Kirjamessurakkautta

Kuvakollaasissa: Peter Sandström, esikoisehdokkaat, Krista Launonen, Minna Rytisalo, lasten alueen ilmapallot, Karoliina Suoniemi, Marja-Leena Tiainen,  yhden illallisen aikaan, Taidevandalismi-kirjan signeeraus.

Kirjamessujen jälkeen minulla on tapana ynnätä ajatuksiani omalle yksityiselle Facebook-sivulleni. Viime vuonna toin messurakkaudentunnustukseni tänne blogiin ja niin teen nytkin. Sunnuntai-iltana kirjoitin näin:

"Vuodessa minulla on muutamia lempiajankohtia: tietenkin joulu (paras kaikista), sitten sellaiset laiskat kesän hetket jolloin päivämäärät melkein katoavat, ja kolmantena Helsingin kirjamessut. Juuri tällä hetkellä Messukeskuksessa ovet ovat sulkeutumassa ja osastoja aletaan purkaa. Miten helpottavaa ja samalla haikeaa! Itse messuilin kolme ja puoli varsin täyttä päivää, nyt olen ollut kotona jo muutaman tunnin. Rakastan Helsingin kirjamessuja niin paljon kuin isoa tapahtumaa voi rakastaa. Ainoastaan messuilla rakastan jopa ihmispaljoutta. Nytkin muutamaan päivään mahtui niin paljon: työtä ja ilonpitoa, kirjojen myymistä osastolla, haastatteluja messulavoilla, ohjelman seuraamista, ostoksia, hetkiä lounaalla, illallisella ja kuohuvalla, ystävien ja tuttavien tapaamista, yllätysnäkemisiä, suunnitelmia, perheen kanssa kiertelyä, askeleita, lukuvinkkejä, hetkittäistä kaipuuta olla yksin. Kirjaväen ihana mikromaailma! ♥"

Niin, minä rakastan Helsingin kirjamessuja. Rakastan. Vuosi toisensa jälkeen tunnen onnea ja haikeutta: onnea siitä, miten kirjat kokoavat erilaisia ihmisiä yhteen, haikeutta (ja toki helpotustakin) silloin, kun lähden Messukeskuksesta ja tiedän, että pian kaikki osastot puretaan. Näin pitääkin mennä.

Tänäkin vuonna olin messuilla töissä ja vapaalla. Töiden puolesta haastattelin Krista Launosta ja Ines Lukkasta, joiden kirjat Ofelian suru ja Taidevandalismi olisivat varmasti olleet messuhankintojani, jos en olisi niitä töiden puolesta jo lukenut. Olin myös töissä Avaimen osastolla: pääsin myymään kirjoja, keskustelin kirjailijoiden ja asiakkaiden kanssa, seurasin muuta lavaohjelmaamme.

Vapaa-ajan koittaessa en tietenkään kiirehtinyt pois messuilta, vaan kävin kuuntelemassa ohjelmaa. Mieleeni jäi monenlaista, mutta messuille ehkä sopivaan tyyliin en osaa antaa keskusteluista kovinkaan syvällistä analyysiä. Eniten nautin Mia Kankimäen ja Katja Kallion “yönaiskeskustelusta”, jonka seurauksena aloin pohtia omia yönaisiani (ehkä palaan tähän sitten, kun bloggaan Kankimäen kirjasta), Minna Rytisalon Rouva C -mietteistä ja Saara Turusen haastattelusta (joista ehdin kuunnella vain yhden, mutta olisin mieluusti kuunnellut kaikki Turusen keskustelut). Antti Nylénin ja Pontus Porokurun keskustelua kirjailijan työmäärästä, taloudesta ja hieman kirjan muotoilustakin kuuntelin mielenkiinnolla, Anneli Kannon ja Terhi Rannelan jutustelu matkoista vei ajatukset lähelle ja kauas (Saksa muuten tosiaan on kiva matkailumaa!), Kaisa Haatasen ja Sanna-Mari Hovin rupattelu kuninkaallisista veti suun hymyyn.

Muutamasta pikabongauksesta ilahduin myös: Peter Sandströmistä Akateemisen osastolla, Olli Jalosen lämpimästä älykkyydestä, signeerausjonoista, jonkun keskustelun aikaansaamista spontaaneista aplodeista, tuttujen tapaamisesta.

Messulavat oli nimetty uudelleen Helsingin kaupunginosien mukaan. Tämä uudistus oli mielestäni onnistunut, jopa kotoisa. Esimerkiksi Senaatintori oli suurin, Punavuori dekkarilava, yläkerran salit oli nimetty saarten mukaan.

Messuilla olisi ollut myös erilaisia bloggaajatilaisuuksia, mutta en ehtinyt niistä yhteenkään. Kirjaostoksille sen sijaan ehdin, taisin olla tässä suhteessa liikkeellä tilastollisen keskiarvon mukaisesti, koska ostin kuusi kirjaa.

Kirjamessupäiviin sisältyi lisäksi monenlaisia mukavia kahvi- ja lounashetkiä sekä kaksi illallista. Kiitos kaikille, joita messuilla kohtasin. Oli ilo nähdä!

