Annika Sandelin: Kummallista ja
huipputärkeää. Yokon yökirja
Teos & Förlaget 2017
Pinsamt och livsviktigt 2016
Suomentanut Liisa Ryömä
Kuvittanut Linda Bondestam
156 sivua
Maanantai 24.3.
Hei Yökirja,
Nyt tiedän kuka sai
minut salaiseksi ystäväksi. Tänään ruokajonossa Bruno yhtäkkiä tuli ja sanoi: ”Sinulla
on kiva paita!” Ehdin tuskin sanoa kiitos kun hän jo juoksi pois. Eikä minulla
edes ollut päällä paitaa vaan villatakki. Kumminkin minä punastuin ja ilahduin
vähän, kun Brunolla on niin kauniit silmät.
Joskus kirja ja lukija kohtaavat niin, että ilmassa on
lukurakkautta. Tällainen kohtaaminen on 11-vuotiaan esikoiseni kohdalle osunut
tänä vuonna muutaman kerran. Tyttö toki lukee päivittäin, mutta lempikirjojen
erottuminen hyvien ja keskinkertaisten joukosta on niin ilahduttavaa, että
vaatii oman bloggauksensa.
Tällä kertaa kirjarakkauden kohteena on Annika Sandelinin
Kummalista ja huipputärkeää, joka on
itsenäinen jatko-osa pari vuotta sitten ilmestyneelle Yokon yökirjalle.
Yoko on omalaatuisessa perheessä asuva 11-vuotias tyttö, jonka taiteellinen
äiti on nimennyt lapsensa taiteilijoiden mukaan. Yokon sisarukset ovat Salvador
ja Frida. Yokon paras kaveri Anna on adoptoitu Kiinasta, Yokon salaisen
rakkauden kohde Daniel on lyhytkasvuinen, ja Yokon vaari on naimisissa Harrin
kanssa. Salaisimmat tuntonsa Yoko kirjoittaa yökirjaansa.
Yokon yökirjoissa Sandelin tavoittaa hyvin
alakouluikäisen tytön maailman. Elämä lapsen ja teinimaailman välillä on
välillä vaikeaa ja pienet asiat voivat olla mutkikkaita, kuten se, että veli
lukee Yökirjaa ilman lupaa tai koulussa ollaan pusuhippaa. Isoja asioita taas ovat vaarin aivoinfarkti,
putkiremonttievakko sekä se, että Anna aikoo karata kotoa. Kaiken Sandelin
kirjoittaa raikkaasti ja hauskasti, varhaisteinin maailmaan oivallisesti
päästen (näin ainakin kuvittelen, en oikeasti voi tavoittaa enää
varhaisteiniajan tunteita itsessäni). Linda Bondestamin kuvitus välittää omalta
osaltaan Yokon ja tämän läheisten elämää.
Koska Sandelinin romaani on oikea täsmäkirja isolle
alakoululaiselle, annan 11-vuotiaan lukijan kertoa itse.
Mikä kirjassa oli parasta?
Parasta oli se, että kirja oli hauska. Että siinä oli
Yokon elämää ja arkea eikä kirjaa voinut jättää kesken.
Mistä et pitänyt kirjassa?
En tykännyt siitä, että Anna uhkaili karkaamisella. Kirja
alku ei ollut yhtä hyvä kuin edellisessä Yokon yökirjassa. Muuten pidin
kaikesta.
Missä luit kirjaa?
Kotona ja bussissa.
Kenelle suosittelet kirjaa ja miksi?
Kaikille mun ikäisille, koska kirja on hyvä.
Parhaiten tuosta mainitusta Sandelinin kirjan hyvyydestä
kertonee alla oleva kuva. Kävimme joku aika sitten Helsingissä lapseni kanssa.
Meillä kummallakin oli oma bussikirjansa. Omani jäi ns. vaiheeseen jo kesken
bussimatkan, kun kaikenlaiset sosiaalisen median houkutukset vetivät puoleensa.
Tyttäreni sen sijaan luki bussissa ja koska ei malttanut jättää kirjaa
kesken, hän luki myös reilun kilometrin matkan bussipysäkiltä kotiin. Yokon
toista yökirjaa ei vaan voinut jättää kesken!
En malta olla kirjaamatta muutamaa muuta kirjavinkkiä 9-
ja 11-vuotialta lapsiltani. Näistä he ovat pitäneet erityisen paljon:
D. D. Everest: Archie
Greene -kirjat. Suomentanut Kaisa Ranta. Art House.
