi olla oman retkensä arvoinen.

Aion vielä joskus palata Paavolan tammelle. Syksy voisi olla oivallista, taianomaista aikaa käydä tervehtimässä tuota uljasta puuta. Kuulin, että lähistöllä on vielä isompi tammi. Onkohan muuallakin? Vinkatkaa oman retkensä arvoisista puista Uudellamaalla (tai Pohjois-Savossa; puu voi olla muukin kuin tammi!).



--


Nyt kyselen myös kameravinkkejä. Olen viimeiset 16-17 vuotta kuvannut erilaisilla Canoneilla Ixuksesta G9:ään ja satasarjalaisiin järkkäreihin, mutta viimeisen vuoden aikana olen ollut kyllästynyt kuvaamiseen. Canon on pölyttynyt ja olen kuvannut etupäässä puhelimella. Haluan kuvausinnostuksen takaisin, ja haluan hieman pienempikokoisen kameran, jotta kamera kulkisi mukana. Järjestämäkameran, kuitenkin, nopeuden, kuvien laadun, monien mahdollisuuksien vuoksi. En siis etsi kompaktikameraa. Onko teissä Lumiompun lukijoissa mikrojärkkärillä kuvaajia? Etenkin Olympuksella kuvaajat: suositteletteko merkkiä? Vai olisiko kuitenkin parempi pysyttäytyä Canonissa. Kokemuksia, vinkkejä jne. otetaan kiitollisena vastaan. Niin, ja: etsin on must.

25 kommenttia:

  1. Upea on puu. Tuonne olisi kiva päästä käymään ja tuntemaan se vuosisatainen tunnelma. Oman lapsuuskotini pihalla kasvaa kuusi, joka on aika vanha, kertaalleen latva katkennutkin. Ei se tälle Paavolan tammelle vertoja vedä, mutta kyllä siitäkin aistii jotain samankaltaista uljuutta ja iän tuomaa vaikuttavuutta.
    Kameraan en osaa ottaa kantaa. Itse kuvaa pikkuviallisella digikameralla ja toivon, että jossain vaiheessa löytäisin myös uuden kameran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino, tuollaisen suuren puun juurella tuntee itsensä jotenkin pieneksi ja muun maailman olevan niin kaukana. Ymmärrän hyvin tuon lapsuuskotisi puun merkityksen. Omassa mummolassani oli paljon koivuja, joista yksi oli minulle hyvin rakas: kiipeilin sen rungoilla (puu oli aika leveä, koivuksi rungoltaankin hyvin vankka). Usein kaipaan tuota puuta (se on vieläkin olemassa, toivon, mutta mummolassani asuvat ihan uudet ja vieraat ihmiset).

      Toivotaan, että kamerasi kestää hyvän aikaa ja että joskus löydät juuri oikeanlaisen uuden!

      Poista
  2. Katja, näenkö uusilla laseillani väärin: 110 cm kork? Meidän lehmuksetkin ovat 35 metriä korkeita. Upeat kuvat sinulla<3

    Meistä on tullut tammen istuttajia. Niitä on kasvamassa jo monia, eivätkä ne ole ihan niin hitaita kuin sanotaan, eivät ainakaan meidän lehdossa.

    Minustakin syksy on tamminen aikaa, vaikka tammella ei ole mitään varsinaisen ylivertaista ruskaa, mutta ne terhot ja se puun kaikki muu, muoto.

    ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, näet ihan oikein, mutta tuossa kyltin virkaa tekevässä lappusessa on virhe: Paavolan tammi on todella korkea. Kun sen alla seisoo, tuntee itsensä pieneksi. Ja kiitos. ♥

      Ihana ajatella teitä istuttamassa tammia. Olen samaa mieltä, syksy on jotenkin tammien aikaa.