Nyt on kekrin ja halloweenin aika, sitten alan odottaa joulua, mutta kyllä tässä taas voi jo jonkun ajatuksen suunnata syksyn 2019 kirjamessuillekin… Kuten huomaatte, kirjamessuhuumaan on niin helppoa päästä.

Kirjamessuvinkkejä: ohjelmaa, rentoutumista

Ihana ja rentouttava syysloma on takana ja arkea on eletty jo muutama päivä. Syyslomaan mahtui muun muassa Kaisaniemen Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneiden lumoa, brittiläinen koko perheen elokuva (Risto Reipas ja Nalle Puh, kertakaikkisen hyvä leffa, joka antaa paljon aikuisille), ulkoilua ja aamiaisen syömistä lounasaikaan. Viikon päätteeksi kävin perheemme aloittelevan teinin kanssa I love Me -messuilla, jotka saivat kaipaamaan Helsingin Kirjamessuja.

Ja kas, niiden aika on nyt tällä viikolla. Neljä päivää yhtä kirjahumua: keskusteluja, ostoksia, tuttavia, kirjailijoita, luettavaa, ajateltavaa… Paljon askeleita messuhallissa, kenties painavia kirjakasseja kotiin kannettavana, väsymystä ja innostusta. Varmaan joka vuosi hehkutan samaa, mutta minä rakastan Helsingin Kirjamessuja. 

Messut tarjoavat minulle työtä ja ilonpitoa. Töiden merkeissä teen messuilla kaksi haastattelua ja päivystän Avaimen osastolla (6e40) ainakin torstaina ja lauantaina, mutta jonkin aikaa myös perjantaina. Tulkaa moikkaamaan, olisi ilo tavata.

Lisäksi aion ehtiä kuuntelemaan monia haastatteluja ja keskusteluja. Tässä joitakin poimintoja sekä työn että vapaa-ajan merkeissä. Osa ohjelmasta menee päällekkäin, mutta en edes kuvittele meneväni kuuntelemaan kaikkia, nämä ovat vinkiksi teille! 

Torstaina 25.10.

12.30-13 Töölö
Sinikka Vuola ja Tommi Melender: Maailmojen loput.
Jarmo Papinniemi kirjoitti Aloittamisen taidosta, mutta kirjojen lopetukset ovat tärkeitä nekin.

12.30-13 Suomenlinna
Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo
Lontoon ystävänä ja politiikasta kiinnostuneena olen tietenkin kiinnostunut tästä.

13.30-14 Punavuori
Heikki Kännö: Sömnö
Kirja, jota olen vasta aloitellut, mutta jonka moniaineksisuus kiehtoo.

13.30-14 Hakaniemi
Laura Gustafsson ja Eveliina Talvitie: Mitä Simone sanoisi?
Mitä annettavaa feministisen kirjallisuuden klassikolla on nykyihmiselle.


14-14.30 Hakaniemi
Krista Launonen: Ofelian suru
Tämä! TULKAA! Haastattelen Krista Launosta upeasta kirjasta, jossa taidemysteeri kietoutuu surun kokemukseen.


14.30-15 Kruununhaka
Tiedetori: Yhdysvallat kaunokirjallisuuden kaanonissa
Messujen teemamaa on Yhdysvallat, kirjallisuudenkin suhteen monipuolinen ja alati muuttuva.


15-15.30 Toukola
Karoliina Suoniemi: Ihan oikeat prinsessat ja prinssit
Työkirjani, hurmaava ja informatiivinen lasten tietokirja kuninkaallisista lapsina.


16-17 Hakaniemi
Pauliina Jokinen, Saara Henriksson, Aino-Maija Leinonen ja Julia Thurén: Ota talous haltuun
Hyvää tekisi, minulle ainakin.


16.30-17 Senaatintori
Pauliina Rauhala: Synninkantajat
Vaikka Rauhalan toinen romaani ei innostanut minua yhtä paljon kuin kirjailijan esikoinen, on uskonnollisen yhteisön kuvaus siinäkin taidokasta.


18-18.30 Punavuori
Esko Valtaoja: Maailmanloppu peruttu
Ajattelun tärkeydestä ja muusta.

Perjantaina 26.10.

11.30 Senaatintori
Sisko Savonlahti ja Eveliina Nieminen: Suorittava sukupolvi
Suorittamista ja arjen absurdismia, odotan hyvää keskustelua.

13-13.30 Senaatintori
Minna Rytisalo: Rouva C.
Tietenkin!


13.30-14 Töölö
Juha-Pekka Kilpiö, V. S. Luoma-Aho ja Maaria Ylikangas: Runous vuonna 2018.
Otsikko jo kertookin, että luvassa keskustelua ajankohtaisesta runoudesta.


14-14.30 Esplanadi
Taina Latvala: Venetsialaiset
Kirjaa en ole vielä saanut käsiini, mutta haluan kuitenkin kuulla keskustelun.


14.30-15 Esplanadi
Terhi Rannela: Kesyt kaipaavat, villit lentävät
Rakastuin Rannelan matkakirjaan helmikuussa.


15-15.30 Töölö
Missä kirja-alalla mennään?
Alan keskusteluja on hyvä seurata. Lavalla Anna Baijars, Laura Karlsson ja Sakari Laiho.

Sitten osallistun ehkä yhteen kirjailijatapaamiseen. Siitä lisää myöhemmin.