Jos esikoiseni saa taika-annoksensa Harry Pottereista (ks. alla),
niin kuopukseni pitää suuresti Archie Greenestä. Oxfordlaiseen Monituisen
magian museoon kirjaa palauttava 12-vuotias poika saa tietää omaavansa taikavoimia, hän on
velhojen sukua. Kirjakuiskaajaksi osoittautuva Archie pystyy kirjoittamaan
taikuutta. Tässä on oikea kirjojen ystävän fantasiasarja: taikakirjojen maailma
on ihmeellinen, ja jälleen sopivan tuttu ja raikas. Potter-vaikutteita on
ilmassa, mutta myös omaperäisyyttä. Kiehtova sarja, josta on toistaiseksi
ilmestynyt vasta kaksi osaa.
Johanna Hulkko: Geoetsivät-sarja. Karisto 2013-
Kun 9-vuotias kuopukseni menee kirjastoon, on hänen
ensimmäinen toiveensa löytää paitsi lainattavia Xbox-pelejä, myös
Geoetsivät-sarjan kirjoja. Toistaiseksi seitsenosainen kirjasarja yhdistää
lasten arkea, jännitystä ja geokätköilyä. Alakouluikäisen Raparperin ja tämän
kavereiden seikkailuista kertovan sarjan ensimmäinen osa palkittiin Arvid
Lydecken -palkinnolla. Nopealukuiset kirjat sopivat mainiosti myös ääneen
luettaviksi.
Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja -sarja.
Suomentanut Marja Helanen. WSOY.
Kun sarjasta on suomennettu ainakin 12 osaa, voi puhua
menestyskirjoista. Jeff Kinneyn Neropatit tuskin esittelyä kaipaavat. Meillä
tämä sarjakuvaa ja päiväkirjaa yhdistävä humoristinen romaanisarja on molempien
lasten yhteissuosikki. Esikoinen on lukenut muutaman Neropatin englanniksikin,
mutta suomennokset toimivat mainiosti nekin. Todella noloja tilanteita,
maailman ärsyttävin isoveli, kouluarkea ja kaikenlaista alakoululaisia
puhuttelevaa. Itse olen tästä sarjasta lukenut vain pätkiä, mutta luotan nyt
lasteni painokkaisiin suosituksiin.
Tamsyn Murray: Kaikkien aikojen Camilla.
Tähtireportteri. Tammi 2017. Alkuteos: Completely Cassidy. Star Reporter
2015. Suomentanut Sari Kumpulainen.
11-vuotiaani tuntuu nauttivan eniten humoristista lasten
ja nuorten arkea kuvaavista kirjoista. Kaikkien aikojen Camilla-sarjan
ensimmäisestä osasta bloggasin vuosi sitten kesäkuussa.
Jatko-osa jatkaa samalla linjalla. Miten käy kun Camilla pestataan koulun
lehden toimittajaksi? Koulu- ja perhekuvausta, kasvukipuja, hauskuutta. Kaikkien
aikojen Camillat tuntuvat vetoavan esikoiseeni niin, että jatko-osia toivotaan
kovasti.
J. K. Rowling: Harry
Potterit. Suomentanut Jaana Kapari-Jatta. Tammi.
Potteria ei tarvitse esitellä, mutta esikoiseni suosikkikirjojen
ja ikikirjavinkkien joukkoon kirjasarja kuuluu. Jostain syystä en ole koskaan
velhopojasta blogiini kirjoittanut, mutta kirja- ja tietenkin elokuvasarja on
saanut meidät Potter-studioille saakka. Luin
itse ensimmäiset Potterit englanniksi jo 1990-luvun lopussa, mutta sarjan
myöhempiin kirjoihin tartuin vasta esikoiseni myötä. Hän on ollut Potter-fani
7-vuotiaasta saakka ja hänen elämässään neljä vuotta on jo pitkä aika. Klassinen
tarina, suuri kertomus, sopivasti tuttua sisäoppilaitos- ja orpolapsikuvausta,
paljon omaperäistä, hyvän ja pahan mellastusta.
Meillä Potter-fani on tehnyt
omaan huoneeseensa jopa oman Potter-hyllykön, jossa on muun muassa
Rohkelikko-huivi, muutama Funko Pop -nukke, kermakaljatuoppi ja
Potter-romaanien lisäksi myös aihetta käsitteleviä tietokirjoja.
Mitä lastenkirjoja teidän muiden kesälukemisiin kuuluu? Millaisia
ikisuosikkeja teillä on?
♥