      ♥♥

      Poista
    2. Leena, hoksasin, että tuo 110 cm tarkoittaa puun halkaisijaa, pituutta puulla on nuo Allun mainitsemat 12 m. :)

      Poista
  3. Lohjalainen ystäväni postasi tuosta pari viikkoa sitten ja kirjoitti, että
    tammi on 12m korkea ja ympärysmitta 60 cm:n korkeudella on 668 cm.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Allu, tuo 12 m on varmasti oikea korkeus. Sen sijaan Paavolan tammi on kaiketi ympärysmitaltaan tuon 472cm, se yli 6 metrin kokoinen puu on toinen lohjalainen tammi. Kai! Kun googlaan, saan tästä ristiriitaista tietoa.

      Poista
  4. Jos teette kesäretken vielä länteen, Hangon suuntaan, suosittelen matkalla Siuntiota. Siuntion linna on upea ja aivan rakennuksen vieressä oli mahtavia tammia. Idyllinen paikka muutenkin.
    https://floral-passions.blogspot.fi/2017/06/sjundby-manor.html

    Minulla on pienikokoinen järjestelmäkamera Samsung NX1000. Sitä ei ole enää saatavissa, mutta kameraliike osaa varmaan sanoa mikä malli olisi lähellä. Riittävän hyviä kuvia saan, minähän en ymmärrä valokuvauksesta mitään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, kiitos vinkistä. Siuntio voisi olla hyvä retkipaikka. Tulen pian katsomaan postauksesi.

      Ja sinulla on upeita kuvia! Olen niitä usein ihaillut, etenkin kukkakuviasi. :) Googlaanpa Samsunginkin kamerat.

      Poista
  5. Tammet ovat yksiä lemppareistani. Aivan ihania ja viisautta uhkuvia puita. Tuo Paavolan tammi pitää ehdottomasti käydä katsomassa vielä joskus. On varmasti näkemisen arvoinen myös syksyllä, oih.

    Itselläni on mikrojärkkäri Olympys Om-d. Vertailukohtaa ei ole, koska se on ensimmäinen järkkärini mutta olen ollut äärimmäisen tyytyväinen merkkiin. Myös merkin Pen-järkkäreitä harkitsin silloin, koska niitäkin oli kehuttu. Ja Olympos valmistaa vielä ihania tyylikkäitä nahkaisia kameralaukkujakin ja muuta kivaa oheistarviketta. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, ihanasti luonnehdit tammia. Olen kyllä ihan samaa mieltä niistä. Paavolan tammi on upea, kannattaa joskus käydä.

      Ja mahtavaa, että sinulla on OM-D! Se (tai ne, niitä on muutama erilainen) on nimittäin juuri se Olympuksen malli, jota mietin. Mikä OM_D sulla on? Ovatko valikot tuntuneet vaikeilta? Pen-mallia en mieti, koska siinä ei ole etsintä ja kamera on ehkä turhankin pieni, mutta OM-D:stä olen katsonut jopa YouTube-arvosteluja. Jos ehdit, niin kerro kamerastasi lisää. :)

      Poista
  6. Kyllä on upea tammi ja kannatti tehdä retki puuta ihailemaan!

    Toivottavasti löydät hyvän uuden kameran!

    Terkkuja sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, tammi on kertakaikkisen hieno. Ehkä joskus retkeillään sinne yhdessä?

      Kameran malli on jo melkein päätetty, nyt vaihtoehtoja on kaksi.

      Samoin sinne! ♥

      Poista
  7. Upea puu, ja hienot kuvat olet siitä ottanut.
    Kameran valinnassa en osaa auttaa,minulla on Canonin järkkäri,mutta harvemmin jaksan kantaa sitä mukana ,joten puhelimella tulee paljon kuvattua, eikä puhelimeni kamera ole kummoinen,joten tuollainen mikrojärkkäri olisi kiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, kiitos! Tuo puu on niin kaunis ja ympäröivä näreikkö korostaa sen uljautta.