16-16.30 Senaatintori
Saara Turunen: Sivuhenkilö
Olisin mieluusti mennyt lauantaina kuuntelemaan Antti Majanderin ja Saara Turusen kohtaamista, mutta en pääse, joten tämä sitten. Turusen kirja on hieno!


16-16.30 Esplanadi
Pauliina Vanhatalo ja Marjo Vilkko: Polyamoriaa vai monogamiaa?
Tämä on varmasti vähintään yhtä kiinnostava kuin Turusen haastattelu. Näitä messuaikatauluvaikeuksia!


16.30-17 Esplanadi
Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin

Yksi ihanimmista kirjoista, ja Katja Kallio haastattelee.


17-17.30 Esplanadi
Kaisa Haatanen ja Sanna-Mari Hovi: Monarkian muruset
Taitaa tulla Esplanadi-putki, mutta oi kyllä!


17.30-18 Kallio
Maiju Riskari ja Nina Suni: Sukupuolena ihminen
Kallio-lavalla on aina hyvät keskustelut, tässä vielä painokas aihe.
 

Lauantaina 27.10.


11-11.30 Esplanadi
Peter Sandström: Äiti Marraskuu
Taasko löydän itseni Esplanadilta? Mikä ettei, nyt Sandströmiä kuuntelemassa.

12-12.30 Töölö
Olli Jalonen ja Jaana Seppänen: Onko fiktio totta?
Suomen Kirjailijaliiton ohjelmaa.

13.30-14 Punavuori
Vera Vala ja Anu Patrakka: Ulkopuolisuus haastaa
Dekkarilauantain ohjelmaa


Sitten klo 14 alkaen olen Avaimen osastolla melkein koko loppuillan. Tulkaa moikkaamaan, olisi kiva nähdä! Lauantai on messuohjelmankin puolesta houkutuksia täynnä, mutta en edes vilkaise niitä nyt.


Sen verran kuitenkin, että klo 14 Ari Haasio puhuu Hikikomorit-kirjastaan Kallio-lavalla ja samaan aikaan Katja Kettu on haastattelussa upeasta Rose on poissa -romaanistaan Senaatintorilla. 15.30 on nallejen vuoro astua Toukolaan: Seija Helander ja ihanat Tauno ja Nelli. Klo 16.30-17 Satu Leisko puhuu selkokirjastaan Tulin Suomeen Kruununhaka-lavalla. Klo 18.30 Vesa Sisätön hauska 100 klassikkoa tunnissa on Kallion lukiolaisten käsittelyssä.

Sunnuntaina 28.10.

Sunnuntaina koetan saada perheeni messuille, joten listaus on hieman aiempia päiviä laiskempaa.

11-11.30 Esplanadi
Ines Lukkanen: Taidevandalismi

TULKAA TÄNNE! Jokainen! Taas Esplanadilla, nyt vandalisoidaan taideklassikoita. Ines Lukkasta haastattelee allekirjoittanut.


11.30-12 Kallio
Anu Ojaranta: Valheen jäljillä
Kiinnostava työkirjani käsittelee valemediaa.


12.30-13 Esplanadi
Pirkko Soininen ja Maritta Lintunen: Ellen & Stella
Taiteilijaromaaneja.

14-15 Senaatintori
HS Esikoiset

Joka vuosi, aina nähtävä.


16-16.30 Hakaniemi
Kai Aareleid: Korttitalo
Tämä romaani on lukulistallani, virolainen nykykirjallisuus kiinnostaa muutenkin. Joel Haahtela haastattelee.

Olihan sitä kaikkea tuossakin!

Loppuun vielä muutama rentoutumisvinkki messuhulinan lomaan:

♥ Seiso hetki messuhallin ylätasanteella. Jos olet siellä aamulla, ihastele yleisnäkymää, pohdi miten ihmeessä kaikki on saatu valmiiksi päivässä tai korkeintaan kahdessa. Nauti rauhallisuudesta! Jos taas seisot siellä vilkkaimpana aikana, ihastele sitä, että koko tuo ihmismassa on tullut paikalle kirjojen vuoksi.


♥ Panosta messuvaatteisiin. Siis mukaviin kenkiin eikä liian kuumaan asuun. Messuilla kertyy askelia etkä halua saada rakkoja, kipeitä sääriä tms. Ehket halua hikoillakaan, joten älä pukeudu täysvillaan.


♥ Muista syödä ja juoda. Ota mukaasi vesipullo. Istahda messuravintolaan. Kierrä ruokamessuilla, siellä on monenlaisia maistiaisia.

♥ Yllätä itsesi. Olet ehkä laatinut jo messusuunnitelmia, rengastanut messuesitteestä itseäsi eniten kiinnostavia ohjelmanumeroita (minä ainakin olen, paljon enemmän kuin mitä ylle listasin). Kokeile johonkin väliin ns. villiä korttia. Kiertele messuhallissa ja kun tulet jonkun, minkä tahansa, lavan luo, istahda kuuntelemaan siellä käytävää keskustelua. Voit yllättyä iloisesti. Ja jos et ilahdu, niin ainakin voit lepuuttaa jalkojasi ja varmasti kuulet jotain uutta.

♥ Nauti! Kaikesta!

