maanantai 29. lokakuuta 2012

Kohti huonon kirjan viikkoa

Kuurainen, juuri ja juuri ensilumen antanut viikonloppu sekä vielä kirjamessut kaikkine kiinnostavine, suorastaan ihanine kirjoineen. Lähtökohdat nyt alkavalle huonon kirjan viikolleni eivät ole parhaat mahdolliset. Ensin mietin, että loka-marraskuun vaihde on hyvä ajankohta lukea huonoja kirjoja, koska silloin yleensä sataa, tuulee, on pimeää ja muutenkin - sanon nätisti - moni asia ottaa päähän. Minulle syksy on kuitenkin eräs lempivuodenaikani, joten en voi perustella huonon kirjan viikkoa pimeällä vuodenajalla. Ajankohta on siis satunnainen ja sellaisenaan yhtä hyvä - tai huono - kuin mikä tahansa muukin.

Tämä vuonna olen pitänyt muutaman lukuteemapätkän: kesällä vietin dekkaripuolikuuta, syyskuussa oli Keltaisen kirjaston kirjojen viikko ja nyt sitten luen yhden viikon ajan vain huonoja kirjoja. Ajatus itse asiassa pelottaa ennakkoon. Mietin, että kuinka monta kehnoa kirjaa sitä jaksaa lukea peräkkäin? Ilkeänkö bussissa lukea roskaa vai pitääkö minun hankkia kirjoihini valekannet - peitellä vaikkapa Barbara Cartland José Saramagon kansilla? Ja voinko jättää huonon kirjan kesken? Pitääkö se sinnitellä loppuun saakka nyt, kun leikkiin ryhdyn?

Huonon kirjan voi mielestäni jättää kesken, mutta teemaviikkoni aikana aion kirjoittaa myös kesken jääneistä kirjoista ja perustella, mikä kirjassa oli minulle niin huonoa, etten jaksanut lukea sitä loppuun.

Se, mikä minulle on huonoa, on keskeistä teemaviikollani. Huonon kirjan viikkoni tarkoitus ei ole naureskella kirjoille tai kirjailijoille. Tiedän, että kirjallinen maku on aina subjektiivinen asia ja makuja on monia. Minulle kehno kirja voi olla jollekin toiselle mestariteos. Tämän viikon tarkoitus ei ole määrittää sitä, mikä on huonoa kirjallisuutta, vaan kartoittaa nimenpmaan oman lukijuuteni rajoja: pitävätkö ennakkoluuloni kutinsa? Yhtä hyvinhän voin rakastua sellaiseen kirjaan, joka ennakkoon kuvittelen vihaavani. Ja huonoissakin kirjoissa voi olla jotain hyvää - vaikka sitten kaunis kansi, mukava idea tai riemastuttavaa todellisuuspakoa. Aion uskaltaa tarttua myös ainakin yhteen kirjallisuuskaanonissa korkealle arvostettuun klassiikkoon, jonka hammasta purren luin kymmenisen vuotta sitten. Onko kirja minulle edelleen yhtä vastenmielinen kuin ensikohtaamisella vai olenko ikääntyessäni "kultivoitunut" lukijana?

Viime viikolla laadin tänne blogiini pienen kyselyn siitä, mikä teille blogini lukijoille edustaa huonointa kirjallisuutta. Bloggerin kyselyominaisuus temppuili ja kuten sivupalkista näkyy, vastauksia ei juurikaan näy. Vielä viikon keskivaiheilla gallupiin oli osallistunut liki 50 ihmistä ja jos oikein muistan, oli Misery Lit blogini lukijoiden ykkösinhokkigenre. Misery Lit:iäkin lupaan nyt alkavan viikon mittaan lukea, mutta aloitan kuitenkin varman päälle ja jo tänään illalla tai viimeistään huomenna aamulla tarjoilen romanttista menestysviihdettä. Hui!

42 kommenttia:

  1. Ihana viikko, seuraan mielenkiinnolla! :) Hmm, onko lukupinossasi Faulkneria? ;)

    VastaaPoista
  2. Minäkin seuraan mielenkiinnolla, mutta myös pelolla, jos vaikka joku bloggaaja sattuisi tuikkaamaan omat romaanini huonon kirjan viikon postaukseensa...kääks! No mutta siis muuten seuraan korvat ja silmät höröllä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, tämä huonon kirjan viikko taitaa olla vain oma tempaukseni, mutta olisi tosi hauskaa, jos joku liittyisi mukaan. :)

      Poista
  3. Hyvää huonon kirjan viikkoa! Täälläkin mielenkiinnolla odotellaan postauksiasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katri, kiitos! En itsekään tiedä, mitä kaikkea jaksan lukea tämän viikon mittaan!

