lauantai 16. marraskuuta 2013

Tänään kotona: 3 x sisustuskirja


Monen erinomaisen kotimaisen romaanin jälkeen poden pientä lukujumia. Kuun alussa lupailin, että nyt marraskuussa kotoilen hieman: luen mielelläni sisustuslehtiä ja -kirjoja, mutta en ole niitä kovinkaan usein blogissani esitellyt. Koska hyllyssä on useampikin, esittelen nyt kolme erilaista sisustuskirjaa ja jatkan kotoilua vielä myöhemminkin yhden joulu- ja yhden kokkauskirjan merkeissä. Kun omassa kodissa tälläkin hetkellä legopalikat valloittavat pinta-alaa, pyykkikasat odottavat kaapittamistaan, viimekeväiset virpomisvitsat ovat edelleen maljakossa keittiön kaapin päällä (no, vajaan puolen vuoden kuluttahan niitä tarvitaan taas!) ja yöpöydän kirjapino on kasvanut 11 kirjan korkuiseksi, on hauskaa sukeltaa siistien ja järjestettyjen kotien maailmaan.


Jonna Kivilahti: 12 x koti
Kuvat: Krista Keltanen
Kustantaja: WSOY 2013
Mistä: Arvostelukappale
Sivuja: 159
Kotimainen sisustuskirja

12x koti. Kaksitoista suomalaista kotia: romanttisia ja moderneja, maalla ja kaupungissa, kerrostalossa ja omakotitalotontilla. Mrs. Jones -blogistaan tuttu sisustustoimittaja Jonna Kivilahti ja mainos-, lifestyle- ja ihmiskuvistaan tunnettu valokuvaaja Krista Keltanen ovat yhdistäneet voimansa ja laatineet sisustuskirjan, joka esittelee erilaisia koteja. Kirja rakentuu siten, että koti esitellään kuvin ja jokaisen kodin asukkaat kertovat itse asuinsijastaan ja lopuksi sisustusalan ammattilaiset, kuten sisustusarkkitehdit tai muotoilijat, kommentoivat koteja.

On aina makuasia, millaisista kodeista ja millaisesta sisustuksesta pitää. Joku rakastuu pelkistettyyn tyyliin, toinen haluaa vaaleaa, joku virkistyy väreistä. Kun toinen haluaa kotiaan somistamaan Madonna-patsaan, luottaa toinen suomalaiseen muotoiluun. Tämä moninaisuus näkyy hienosti kirjan kuvissa: kodit ovat erilaisia, asujiensa näköisiä. Toki kirja eräällä tavalla myy unelmaa, mutta tekee sen makeilematta ja ammattitaidolla. Koska 12 x kodissa kyse on ihmisten omista kodeista, en ota kantaaa siihen, mitä mieltä itse kunkin sisustuksesta olen. Sen sanon, että muutama koti edustaa tyyliä, jota vältän, mutta monessa kodissa "kyläilin" mielelläni. Omiksi suosikeikseni nousivat Krista Keltasen oma koti, vanha ja värikäs puutalo, sekä Mikaelin ja Antin Villa Hattarala ihan vain värikkään hulluttelunsakin vuoksi. Näitä kahta kotia yhdistää puutalomiljöö (jollaisessa en itse asu) ja taiteellisuuden ja mutkattomuuden yhdistelmä - kotoisuus. Myös Rillan 1970-luvun talossa sijaitseva koti Marimekkoineen ilahdutti.

Kokonaisuudessaan kirja 12 x koti on raikas ja ilahduttavan monipuolinen. Sen taitto on selkä, teksti hyvää ja toteutus kauttaaltaan onnistunut.



Ilona Pietiläinen: Hulivilin onnenhetket. Juhlia & sisustusta lapsille
Kuvat: Hanne Manelius
Kustantaja: Docendo
Sivuja: 136
Mistä: Lahja
Kotimainen lastenhuoneisiin keskittyä sisustuskirja

Cowboyt, kummitukset, prinsessat ja ihan tavalliset lapset tai heidän huoneensa ja juhlansa ovat pääosassa useita sisustuskirjoja tehneen ja bloggaajanakin tunnetun Ilona Pietiläisen kirjassa Hulivilin onnenhetket. Hanne Maneliuksen runsaat ja kauniit kuvat ovat keskeisiä lastenkamareihin kurkistavassa teoksessa.