P.S. Messujen jäljeen päässä ehkä surisee. Mene silloin metsään, viimeistään seuraavana viikonloppuna. Metsän humina, tuoksut, syyssävyt… Ne kaikki rauhoittavat ja antavat voimia. Sitten voikin palata kotiin ja alkaa lukea messuilta ostettuja kirjoja. Tämän postauksen kaikki kuvat on otettu syyslomani aikana Suonenjoella ja Sipoonkorvessa.

Pieniä juhlia

Viisi pientä ja isoa aihetta juhlaan:

♥ Ystävän kirjoittama romaani, jonka jo pelkkä ostaminen (tai nettikaupasta tilaaminen) tuntui juhlavalta. Ja kun kirja tuli, niin se tuntui ihan ihmeelliseltä, että tuossa se on! Minna Rytisalon Rouva C on hyvä. Siis oikeasti erinomaisen hyvä. Romaani Minna Canthin nuoruusvuosista järvikaupungissa koskettaa ja yllättää. Että Minna olisi ehkä ollutkin juuri tuollainen, herkkä, älykäs, ilmeikäs. Ja hänen puolisonsa Ferdinand, kannustava, rakastava, hyvä. Romaani on rakkaustarina, vahvasti naisten ja tyttöjen oikeuksien puolella oleva romaani ja kirja, joka kertoo miten Minnasta tuli Minna Canth. Lisäksi Rouva C on kirjoitettu kauniilla suomen kielellä. Tämä omaperäinen romaani jää pitkäksi aikaa mieleen väräjämään.

Jos yhtään mietitte, mitä kaunokirjallisuutta lukea tänä syksynä (tai jouluna tai ensi vuonna tai vaikka viiden vuoden kuluttua), niin minun fiktiosuosikkini on Rouva C.

♥ Työkirjat. Tähän vuodenaikaan niitä tulee. Jokainen työkirja muodostuu kustannustoimittajalleen läheiseksi, tärkeäksi, osa pitkäaikaiseksi tuttavaksi. Jotkut työkirjat onnistuvat pitämään otteessaan yli työajan. Loppukesästä ja alkusyksystä elin ajatuksissani jossain Viktorian ajan Lontoossa. Mietteeni kiertyivät yhteen lempitauluuni, John Everett Millais'n "Opheliaan", maalauksessa oleviin kukkiin ja punarintaan, ja maalauksen mallina olleeseen Lizzie Siddaliin. Iltaisin luin tietokirjoja prerafaeliiteista, Spotifysta etsin viktoriaanisen ajan musiikkia ja kuuntelin mm. Michael Balfen sävellyksiä. Aloin kaivata miltei hullun lailla aina niin rakkaaseen Lontooseen, etenkin Tateen ja Highgaten hautausmaalle (jossa en muuten ole vielä käynyt). Syynä kaikkeen oli Krista Launosen kirja Ofelian suru, jossa taidemysteeri yhdistyy henkilökohtaisen surun kuvaamiseen.

♥ Kirjamessut. Lokakuu on kirjamessukuu, vähän kuin pitkä ja työteliäs ennakkojoulu! Suuntaan huomenna Turkuun kirjamessuille ja jotain messujuttuja tullee blogiinkin ensi viikolla. Turussa haastattelen muutamaa Avaimen kirjailijaa: mainitsemani Launosen lisäksi mainion Taidevandalismin (ks. kuva tuossa yllä; ja tiedättehän sivuston Facebookista!) luonutta Ines Lukkasta ja suloisen Metsäkeiju Siiri Sinisiipi -satukirjan kirjoittanutta Maijaliisa Dieckmannia. Tulkaa kuuntelemaan!

5.10. perjantaina

13.50-14.20 Onerva, 2 krs.: Krista Launonen, Ofelian suru

16.10.-16.30 Onerva, 2 krs.: Ines Lukkanen, Taidevandalismi

6.10. lauantaina

13.30-13.50 Kuisti, B-halli: Maijaliisa Dieckmann, Metsäkeiju Siiri Sinisiipi

Turussa aion siis tehdä töitä, seurata monenlaisia kirjakeskusteluja ja fiilistellä ihanaa kaupunkiakin.

♥ Syysaamut. Aurinkoa ja kuuraa, joskus sadetta. Kaltaiseni syysihminen nauttii kaikesta: sateessa on omaa romantiikkaansa (no ok, ennen kuutta pimeänä aamuna pitää vähän ponnistella, että syksy tuntuu hyvältä, mutta onhan siinäkin puolensa, ei esimerkiksi haittaa mitään, jos tekee kasvojumppaa matkalla bussille – kukaan ei huomaa!), kuulaat aamut antavat valoa ja iloa. Syksyn keltaiseen voisi vaikka sukeltaa!

♥ Piparkakut. Meillä piparkakkukausi alkaa aina jo lokakuussa kuopukseni syntymäpäivän aikaan. Siinä syntymäpäivässä, elämän ihmeessä, juhlaa riittääkin – monesta syystä, muutamaan kertaan.

Kaikenlaisia isoja ja pieniä juhlahetkiä jokaiselle! Elämä oikeasti on arkisenakin juhla. 

Terveiset Jyväskylän kirjamessuilta

Kännykkäkuvaterveisiä Jyväskylän kirjamessuilta!