      Poista
  4. Jee, rohkeutta ja seikkailumieltä sinulla piisaa! Toivottovasti lukuseikkailusi sujuu hyvin, tai siis huonosti, tai siis hyvin huonosti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elma Ilona, hyvin huonosti - se on tarkoitukseni. :)

      Poista
  5. Kiinnostuneena seuraan myös miten etenee (ja itsekin äänestin Misery Litiä vaikka siinä vaiheessa äänestys taisi jo temppuilla).
    Ja pelkillä arvostetuilla klassikoilla taitaisi jo päästä pitkälle, ei varmaan ole sellaista kirjaa jota ei joku inhoaisi (ah, Faulknerin Kun tein kuolemaa, kuinka lukukelvoton olitkaan...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hdcanis, olet Marian ohella toinen, joka mainitsi Faulknerin. Ja voi hyvinkin olla, että minäkin joudun vielä palaamaan Faulkeriin tämän viikon aikana.

      Misery Lit tai sosiaalipornokirjat, kuten niitä nimitän, ovat minulle se oma ykkösinhokkigenreni. Kaikista muista löytyy jotain hyvää, mutta tuosta lajista en ole sitä hyvää vielä keksinyt.

      Kaiken kaikkiaan koetan lukea laajasti eri genreistä. Viikko on lyhyt aika - tai ehkä tässä tilanteessa pitkä! ;)

      Poista
  6. Viimeinkin tämä viikko on käsillä! :)
    Odotan mielenkiinnolla, mitkä kirjat pääsevät luettavaksi ja millaisen "tuomion" ne sitten saavat.

    PS: Meille satoi yhdessä yössä 18cm lunta, joka ei osoita pienintäkään aikomusta sulaa pois. Pakkanenkin tuntuu viihtyvän hyvin näillä nurkilla. -10 astetta ei ole muuten paha, mutta kun lapsi on allerginen kylmälle niin en ihan vielä olisi näitä kelejä kaivannut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, vihdoin ja viimein! En itsekään tiedä vielä, mitä kaikkea tulen lukemaan. Apua. :)

      Onpa teille tullut paljon lunta! Täälläkin oli viikonloppuna pakkasta -12, mutta lunta ei juuri lainkaan. Onko pakkasallergia sellainen, joka menee ajan kanssa ohi? Toivottavasti!

      Poista
  7. Onpa mielenkiintoista!! Jään odottamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unni, toivottavasti - Elma Ilonaa lainatakseni - hyvin huonoin odotuksin!

      Poista
  8. Odotan innolla, loistavia nämä teemaviikot! Kysselysi ei ainakaan minulla toimi tuolla yläkulmassa, mutta mielenkiinnolla lukisin kokemuksiasi kaikista vaihtoehdoista :) Eniten ehkä kiinnostavat romantiikka ja tajunnanvirta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulia, kiitos. Tuo kysely on temppuillut ihan oudosti. Välillä kaikki vastaukset katosivat, sitten tuli muutama, nyt taas kaikki näkyvät. Koetan lukea laajasti.

      Poista
  9. Hienoja tosiaan nämä teemaviikot. Mä haluaisin kanssa matkia, mutta en pystyisi lukemaan järjestelmällisesti samaa teemaa kuitenkaan. No, ehkä mä jossain vaiheessa yritän. Sillä varalla, että saa poukkoilla ihan muihin kirjoihin välillä.

    Misery lit on varmaan vaikea määritellä, mutta palataan siihen aiheeseen sitten, kun luet ko. kirjallisuutta. Siis mikä on mässäilyä ja mikä sitten taas jonkun asian esiin tuomista. Mutta cohelot ja muut elämänviisaudet joutaa kyllä sanonkominne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari A., matki vaan! Yhden viikon samaa teemaa ehkä jaksaa, mutta pari viikkoa olisi jo liikaa ainakin huonojen kirjojen kohdalla.

