Hyllynlämmittäjiä ja juhannusruusuja

Ruusuista juhannusta! Tai koivuista, soista, festaripainotteista, luonnonrauhaisaa, kaupunkimaista – miten vain juhannusta vietättekin. Minun juhannukseeni kuuluvat tietenkin kirjat. Lisäksi toivon vastasaunaa, vanamoiden tuoksua ja muutaman päivän vapaata ennen uutta työviikkoa ja myöhemmin koittavaa, oikeaa kesälomaa.

Mitä te aiotte juhannuksen aikaan lukea? Minulla valinta on nyt vaikea, sillä kiitos maailman parhaimman podcastin Sivumennenin, olen erittäin myöhäsyntyisenä osallistumassa Hyllynlämmittäjä-haasteeseen. Palaan haasteeseen ihan tuota pikaa, mutta ensin muutama sana Sivumennen-podcastista, jota olen sivusilmin tai toisella korvalla seurannut heti alusta saakka, mutta kunnollisesti hurahdin vasta joskus puolisen vuotta sitten.

Kuunnellessani olen nyökytellyt: juuri noin, miten hyvä huomio, nyt haluan lukea tämän tai tämän kirjan (ah, Hararin Sapiens tai Julyn Avokämmen, joista ensimmäisen muuten ostin odottamaan yhtä lomalle suunnittelemaani ajanjaksoa ajatellen). Olen myös halunnut väittää vastaan (älkää nyt kertoko ihan kaikkea Yanagiharan Pienestä elämästä!) ja olen saanut valtavasti uusia oivalluksia (feminismistä, etenkin Gayn Bad Feministin käsittely) tai ihan vaan nauttinut sellaisesta fiksusta fanituksesta (Obama, Knausgård, Ferrante - ja minä fanitan nyt teitä, Sivumennenin naiset. Sydän!). 

Sivumennen on ollut lenkkieni ilo. Nyt minulla on enää puolitoista jaksoa kuuntelematta, joten Jonna ja Johanna: tehkää pian uusi Sivumennen-jakso – ja jatkakaa, oi jatkakaa, podcastianne kauan! Mitä minä sitten kuuntelen, kun jaksot loppuvat minulta?

Takaisin hyllynlämmittäjiin. Koska hyppään haasteeseen mukaan vasta nyt, aion hieman oikoa: valitsin toki 12 hyllynlämmittäjää, mutta koska vuotta on enää reilu puolet jäljellä, olen enemmän kuin tyytyväinen, jos luen alla olevasta valikoimasta kuusi kirjaa, yhden jokaiselle kuukaudelle.

Lumiomenan 12 hyllynlämmittäjää aakkosissa

Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo. No, tämän olen tietenkin lukenut. Monta kertaa, englanniksikin. Arvostamani Kersti Juvan suomennosta en ole lukenut, olisikohan tänä vuonna senkin aika.

Susanna Clarke: Jonathan Strange ja herra Norrell. Tämän sain mieheni kanssa yhteiseksi joululahjaksi silloin, kun tämä oli jonkinlainen hittikirja. Ehkä syksyllä?

Joan Didion: Iltojen sinessä. Rakas ystävä on painokkaasti suositellut tätä kirjaa. Ensin pitää kuitenkin etsiä käsiini Maagisen ajattelun aika.

Elizabeth Gilbert: Eat, pray, love. Tämähän on jo jonkinlainen self help -klassikko. Matkakirja-ainesta?

Miranda July: Avokämmen. Moni ystäväni on kehunut tätä, mutta piti saada vielä yksi Sivumennen vakuuttamaan lisää.

Iris Murdoch: Hiekkalinna. Tämänkin ostin jo kesällä 2013 Lontoon-matkaani odottamaan. Aika rientää!

Joyce Carol Oates: Blondi. Ehdottomasti luettava, mutta pokkarissa fontti on tuskastuttavan pientä – jopa lukulaseilla silmäiltynä.

Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta. Kehuttu, kauniskantinen romaani, jolta odotan paljon.

Henry Thoreau: Kävelemisen taito. Voisikohan tätä lukea kävellessään? Tosin en osaa kävellä ja lukea yhtä aikaa.

Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja. Voiko tämän nimistä kirjaa vastustaa?

Kjell Westö: Missä kuljimme kerran. Miten – siis MITEN – en ole tätä lukenut?

Oscar Wilde: The picture of Dorian Gray. Klassikko (ja kuvassa aakkosia sekoittanut kirja, kujeileva teos?) on odottanut hyllyssäni toistakymmentä vuotta, Anna-Kaari Hakkaraisen ihana (!) romaani muistutti, että Wilden romaanin voisi lukeakin.

 Mistä aloittaisin? Mikä toimisi täydellisenä juhannuskirjana?

P.S. Uudella kameralla voi leikkiä, huomasin. Juhannuksena riittää opeteltavaa.