Jyväskylä on minulle jännästi puolituttu ja silti vieras kaupunki. Olen kotoisin vain 90 kilometrin päästä, mutta lapsuuteni kotikulmilta kulku on aina suuntautunut enemmän Kuopioon. Ja toisaalta minulla asuu Jyväskylässä muutama hyvä ystävä, joiden luona olen totta kai vieraillut, ja asuu kaupungissa sukuakin. Olen käynyt Jyväskylässä toistakymmentä kertaa, tiedän Harjun ja kirjaston, yliopiston ja jopa Kortepohjan opiskelija-asuntolat. Silti en voi sanoa tuntevani kaupunkia. Tässäkin mielessä, maakuntamatkailun hengessä, oli ilo vierailla kaupungissa. Olimme yötä Sokoksen Solo-sarjan hotellissa Paviljongissa, jota voin lämmöllä suositella, samoin ruokapaikaksemme valikoitunutta Figaro Wine Bistroa, joka on joskus valittu vuoden viiniravintolaksikin.

Keskiössä olivat tietenkin hienot kirjat ja kirjailijat. Hienolla en tarkoita vain Aino-Marian ja minun Korot kopisten -kirjaa (kuvitelkaa tähän silmänisku), vaan ne lukuisat keskustelut joita ilokseni ehdin seurata. Minun messuni alkoivat lauantaina kahden maissa, kunhan olin ensin saapunut Onnibussilla kaupunkiiin. Ehdin seuraamaan Tapper-lavalla käytävää keskustelua kirjallisuuskritiikistä ja kirjablogeista. Kustantaja Pasi Luhtaniemi oli mainio paneelikeskustelun vetäjä, sekä Aino-Maria, Krista ja kirjailija Karo Hämäläinen kaikki loistavia keskustelijoita. Keskustelijat esittelivät myös kirjavinkkejään: kevään eräs kirjatapaus taitaa olla Jukka Viikilän kaunis Akvarelleja Engelin kaupungista, jonka useampikin nosti keskustelussa esille.

Paneelin jälkeen istahdimme Aino-Marian kanssa kahville ennen kuin oli aika panna korot kopisemaan. Nisula-lavalla kerroimme kirjastamme vuoropuheluna. Kirjaa oli messuilla myynnissä pieni erä Rosebudin osastolla, mutta varsinaisesti kirja ilmestyy tämän viikon lopulla. Keskustelumme jälkeen suuntasimme vielä Minna Canth -lavalle kuuntelemaan Jyri Paretskoita, joka keskusteli Taija Tuomisen kanssa Shell's Angles -sarjastaan.

Sunnuntaina hotelliaamaisen jälkeen oli mieli täynnä puhtia uuteen messupäivään, joka oli työpainotteinen. Ennen töitä ehdin kuunnella Terhi Rannelaa, joka Taija Tuomisen haastateltavana kertoi tuoreesta romaanistaan Frau. Lina Heydrich-Mannisesta kertova romaani on aiheeltaan erittäin kiinnostava; Olen parhaillaan lukemassa kirjaa, joten siitä lisää myöhemmin. Terhi Rannela kertoi kiehtovasti tutkimusmatkoistaan pohjoissaksalaiselle saarelle sekä Prahan lähettyvillä sijaitsevaan Heyrichien asuttamaan linnaan, jonne pääsi kurkistamaan vain aidan yli toisen olkapäillä seisten.

Rannelan haastattelun jälkeen Nisula-lavalla keskusteltiin Axel Munthen salaperäisistä elämänpoluista. Maria Salosen tällä viikolla ilmestyvä kirja Axel Munthen jäljillä on eräs omista työkirjoistani. Tiina Aallon haastattelema Salonen kertoi teoksesta synnystä ja teemoista niin hyvin ja eläväisesti, että toivon monien löytävän kirjan, jossa muistojaan ja melkoisia tarinoitaan kertoo myös Munthen poika Malcolm, peribrittiläinen ja hyvin originelli herrasmies.

Jos aamupäivä oli historian havinaa Lina Heydrichista Axel Muntheen, oli iltapäivällä toisenlaisten sfäärien vuoro. Markku Soikkeli jutteli tieteiselokuvista ja -kirjallisuudesta ensin Yle-lavalla ja sitten minun kanssani Nisula-lavalla. Tieteiselokuvien maailma on laaja, se kattaa niin b-luokan filmit kuin blockbusterit, taide-elokuvat kuin monet tutut tv-sarjat.

Kirjaostokset kuuluvat messuiluun, itse olin nyt hyvin maltillinen ja kotiini lähti vain kaksi tuliaiskirjaa: Terhi Rannelan edellinen, Punaisten kyynelten talo, sekä Tommi Melenderin esseekokoelma Onnellisuudesta. Varmasti keskenään hyvin erilaiset kirjat, joiden kummankin erinomaisuuteen uskon vankasti.

Niin - ja ehdin messuilla tavata tärkeitä ihmisiä, niin rakkaita ystäviä kuin ihania kirjabloggaajiakin.