      Misery Lit -genre on kiinnostava. Ensi keväänä siitä muuten suomennetaan tietokirja, jota ainakin itse odotan innolla.

      Poista
  10. Haa, tätä odotan ihan innolla :) Minä en kuule voisi lukea viikkkoa huonoa kirjallisuutta, tulisin huonotuuliseksi. Minä kun jätän armotta kesken kirjat, jotka eivät ole hyvin kirjoitettuja.

    Kiitos myös kirjamessupostauksesta. Minä olin niin tiiviisti opiskelemassa koko viikonlopun, etten edes messuille ehtinyt. Mutta tuostahan ne tärkeimmät selvisivät. Tsemppiä viikkoon siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjailijatar, ha haa! Sittenhän on hyvä, että minä luen näitä sinunkin puolestasi. Ja saan jättää kesken, eikö vaan? :)

      Kirjamessuilla oli tosi mukavaa, mutta ensi vuonnahan ne taas järjestetään. Olisipa kiinnostava kuulla, mitä opiskelet!

      Poista
  11. Voisin stabiloida neljännen kappaleesi;-) Ja tuo kultivoituminen...sitäkin voi katsoa suunnasta jos toisesta.

    Minäkin yritin äänestää huonointa krijallisuutta,mutta se ei toiminut. Veikkaanpa, että et arvaa, minkä kohdan olisin ruksinut...

    Mielettömän hyvä kuva, kortti, taulu, muu.

    Arvaa miltä tuntui olla ilman teitä kaikkia. Pidin itseni niin tiukassa touhussa etten ehtinyt ajatella. Ensin puutarha talviteloille loppurutistus, sitten melkein päivä selvittää yhden brittiläisen kirjan kuvaoikeuksia, tavoittaa kuvaajat, saada luvat...Paitsi tietysti la brittisarja herkuilla- tietty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, totta, subjektiivisuus on avainsana kaikessa lukemisessa. Ja huomaathan, että kultivoituminen on tekstissäni lainausmerkeissä. ;)

      Voi että, mitähän olisit äänestänyt? On muuten vaikea arvata.

      Kiitos kuvakommentista. Kuvasin tuon eilen aamulla, kun kävelimme äänestämään.

      Toivottavasti sait kuvaluvat brittikirjalle!

      Poista
    2. Toki huomasin lainausmerkit;-)

      No...se yltiöromanttinen hömppä. Et olisi arvannut, sillä olenhan kuitenkin romantikko.

      Sain, sain! En tosin jaksanut enempää kuin kaksi, sillä kuvaajia oli todella paljon ja...arvaa loput;-)

      Poista
    3. Leena, ooh. No, olet romantikko, mutta haluat jotain enemmän. Niin minäkin!

      Poista
  12. HIh,nauratti että sellainenkin viikko on...Huonoja kirjoja;sain joltain täältä muutama viikko sitten jonkun kirjan,jota en jaksanut lukea enempää kuin parikymmentä sivua.Ei vaan saanut innostumaan lainkaan,joten se kai kuuluu kategoriaan "huonot kirjat"..
    Ihana tuo kuva!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yaelian, heh! Tämä on minun oma viikkoni, mutta olisi hauskaa saada lukuseuraa. ;) Monet kesken jäävät kirjat ovat huonoja kirjoja. Tosin iloisia poikkeuksiakin on.

      Poista
  13. Odotan todella malttamattomana, mitä kirjoja viikon aikana meille tarjoilet! Todennäköisesti syntyy myös kiivasta keskustelua. Mukavaa huonon kirjan viikkoa siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsi, tiedätkö, niin minäkin! Huonoja kirjoja on melkoinen pino, mutta jotenkin niiden katsominen on tuskaisaa. Kaikkeen minäkin ryhdyn!

      Poista
  14. Jännä nähdä, mitä löydät. Olisiko esimerkiksi Susan K:n "Pääministerin morsian" mitään? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mirka, Pääministerin morsian kuuluisi ehdottomasti tämän viikon lukemistoon! Harmi vain, etten ole saanut kirjaa käsiini...

      Poista
  15. Ach, piti googlata mitä on Misery Lit. Tunnustan lukevani. Se on sitten kai mun salainen pahe siinä, missä jollekin chick lit tai harlekiiniromantiikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanna-Riikka, et ole varmasti yksin tunnustuksesi kanssa. :) Misery Lit on hyvin suosittua ja kyllähän niissä kertomuksissa joku vetää - tai vetoaa tunteisiin.