Hulivilin onnenhetket jakautuu kolmeen teemaan: Lastenjuhliin, Lastenhuoneisiin ja Iloisiin ideoihin. Juhlat keskittyvät kesän ja talven juhliin, kuten puutarhakutsuihin, halloweeniin ja jouluun. Vierailtavat lastenhuoneet ovat osin tuttuja lifestyle-bloggaajien kodeista ja loppupuolen askarteluideat ovat houkuttelevia, mutta vaativat kädentaitoa.

Kokonaisuus toimii, mutta lukijalle tulee väistämättä aavistuksen karkkimainen olo. Värit ovat pastellisia, lippunauhat ja viirit heiluvat, kaikki on melko vaaleanpunaista ja vaaleaa turkoosia. Parhaiten kirja uppoaa varmasti romanttisten lastenhuoneiden ystäville. Minäkin haaveilen sellaisista, mutta vaikka kuinka yrittäisin luoda lasteni huoneisiin tyylikästä lastenkamariromantiikkaa, niin muoviroina ja kirjakasat valloittavat lasteni valtakunnat. Onneksi kirjaan mahtuu myös reippautta, pidin tavattomasti huoneesta, jossa seinällä on koulun liikuntatunnilta tutut puolapuut. Sellaiset kuin saisi omaankin kotiin! Hauskimmat ja hurjimmat kuvat kertovat halloween-kekkereistä: aika hieno asu ja rekvisiittaa, eikö vain?


Kaiken kaikkiaan Hulivilin onnenhetket innostaa suunnittelemaan lastenjuhlia ja luo nostalgisen kuvan huolettomasta, onnellisesta ja myös melko hattaraisesta lapsuudesta. 6- ja pian 8-vuotiaat lapset ihastuivat kirjaan ja olemmekin selailleet teosta yhdessä miltei viikottain.




Taina Vuohelainen: Meillä on joulu
Ruokaohjeet: Marja Samuli
Kuvat: Arto Vuohelainen
Kustantaja: Otava 2010
Sivuja: 160
Mistä: Ostos nettiantikvariaatista
Kotimainen joulukirja

Viimeistään marraskuussa alan fiilistellä joulua. Olen ihan auttamaton jouluihminen ja olen jo ehtinyt leipoa vuoden ensimmäiset joulutortut, juoda glögiä ja puolisalaa kuuntelin tällä viikolla jo joululaulujakin. Kotia en ole vielä joulukoristellut, mutta talvi(!!)valoja olemme mieheni kanssa viritelleet sinne tänne - emmekä tunnu olevan ainoita naapustossamme, useillakin pihoilla on pensaissa tai terassinkaiteella pienet valosarjat. Siksi olen kaivanut esille myös joulukirjoja. Hankin yleensä yhden joulukirjan vuodessa. Olen löytänyt ihania ja myös sellaisia, joista olen luopunut heti saatuani jonkinlaisen vastareaktion kirjan tyyliä kohtaan. Tänä vuonna olen ilmeisesti ihan pidättelemätön, koska tekijäkolmikko Taina Vuohelaisen, Marja Samulin ja Arto Vuohelaisen Meillä on joulu on peräti toinen joulukirja, jonka olen hankkinut.

Meillä on joulu nojaa jouluisen sisustus- ja fiilistelykirjallisuuden perinteisiin. Se on luminen, kaunis, tunnelmallinen ja hyvin, hyvin perinteinen. Se johdattaa joulun aikaan aina itsenäisyyspäivästä loppiaiseen saakka. Taina Vuohelainen kirjoittaa varmalla otteella, innostavasti ja lämmöllä. Hänen tekstistään välittyy rakkaus jouluun. Marja Samulinin ruokaohjeissa on uutta ja vanhaa: piparkakkutalo on jouluinen must meilläkin, suklaa-puolukkakakku kuulostaa raikkaalta ja kokeiltavalta, mutta parsakaalilaatikkoa en aio kokata. Arto Vuohelaisen kuvia olen bongannut useista aikakauslehdistä, Meillä on joulussa hänen kuvissaan on juuri se oikea joulukirjan tunnelma: hyasinttien, kuusen ja lumisten päivien tuoksu herää kuvissa ikään kuin eloon ja leijailee lukijan mieleen.


Mitään yllättävää kirja ei tarjoa ja suosittelen sitä vain kaltaisilleni jouluentusiasteille, mutta joulukirjojen tarkoitus on ollakin perinteisiä, nostalgiaa tulvivia. Meillä on joulu on tyylikäs joulukirja, joka saattaa ajan myötä muodostua minulle yhtä rakkaksi kuin jo linkittämäni Outi Loimarannan ja Marjo Koivumäen Oi ihana joulukuu. Marttojen joulukirjaa ei silti voita mikään!