Nyt maanantaisena alkuiltana messuviikonloppua seuranneen työpäivän jälkeen olo on hieman hyytynyt (muttei näköjään liiaksi, kun tämän postauksenkin sain aikaiseksi). Onneksi ainakin hetkeksi luvassa on niin keväisiä tuulia, että suunnittelen vaihtavani ulko-ovellamme olevat kulahtaneet kanervat ruukkunarsisseihin. Kirjapostausten kera palaan pian, nyt toivottelen aurinkoista viikkoa!

Korot kopisten Jyväskylän kirjamessuille

Eilen naistenpäivänä olin suunnittelemassa bloggausta, mutta sitten huomasin että olisin voinut uusia tämän viimevuotisen tekstini. Olen ihan samoin ajatuksin, vuodesta toiseen: Jokainen päivä voi olla naistenpäivä - toivottavasti onkin, sillä mikä onkaan tärkeämpää kuin rauha ja ihmisoikeudet.

Nyt sitten käännän kirjamietteeni jo Jyväskylään, jonne lähden messuilemaan lauantaiksi ja sunnuntaiksi. Lauantaina esiinnyn Amman kanssa Korot kopisten -kirjan merkeissä klo 15.30-15.55. Nisula-lavalla. Messut järjestetään Jyväskylän paviljongissa. Tulen messujen aikaan hengailemaan Nisula-lavan luona myös sunnuntaina, jolloin 11.30 haastattelussa on Maria Salonen kirjansa Axel Munthen jäljillä kanssa. Teos on yksi työkirjoistani, joten kuuntelen keskustelua mielenkiinnolla. Lisäksi haastattelen Markku Soikkelia Tieteiselokuvan käsikirjasta sunnuntaina klo 14.30. Muuten messuohjelmani on vielä auki, mutta kirjamessujen tunnelmaa odotan innolla: hyviä keskusteluja, tuttujen tapaamista, kirjabongauksia.

Tulkaa kuuntelemaan ainakin Ammaa ja minua! Kirjamme ilmestyy varsinaisesti pääsiäisen alla, eli pian. Tässä postauksessa esittelen kirjaa enemmän. Muistuttelen samalla, että kirjaa voi tilata kauttani hieman myyntihintaa edullisempaan 25 euron hintaan (sis. postikulut). Jos Korot kopisten kuuluu kevään kirjahankintoihisi, ota yhteyttä yksityisviestillä.

P.S. Ennen Jyväskylän-reissua koetan vielä blogata biisonikantisesta kirjasta.

(Kuvien koira ei liity kirjamessuihin, mutta se on muuten mukava tyttö.)

Korot kopisten. Käytännön opas kulttuuriviidakkoon - Ilmestyy pian!

Pieni tiedote tai mainos. Tai siis ihan hillitön omakehu mahtavasta kirjasta, jee!

Yhteisprojektini ihanan Amman lukuhetken Aino-Marian kanssa, Korot kopisten. Käytännön opas kulttuuriviidakkoon on nyt painossa. Kirja ilmestyy ennen pääsiäistä, mutta olemme sen tiimoilta jo Jyväskylän kirjamessuilla lauantaina 12.3. Jos liikutte Keski-Suomessa, tulkaa kuuntelemaan meitä Jyväskylän Paviljonkiin Nisula-lavalle klo 15.30.

Korot kopisten -kirjaa voi pian ostaa hyvistä kirjakaupoista kautta Suomen, ja nyt ennakkoon se näkyy monien nettikirjakauppojen valikoimissa. Akateemistakin kirjaa tulee saamaan, toivottavasti myös pienemmistä kirjakaupoista. Ilokseni huomasin, että monet kirjastot ovat ottaneet teostamme mukavasti valikoimiinsa ja esimerkiksi Helmetissä siitä on jo muutama varaus.

Kirjaa voi ostaa myös meidän tekijöiden kautta hieman edullisempaan hintaan. Jos haluat ostaa kirjaa minun kauttani 25 euron hintaan (sis. postikulut), ota yhteyttä joko sähköpostitse osoitteeseen lumi . omena @ yahoo . com (välilyönnit pois) tai laita yksityisviesti Lumiomenan Facebook-sivun meililaatikkoon.

Mistä kirja kertoo? Baletista, kirjallisuudesta, oopperasta, kuvataiteista. "Kevyestä" musiikista, matkailusta, museoista ja lastenkulttuuristakin. Kaikesta kevyesti ja hieman hurlumhei-asenteella. Ajatuksemme on, että jos korot puristavat, voi aina vaihtaa tennareihin. Jos ei kokeile uutta kulttuurilajia, ei voi tietää pitääkö siitä vaiko ei.

"Koroissa" on sekä asiaa että leikkiä: on ooppera- ja elokuvaesittelyjä, neuvoja lippujen ostamiseen ja vinkkejä ilmaistapahtumiin, mutta myös tyylilyyli-testi, hevonkakkabingo ja jopa värityskuva. Mukana on myös lapsuuden Ystäväni-kirjoja mukailevia osioita, joissa kysymyksiimme vastaa 12 kulttuuriystävää: Atso Almila, Hannu-Pekka Björkman, Marco Hietala, Pekka Hiltunen, Jaakko Hämeen-Anttila, Katja Kettu, Siri Kolu, Markku Pölönen, Miina Savolainen, Paola Suhonen, Minna Tervamäki ja Ville Tietäväinen. 

