Yksinhuoltajuus petollisen aviomiehen Antoinen karattua rakastajattarensa kanssa Keniaan, rahapula historiantutkijan pienen palkan vuoksi, riita koppavan yläluokkaisen äidin kanssa ja lopulta kauniin ja menestyvän Iris-siskon yllättävä pyyntö saavat Joséphinen suostumaan petokseen. Siskosten välisen sopimuksen mukaan Joséphine kirjoittaa 1100-luvulle sijoittuvan romaanin, joka julkaistaan Iriksen nimissä. Iris saa mainetta ja itsekunnioitusta, Joséphine tarvitsemansa muhkean rahasumman. Siskon pyyntöä on vaikea vastustaa.
Katherine Pancolin 12. romaani Krokotiilin keltaiset silmät (Bazar 2011; Les yeux annes des crocodiles 2006) on hänen ensimmäinen suomennettu romaaninsa. Se vie lukijansa Pariisiin, hieman Britanniaan ja Keniaan sekä ennen kaikkea erään laajennetun perheen oikkuihin, ihmissuhteisiin sekä ilotulituksen tavoin räiskyvään dialogiin.
Pancolin romaani on jotenkin hyvin ranskalainen. Sen henkilöhahmoissa esiintyy kokonainen ihmiskavalkadi yläluokan Hammastikusta - Iriksen ja Joséphinen äidistä Henriettestä - köyhään, lihanilot löytäneeseen sihteerikköön Josianeen, akateemisesta suklaata ahmivasta hissukasta Joséphinesta tätä ylenkatsovaan Hortensia-tyttäreen ja pyöreään, suloiseen Zoé-kuopukseen sekä edelleen pyylevästä isäpuolesta Marcelista Iriksen lipevään mieheen Philippeen. Lisäksi mukana on työtovereita, sukulaisia, sekä naapureita, joista merkittävän ja varsin yllättävän roolin saa luomuherkkuja taikova suurikokoinen skottisyntyinen Shirley. Yhteiskuntaluokat määräävät ihmisten arkea, vaikka elo nykyajan Pariisissa on näennäisen tasa-arvoista. Kaikesta huolimatta ovenvartija on silti ovenvartija, sihteeri ponnistaa rahvaanomaisesta suvusta ja vanhan rahan suvuilla on luontaista tyylitajua.
Kenen tahansa lukijan mieli on varmasti hetken aikaa pökerryksessä ihmispaljouden ja sivujuonten keskellä, mutta ennen pitkää tarina saa uomansa kaiken keskittyessä Joséphineen. Romaani on eräällä tapaa hänen itsenäistymisensä kertomus.
Oli siis ryhdyttävä kirjoittamaan!
Joséphinen ja Iriksen sopimus kirjan kirjoittamisesta on koko romaanin keskeistarina, vaikka mukaan mahtuu kaikkea muutakin taivaan ja maan väliltä. Koska kirjoittaminen saa romaanissa suuren roolin, on Krokotiilin keltaiset silmät eräällä tavalla kirjoittajaelämän kuvaus ja sellaisenaan varsin hyvä. Luomisen tuska ja sujuvuus, henkilöhahmojen tuleminen uniinkin sekä väistämätön mustasukkaisuus omasta hengentuotteestaan kytkeytyvät siskosten välisiin suhteisiin sekä heidän molempien omaan identiteettiin sekä sosiaaliseen asemaan.
Krokotiilin keltaiset silmät on mainio lukuromaani. Periaatteessa siinä on kaikki kohdallaan aina ranskalaisesta kepeyden ja kulturellin yhdistelmästä ihaniin ruokiin - kalkkunaa ja kastanjoita, kanipaististia, mantelileivoksia ja hyvää viiniä - ja kahden eri sukupolven siskosten eroavaisuuksista salattuihin rakastettuihin, ihmeelliseen duffelitakkiseen mieheen sekä ikuiseen rahapulaan. Kaikkea on kuitenkin liikaa, koska nyt kirja on samaan aikaan siskos- ja parisuhdekirja, yhteiskunnallista satiiria sisältävä kaupunkikuvaus, kertomus kirjoittamisesta sekä myös lasten ja vanhempien elämän ristiriitoja sivuava romaani. Mielestäni Pancolin kirjasta olisi hyvin voinut vähentää yli sata sivua sekä poistaa jonkun kokonaisen sivujuonen ja tarina olisi silti toiminut. Nyt olin lukiessani paikoin uuvuksissa monien sinänsä herkullisten henkilöhahmojen ja useiden kehyskertomusten viidakossa. Onneksi Pancol osaa kirjoittaa hyvin ja romaani on myös suomennettu mainiosti.
Kirjassa on oikeita ja mielikuvallisia krokotiilejä. Ei ole vaikea arvata, kummat ovat pahempia. Krokotiilin keltaiset silmät on makuuni hivenen liian viihteellinen, mutta silti laadukas ja tarpeeksi älykäs lukuromaani, jonka parissa muutama päivä sujuu kuin siivillä. Ranskalaisessa rönsyilyvyydessä on sitä jotain. En yleensä pidä kirjojen jatko-osista, mutta ensi vuonna ilmestyvän Les valse lente les tortuesin tulen melko varmasti lukemaan.
***½
Krokotiilin keltaisista silmistä ovat kirjoittaneet myös Jenni ja Mari A. Osallistun kirjalla myös Karoliinan siskoshaasteeseen sekä 690 sivunsa ansiosta myös Satun minihaasteeseen.
