Hyvää uudenvuodenaattoa! Koko vuoden olette jaksaneet lukea kirjajuttujani ja katsella kirjankansikuvia. Nyt haluan kuvakollaasini keinoin muistella päättyvän vuoden muita kuin kirja-aiheisia juttuja, vaikken kuvia sen kummemmin avaakaan. Kerron vain, että vuoteen mahtui paljon työtä, sopivasti retkiä ja matkoja, oman perheen arkea ja monia pieniä juhliakin. Sain juoda kirjallista iltapäiväteetä ja kävellä St. Jamesin puistossa, ostaa hyvää pullaa Skansenilta ja piipahtaa itselleni vieraassa etelänaapurissa. Ihailin myös lakeuden kirjastoa, virkistyin henkisessä kotikaupungissani, vierailin Venetsian (hihii) vastarannalla ja tein retkiä (melkein) Rudolf Koivun maisemiin. Välillä väsytti, toisinaan riitti intoa vaikka mihin. Kokonaisuutena vuosi 2013 oli minulle oikein hyvä.
Kirjabloggaajana vietin melko vilkasta vuotta. Bloggaajuuteni kannalta ehkä suurin asia tai saavutus oli yhdessä Kirjainten virran Hannan kanssa kirjoittamani kirjablogikirja Rivien välissä, joka ilmestyi alkukesästä ja vaikutti koko loppuvuoteenkin niin, että kävimme esittelemässä kirjaamme muun muassa Turun ja Helsingin kirjamessuilla, radiossa sekä Kirjakantissa. Kirja sai myös valtavan määrän blogiarvioita ja muutaman hyvän lehtiarvionkin. Kiitos niistä kaikista! Tänä vuonna blogini pääsi myös Cisionin listalle, mikä yllätti iloisesti. Marraskuussa Lumiomena täytti viisi vuotta, joten kirjablogimaailmassa blogini taitaa olla hieman keski-ikäistä vanhempi.
Pääosin blogivuosi soljui eteen päin aika tasaisesti. Esittelin blogissani hieman yli sata kirjaa, joiden joukkoon mahtuu paljon hyvää ja muutama pettymys. Pidin joitakin teemaviikkoja: maaliskuisen valon aikaan luin pimeitä kirjoja, kesällä taas Lontoo-kirjoja, syksyllä lukutaitokampanjan innoittamana novelleja ja nyt joulukuussa keskityin kolmen viikon ajan lumisiin kirjoihin. Teemalukeminen virkistää ja ensi vuonna aion lukea ainakin suonenjokelaisia kirjoja, mutta varmasti keksin vielä pari muutakin teemaa. Lisäksi aion ensi vuonnakin olla tietokirjailija, jotain on tulossa yhdessä Amman kanssa.
Nyt toivotan onnellista vuotta 2014 jokaiselle blogini lukijalle ja kiitän teitä ihanasta kirjavuodesta!. Toivottavasti "nähdään" taas ensi vuonna, mutta ennen kuin korkkaan uuden vuoden kuohuviinin (no, se saa kyllä odottaa iltaan), paketoin vielä lukuvuoteni. En nimeä vuoden parasta, vaan listaan niitä kirjoja, jotka ovat jääneet mieleeni ihan erityisellä tavalla.
Vuonna 2013 minuun syystä tai toisesta suurimman vaikutuksen tehneet kirjat (linkitykset puuttuvat, mutta tästä pääsette lukemaan listan kaikista nyt päättyvän vuoden aikana blogissani esitellyistä kirjoista) satunnaisessa järjestyksessä:
Vuoden esikoinen
Niitä onkin kaksi! Pauliina Rauhalan Taivaslaulu, puhutteleva ja kaunis romaani, ja Tua Harnon Ne, jotka jäävät, jonka valmiutta en voi kuin ihailla. Toivon, että kumpikin kirjoittaa vielä useita hienoja romaaneja.
Vuoden kirjasarja
Tietenkin Karl Ove Knausgårdin Taisteluni, jonka kolme ensimmäistä kirjaa luin vuoden 2013 aikana. Loppuja odotellessa...
Vuoden jännäri
Pekka Hiltusen Sysipimeä, joka tekee rakkaasta Lontoosta miltei pelottavan. Kunpa Studio-sarja saisi pian jatkoa!
Vuoden odotetuimmat
Joel Haahtelan Tähtikirkas, lumivalkea ei ole parasta Haahtelaa, mutta sai aikaan onnellisenhaikean olon
ja
Haruki Murakamin 1Q84 - tietenkin! Koukuttavaa kirjaa, kaikkia kolmea osaa (bloggaan uusimmasta pian) kannatti kyllä odottaa.
Vuoden ristiriitaisin
Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli jakaa paitsi omia, myös blogini lukijoiden mielipiteitä. Lapsen kuolema on vaikea aihe ja sen käsittely voi joko kammoksuttaa tai lohduttaa.
Mieleen jäänein
Jayne Anne Phillipsin Suojelus, tajunnanvirtaa ja vaaraa partiotyttöjen leirillä Yhdysvaltain etelässä.
Vuoden yllättäjä
Eowyn Iveyn Lumilapsi, joka ei ole lähelläkään vuoden parasta, mutta että voinkin pitää sinänsä aika helposta ja tavallisesta lukuromaanista näin paljon! Taianomainen.
Vuoden pettymys
Vaikka Susan Fletcherin Noidan rippi jo ennakoi, ettei aikoinaan upean Meriharakoiden kirjoittaja osu aina napakymppiin, oli Tummanhopeinen meri minulle selkeä pettymys. En odottanut suuria, mutta en sellaista keskinkertaista imelyyttäkään.
Vuoden lastenkirja
Katri Kirkkopellon Molli! Ihana mörökölli tuo Molli! Lukekaa itse!
Vuoden lumet
Orhamin Pamukin Lumessa sataa lunta enemmän kuin missään muussa muistamassani kirjassa, komea kirja.
Edit. 1.1.2014 kaksi tärkeää, eilen unohtunutta
Alan Hollinghurstin Vieraan lapsi johdatti täydelliseen brittitunnelmaan
ja Kjell Westön Leijat Helsingin yllä taas menneeseen Helsinkiin. Kumpikin huikeita romaaneja.
Vuoden lukuelämys
Ann-Marie MacDonaldin Linnuntietä, aika täydellinen romaani, jota metsästin liki vuoden verran omaan hyllyyni.
Vuoden sokeri pohjalla
Antti Hyryn Uuni. Milloin pääsen lukemaan Aitan?
-----
P.S. Olen kuulemma blogini kanssa tänään tv-uutisissa Ylellä klo 18. Apua.