Kirjan ulkoasun - selkeän kannen ja leikkisän taiton - on toteuttanut Avaimen graafinen suunnittelija Tarja Kettunen. 

Kiitän kaikkia kirjahankkeeseemme iloisella innolla suhtautuneita.

Viime viikolla jo hieman kopistelimme korkoja Kuopion musiikkikeskuksella. Nyt odotamme valmista kirjaa!

Neljä kirjamessupäivää

Kun on kirjamessunnut neljä päivää ja osin iltaakin, ottaa palautuminen näköjään liki kolme vuorokautta. Tämä keskiviikko on nimittäin ensimmäinen messujen jälkeinen päivä, jolloin avasin kotikoneen.

Minun kohdallani työ ja ilonpito yhdistyivät messuilla nytkin. Tämä tarkoittaa sitä, että kiisin haastattelusta toiseen tai vähintäänkin kuuntelemaan työantajani kustantamista kirjoista käytyä keskustelua ja ehdin muutamaan palaveriinkin. Mutta sitten vastapainoksi kävin kuuntelemassa kirjakeskusteluja, kiertelin antikvariaattiosastolla, ehdin istahtaa messukuppilaan ystävien kanssa ja tapasin tuttuja vähän siellä sun täällä. Messuilla runsaudenpula on itsestäänselvyys ja moni keskustelu jää raapaisuksi, mutta se on osa messujen luonnetta. Onhan se huikeaa ja mahtavaa, kun noin 80 000 ihmistä kokoontuu yhtenä viikonlopuna kirjojen ja hieman ruoan ja viininkin äärelle. Iltaisin jalkani olivat kipeät ja päähänkin koski, mutta olo onnellinen: kaikki ne ihmiset, kaikki ne kirjat! 

Pintaraapaisuna omista messutunnelmistani haluan välittää ainakin nämä:

Romaanihenkilönsä tyyliin täydellisesti sonnustautunut Siri Kolu lukee Taika Taksisen edesottamuksista. Kirja on meilläkin lasten mieleen - ja toki omaanikin. Upeat kengät Kolulla, muuten!

Anni Polva sata vuotta -keskustelussakin punaisuus tuli esille: Anni Polvalla oli näet ollut usein punainen samettimekko yllään. Lämminhenkinen keskustelu ilahdutti. En ole koskaan ollut Tiina-kirjojen ystävä, mutta jonkun Polvan aikuisten romaanin voisin kyllä lukea.

Jukka Petäjä ja Mihail Šiškin, joka Neidonhiusta olen lukenut nyt jo reilun viikon verran. Painavia teemoja keskustelussa: sananvapaus, muistot, ihmisyys. Šiškin vangitsee kuulijansa.

Jos joku kaipasi lukuvinkkejä, niin parhaat sai kirjabloggaajien pisteeltä Boknäsin osastolta. Itse en ehtinyt bloggaajapäivystykseen, mutta vinkkejä hain minäkin yhden runokokoelman verran. Kiitos Sinisen linnan kirjaston Marialle!

Lauantaiaamun kattaukseen kuului maukas brunssi sekä Bonnierin esikoiskirjailijoiden kuuleminen. Simo Hiltunen, Roope Sarvilinna, Vuokko Sajaniemi, Saara Turunen ja Kaisa Haatanen.

Kirjailijoita haastatteli aina niin sympaattinen Ella Kanninen. Kuvassa myös Jussi Seppänen ja Bonnierin Vilja Perttola.

Kaisa Haatanen, Erkka Mykkänen, Inga Röning ja Jussi Seppänen iloisissa tunnelmissa.

Brunssivieraaksi saapui myös ihastuttava Katja Kettu, joka on työstämässä kirjaa suomalaisten ja intiaanien elämästä. Tänä syksynä ilmestynyt Yöperhonen on upea, suosittelen romaania lämpimästi. Se on yksi vuoden parhaimmista kotimaisista!

Brunssi huipentui Mihai Šiškinin vierailuun. Keskustelua Henrikki Timgrenin kanssa oli ilo seurata. Ja tämä fanityttö tuli varsin onnelliseksi signeeratusta Neidonhiuksestakin.

Helena Ruuskan teksti eräässä työkirjassani sai minut lukemaan Marja-Liisa Vartiota. Luulenpa, että nyt Ruuska saa minut tutustumaan Eeva Joenpellon tuotantoon. Mistä olisi hyvä aloittaa? Kirjasuosituksia saa esittää.

Sunnuntai oli työn puolesta melko kiireinen messupäivä, mutta samalla se oli minulle perhepäiväkin. Nelosluokkalainen tyttäreni on Harry Potter -fani, onneksi löytyi tämä mainio seinä!

Ehdin sunnuntaina kuunnella vain yhtä keskustelua ja sitäkin osin: Terhi Rannela haastattelee Katri Lipsonia ja Joel Haahtelaa siitä, millaista on olla sekä lääkäri että kirjailija. Kumpi onkaan kutsumus?

Blogiani pitempään seuranneille ei ole epäselvää, että Haahtela on suurimpia kirjailijasuosikkejani. Messujen jälkeen otinkin Lumipäiväkirjan uudelleenluvun kohteeksi.