      Minäkin olen kuvannut Canonin järkkärillä ja vähän väsynyt raahaamaan sitä mukana. Siksi mietin, että pienempi järkkäri voisi tuoda uutta iloa kuvaamiseen - ainakin kameran jaksaisi ottaa mukaan. :D

      Poista
  8. Samoja ajatuksia kamerasta - Canon on niin iso ja painava, että ei jaksa pitää mukana lähes koskaan. Matkoillakin vain ekana päivänä... Seuraan saamiasi vinkkejä =)

    Ja retkipaikkana Espoon Rantaraitti on ihan ykkönen (teiltä voi olla hieman kaukana). Ollaan nyt ajeltu lähes joka viikonloppu pyörällä rantaa pitkin - katsotaan, kun kunto kasvaa, jos päästäisiin loppukesästä ihan Espoon loppuun saakka, ja ehkä mennään myös Helsingin suuntaan. Ja kiitos kirjamuistutuksesta, täytyykin etsiä käsiin kirja. Mukavaa kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari a, täytyypä siis kertoa siis mahdollisesta kamerahankinnasta. Pienempi kulkisi helposti mukana.

      Espoon Rantaraitti on meiltä kaukana, mutta voisihan sitä joskus ajaa autolla sinne päin ja lähteä ulkoilemaan, rannoilla on usein niin hienoa liikkua. :)

      Poista
  9. Miten kaunis ja vaikuttavan uljas tammi! Aivan huikeat vuosirenkaat takanaan ja toivottavasti satoja vielä edessäkin. Häntä katsomaan voisi kyllä lähteä matkankin takaa, uskon kokemisen arvoiseksi elämykseksi.

    Kameravinkkejä toivoisin minäkin. En jaksaisi ison, painavan kameran kanssa kikkailla vaikka pidempään olenkin haikaillut kunnon järkkärin perään.

    Ihanaa kesää sinulle ja rakkaillesi Katja♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannah, tuo tammi on upea, pysäyttävä. Luin jostain, että tammi kasvaa 400-500 vuotta, elää saman ajan ja tekee kuolemaa vielä satoja vuosia. Paavolan tammella on varmasti vielä satoja vuosia edessään.

      Katsotaan, millaisia kameravinkkejä tulee. :)

      Samoin, ihanaa kesää! ♥

      Poista
  10. Ihana puu <3 Kyllä tällaisten vanhojen puiden juurella ihminen tuntee itsensä juuri sen kokoiseksi kuin onkin: pieneksi.

    Kauniita kesäpäiviä sinulle kaimani <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, juuri noin: olen ihan tuon(kin) puun lumoissa. Metsä muutenkin tekee sielulle hyvää.

      Nyt sataa, tuoksuu kesältä! ♥

      Poista
  11. Ihana puu ja retki! Minä en vain oikein paikallistanut, missä päin se sijaitsee? Tänä vuonna on ilmestynyt puu-kirjojakin, kuten Metsän parantava voima ja Puiden salattu elämä, joista viimeksi mainittu kiinnostaa minua enemmän...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, tuo on niin kaunis puu. Kirjoitinkin tähän tekstiin, että puu sijaitsee Lohjansaaressa. Sinne ajaa aika nopeasti, jos tekee mieli puuretkeillä. :) Nyt on tosiaankin tullut paljon kiinnostavia kirjoja puista ja metsästä.

      Poista
  12. Tuonne pitää joskus itsekin päästä!!

    Parin sylin levyinen mänty löytyy Nilsiän Pisan reitiltä. Ei siis yhtä mahtava kuin tämä tammi, mutta siitäkin huokuu omaa arvokkuutta!

    Mun toisessa blogissa, Kaskipojassa on juttu Pisan luontopolusta ja kuva kyseisestä männystä.

    https://kaskipoika.wordpress.com/2017/06/13/pisa-nilsia-7-6-17/

    VastaaPoista
  13. Voi Paavolan tammi! <3 Minä bongasin sen Metsien kätkemät-sarjasta ja olen haaveillut matkasta tuonne. Olipa muuten hyvin tehty ohjelma. Kaunista valoa näissä kuvissa. Nyt iski sellainen luontohurmio!

    VastaaPoista