      Poista
  16. Helppo uskoa, että Pääministerin morsian kuuluu huonon kirjan viikkoosi. Toivottavasti saat sen. Riitta Uosukaisen kirja Liekehtivä liekinvarsi kuulunee samaan sarjaan. Molemmista on kirjoitettu niin paljon, että niitä ei ole tarvinnut lukea.

    Hyvää viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, en ole harmillisesti saanut Pääministerin morsianta käsiini. Uosukaisen kirja lie aavistuksen parempi - ainakin kirjoittaja on pakostakin taitavampi.

      Kiitos samoin, mukavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  17. Odotan uteliaana huonon kirjallisuuden viikkoasi! Täytyy tunnustaa, että Misery Lit:iä en ole paljon lukenut, tai sitten en ole vain tajunnut lukevani sitä. Ehdoton inhokkini on Light-filosofiaa sisältävä jaarittelu, etunenässä Paul Coelho. Huonon kirjallisuuden viikko sopisi hyvin haasteeksi. Vai onko se jo ollut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija, Misery Lit on jotenkin noussut viime vuosina. Rajoja on toki vaikea määritellä: milloin esimerkiksi sairaskertomuksesta tulee vakava tietokirja, milloin se on tuota kurjuus-lit:iä?

      Huonon kirjallisuuden viikko olisi hyvä haaste. Koetin alkusyksystä houkutella väkeä lukemaan viikkoteemoittain, mutta kukaan ei ole (kai) vielä tarttunut toimeen.

      Poista
    2. Huomasin eilen illalla lenkillä miettiväni, että mitä sosiaaliporno/Misery Lit oikein tarkoittaa. Ei kai mikä tahansa kurjuudesta kirjoittaminen ole automaattisesti sosiaalipornoa? Muutenhan kai Charles Dickensin tuotanto pitäisi luokitella sosiaalipornoksi, vaikka se on tasokasta kirjallisuutta. Tarkoittaako sosiaaliporno lähinnä kaunokirjallisesti ala-arvoista, oman elämän ongelmien kaivelua? Onko esim. Susan Kurosen paljastuskirja sosiaalipornoa? Kerro ihmeessä, koska sinulla näyttävät olevan termit hyvin hallussa. Lisäksi ihmettelin, miksi Misery Lit on käännetty sosiaalipornoksi eikä Kurjuuskirjallisuudeksi.

      Poista
    3. Tuija, kiitos kommentistasi. Termit eivät suinkaan ole hallussani, mutta luin hiljattain ruotsalaista tietokirjaa Misery Lit:istä (kirja on otsikoitu genren nimellä). Käsittääkseni termiä ei ole suomennettu, vaan itse puolihuolimattomasti heittelin niin sosiaalipornon kuin kurjuuskirjallisuuden käsitteitä - blogissahan saa tällaista mutuhuttua viljellä, onneksi. :)

      Mutta niin, käsittääkseni Misery Lit voi olla joko kurjuuskirjallisuutta tai suoranaista sosiaalipornoa, mutta "lit" määrittää sen, että kyse on helppolukuisesta kirjallisuudesta; kaikki kurjuuskirjallisuus ei siis ole Misery Lit:iä. Kurosen kirja taas on enemmän tirkistelevää sensaatiokirjallisuutta, koska siinä ei kai ole kurjuuden kuvausta. Miseryt Lit:iä ovat esimerkiksi lapsiin kohdistuvan väkivallan kuvaukset, narkkaritarinat, "nainen myytiin seksiorjaksi, mutta pääsi pakenemaan" -tyyliset kuvaukset jne. Tyyppiesimerkkejä ovat ainakin Dave Plezerin omaelämäkerrallinen teos Pimeän poika ja minun mielestäni myös useat Torey Haydenin kirjat.

      Tässä on hyvä linkki genren äärelle
      http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/magazine/6563529.stm

      Poista
    4. Sen vielä haluan lisätä, että Misery Lit on usein tosipohjaista, mutta varmasti kaunoakin löytyy. Pitää tutustua tarkemmin!

      Poista
  18. Jee, innolla odotan hyviä postauksia huonoista kirjoista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villasukka, hih hii! Toivottavasti niistä tulee kauhean hyviä. :D

      Poista