Messujen jälkeinen arki tuntuu hyvältä. Ja vaikkei minun pitänyt tehdä kirjaostoksia, kannoin kotiin muun muassa Göran Turnströmin, Asko Sahlbergin, Hilary Mantelin ja Juha Hurmeen tuotantoa. Lapset saivat hekin itselleen mieluisat kirjat. Mieheni hankki itselleen vain yhden teoksen, mutta se on sitäkin järeämpi: Adan Smithin Kansojen varallisuus, joka ei voi kutsua kevyeksi iltalukemiseksi. Laadukas suomennos siinä kuulemma on.

Kun messut ovat ohi, niin minä alan odottaa joulua. Olen tässä ihan mahdoton. Enkä selvästikään ainoa perheessäni!

--

Yläkollaasissa: haastattelen Sara Kokkosta kultaisista tyttökirjaklassikoista (kuva: Avain); WSOY:n kirjaseinältä löytyi ystävän kuva; Mieli ja maisema - kirja Akateemisen kirjakaupan osastolla; messuvarjot; perhepäivämyllääjät; salaattiklassikko; Juri Nummelin kertoo kirjoista ja elokuvista; Sauli Niinistön ja Jörn Donnerin keskustelu veti Aleksis Kiven edustan täyteen kuulijoita, Mörkökin oli siellä; Mitäpä olisi messukollaasi ilman yhtä selfietä. 

Turun kirjamessut: Työtä ja kirjakeskusteluja

Työtä ja kirjoja. Aika mainio yhdistelmä, jos on töitä tehtävä. Turun kirjamessut ovat takana ja ehdinpä sinne minäkin; peräti kolmeksi päiväksi. Kun on töissä kirjamessuilla, on kiire tietenkin melkoinen, mutta kirjanörtti osaa pihistää aina joitakin hetkiä fiilistelyyn.

Kirjakeskusteluista ehdin riipiä vain palasen sieltä ja osasen täältä, mutta messutunnelmaan tempauduin mukaan. Kiisin kahvilakokouksista oman työnantajan kustantamien kirjojen esittelyihin, kohtasin tuttuja kirjailijoita (kiitos keskusteluista), bloggaajia (oli ilo nähdä, kuten aina), kollegoita ("täällä taas!"). Ehdin piipahtaa ruokamessujen puolelle maistelemaan ihania lakuja ja herkullisia juustoja, palasin takaisin kirjamessujen puolelle, nautin vanhojen kirjojen tuoksusta antikvariaattiosastolla, seurasin lavaohjelmaa sieltä täältä, ihastelin Saamenmaan näkyvyyttä lavoilla.

Mieleeni jääneitä messukohtaamisia- tai bongauksia olivat muun muassa:

Riikka Pulkkisen kirjasuosikit. Että eräs kirjailijasuosikkini pitää samoista kirjoista kuin minä, muun muassa W.G. Sebaldin Austerlitzistä.

Leena Lander ja kiitelty syysuutuus Kuka vartijoita vartioi sekä Landerin "velka" kirjallisuuden klassikoille. Hyvä keskustelu yhdessä Touko Siltalan kanssa.

Kesäkustavilaisen Leena Krohnin kuunteleminen: messujen rauhoittavin hetki. Kustavista on sanottava vielä, että sunnuntaina jokainen messukävijä sai lahjaksi Volter Kilven Alastalon salissa. Siinä on klassikko, jonka haluan lukea ja jonka lupaankin lukea nyt vuoden sisällä.

Omat työkirjat. Haastattelin Kapina ja kaipuu. Kultaiset tyttökirjaklassikot -kirjan kirjoittanutta Sara Kokkosta Runohuoneessa. Paikalla oli paljon kuulijoita ja saimme aikaan mukavan keskustelun, kiitos Sara! Mieli ja maisema taas syventyy kirjailijoiden työhön ja innostuksen lähteisiin. Selkokieltä tarvitsevien lukijoiden määrä kasvaa. Kehun vielä erikseen Turun seudun äidinkielen opettajien osastoa, miten hienoja haastatteluja nuoret siellä tekivät!

Ja otin hetkisen omaa aikaakin. Savolaissyntyiselle Turku on metka kaupunki, koska vaikka murre on ihan erilaista ja meren läheisyyden aistii, on Turun ja Kuopion keskustoissa jotain samaa. Turkuhan on paikoin kuin Kuopio! Ehkä samanlaisuus syntyy torista, puutalokortteleista, vanhan ja uuden rakennuskannan lomittaisuudesta? Mene ja tiedä. Siinä missä kuopiolaisilla on Kallavesi, on turkulaisilla Aurajoki, jonka rannoilla kävelin ja josta löytyi taas kerran hurmaava ja tunnelmallinen ruokaravintola.

Ja kun palasin messuilta kotiin, korvissa tietenkin humisi ja olo oli väsynyt, mutta onnellinen. Messuhulina sinänsä on rasittavaa, mutta kirjamessuissa on oma huumansa. Kaikki ne kirjat, keskustelut ja kirjakiire. Nyt on hyvä odotella Helsingin kirjamessuja.

--
P.S. Kiitos kommenteista edellisiin postauksiini. Olen lukenut ne kaikki ilolla, koetan vastata tämän viikon aikana!