--

Hulivilin onnenhetkistä on kirjoittanut myös Leena. Seuraavassa postauksessani palaan takaisin romaanikirjallisuuden äärelle. Muistakaa myös Lumiomenan viisivuotisarvonta, vielä on reilu viikko aikaa osallistua!

7 kommenttia:

  1. Nyt pistit pahan! Huomasithan, että kun kuvasin kirjasto/toimistoni pikkutilaihmettä, niin kirjatelineessä nökötti kunniapaikalla Meillä on joulu. Olen ihan hulluna tähän kirjaan! Jo marraskuussa otan sen näyttävästi esille ja tuossa se nytkin minua katselee. Saan siitä just sitä oikeaa joulufiilistä, mitä kaipaan. Katja, halutaanko me joulukirjan tarjoavan meille jotain uutta...Jouluihminen on sellainen tyyppi, että se tykkää mennä vanhaan malliin ja jos vaikka välillä riehaantuu nuorison vaatimuksesta stailaamaan jouluohjelmaa uusiksi, niin lopulta hän, Jouluihminen, aina palaa sen tietyn, omanlaisensa joulun syliin. Kunpa voisi tehdä vain joulukirjoista juttua jouluun asti!

    Päätetään se nyt: Yhdestä emme ikinä luovu ja se on kirja Meillä on joulu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, nimenomaan ja juuri noin! Joulukirjojen kuuluukin olla nostalgisia. Tai saa niitä muunkinlaisia olla, mutta rakkaimmat ovat aina näitä kauniita. Ihastuin tähän kirjaan ja nyt minulla on kaksi ikisuosikkia: tänä ja Oi ihana joulukuu.

      Päätetään siis vain!

      Poista
    2. Juu, samaa mieltä: Mielikin pysyy kasassa, kun on jotain pysyvää tässä hektisessä ja alituisten muutosten maailmassa.

      Ihanaa alkanutta viikkoa! Tajusin tänään aikuisten oikeesti, miten rakastuntu olen marraskuuhun...Touhusin pihalla oravat perässäni, happea oli vaikka kelle jakaa, villit orovkit kukkivat ja jouluruusu, lumiasteritkin vielä vähän, syreenit luulevat kevään tulleen ja lykkäävät silmuja...marraskuun valossa ja tässä täysikuussa on myös taikaa.

      Poista
    3. Leena, viikonloppuna oli kyllä uskomattoman hienot aurinko ja täysikuu! Meilläkin syreenit ovat silmuilla, samoin herukka.

      Poista
  2. En juurikaan luea sisustuskirjoja (kotikotona joskus selailen äidin kirjoja), mutta sisustuslehtiä ja -blogeja tykkään lukea. Tai enemmänkin katsella: kuvathan niissä ovat olennaisinta.

    Jouluhupsuna rakastan myös kaikkea jouluun liittyvää. Selaan aina ihan innoissani jopa kaikenlaiset joulukuvastot ja vastaavat. :) Ja luen joululehtiä ja kaivan varmaan joka vuosi esiin Lindgrenin Marikki-kirjojen joululuvut: ne ovat ehkä ihaninta joulukuvausta, mitä voin keksiä. :) Joulukirjoihin en kuitenkaan jostain syystä ole juurikaan perehtynyt. Minulla on ehkä sellainen mielikuva, että ne olisivat hiukan liian siloiteltuja makuuni. Niin joululehdetkin usein ovat, mutta lehdissä se suloinen kauneus menee jostakin syystä helpommin alas kuin kirjoissa.

    Ihaninta on kuitenkin se oma joulun odottelu ja joulutunnelmaan virittyminen. Glögit ja kynttilät ja joulusuklaat - ja sitten se joulu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, olen samaa mieltä, että sisustuskirjoissa ja -blogeissakin kuvat voittavat tekstin. Minä myös luen mieluummin sisustuslehtiä kuin -kirjoja, mutta joulun suhteen olen kyllä kaikkiruokainen. Kirjojen siloteltu - ja sellainen se tosiaan on - maailmakin uppoaa. Aina on toki poikkeuksia ja esim. viime vuonna esittelin blogissani makuuni yli-imelän kirjan, jonka myinkin huuto.netissä. ;)

      Minäkin luen Marikin joulukuvaukset joka vuosi. Ja Melukylän lasten! Marikkia tulen varmaan esittelemään joulukuussa täällä blogissakin.

      <3

      Poista