Bazarin syksy

Bazar Kustannus järjesti tänään lehdistötilaisuuden Seurahuoneella. Lounasaikaan järjestetyssä tilaisuudessa esiteltiin kustannusosakeyhtiön syksyn kirjat, kuunneltiin ruotsalaisia kirjailijavieraita sekä tietenkin myös vapaamuotoisesti keskusteltiin kirjoista ja lukemisesta.

Kustantamon johtaja Ritva Holmström toivotti kaikki tervetulleeksi tilaisuuteen kertoen Bazarin syksyn julkaisuohjelmasta sekä esitellen meille Sebastian Bargum-kirjasarjan kirjoittajat Michael Hjorthin ja Hans Rosenfeldtin. Molemmat kirjailijat ovat oikeita kirjoittajakonkareita, sillä he kumpikin ovat käsikirjoittaneet muun muassa televisiosarjoja ja elokuvia, muun muassa Wallanderia. Tällä kertaa he toki tarinoivat hauskasti omasta tiestään kirjailijaksi, mutta kertoivat etenkin Miehen joka ei ollut murhaaja synnystä ja teemoista.

Kiinnostavaa oli tietenkin kuulla siitä, kuinka kahden kirjailijan työ sovittuu yhteen. Hienosti sovittuu! Sekä Hjorth että Rosenfeldt olivat yhtä mieltä siitä, ettei vaikeuksia oikeastaan ole. He eivät tunne toisaan liian hyvin, joten työ pysyy työnä, mutta kuitenkin tarpeeksi hyvin, jotta yhteistyö etenee sovitusti. Kirjaa he hahmottelevat yhdessä sommitellen juonta sekä romaanin rakennetta. Tämän jälkeen miehet jakavat kirjoitustyön siten, että toinen esimerkiksi luo jotkut tietyt hahmot, toinen sitten toiset. Kirjoitusprosessin aikana he pitävät yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse. Eräs yleisön edustaja kysyi, näkyykö kahden kirjoittajan läsnäolo lukijalle. Rosenfeldtin mukaan se näkyy kyllä kaikkein tutuimmille, sillä he ujuttavat mukaan tunnistettavia piirteitä, mutta itse sain sen käsityksen, ettei kaltaiseni lukija varmastikaan huomaisi mitään häiritsevää.

Mies joka ei ollut murhaaja on Sebastian Bergman-sarjan ensimmäinen suomennettu kirja. Kirjasta on otettu Suomessa jo toinen painos, mikä kertoo ruotsalaisdekkareiden vankasta suosiosta maassamme. Hjorth ja Rosenfeldt kertoivat aikovansa kirjoittaa vähintään viisi Bergman-kirjaa. Miehestä joka ei ollut murhaaja ovat blogeihinsa ehtineet kirjoittaa ainakin Leena Lumi sekä Kolmannen linjan Miia.

Ruotsalaisten kirjailijavieraiden jälkeen tiedotuspäällikkö Vilja Perttola ja kustannuspäällikkö Markus Lähdesniemi esittelivät meille Bazarin syksyllä julkaistavat kirjat. Bazarin syyskauden tarjontaan itse kukin voi halutessaan tutustua paremmin kurkkaamalla kustannusosakeyhtiön katalogia (pdf).

Itseäni alkoivat kaikkein eniten kiinnostaa John Boynen Nooa Notkoniitty karkaa kotoa, jonka voisin ehkä lukea ääneen esikouluikäiselleni, mutta ennen kaikkea haluan lukea kirjan ihan itselleni. Myös Boynen Tarkoin vartioitu talo vaikuttaa kiinnostavalta. Sara Gruenin Vettä elefanteille oli siinä määrin hyvä lukuromaani, että aion lukea hänen Apinatalonsakin. David Safierin Huono karma kuuluu olevan hauska ja nokkela; Kirja, jossa televisiojulkkis kuolee ja syntyy uudelleen muurahaisena toi ainakin kuvauksensa perusteella hymyn huulilleni. Moni varmasti ilahtuu myös Paulo Coelhon uudesta kirjasta, mutta minun kirjailijani Coelho ei ole. Samoin dekkarien ja historiallisten seikkailujen ystäville on luettavaa luvassa. Laadukasta historiallista romaania edustaa ainakin Philippa Gregory, jonka Valkoinen kuningatar kertoo ruusujen sodan ajan englantilaisesta hovielämästä maustettuna ripauksella taikaa.

Seurahuone oli kaunis paikka. Ihailin etenkin sen lasikattoa, josta valo kajasti sisätiloihin sekä suihkulähdettä, jonka ympärille oli koottu kirjapinoja. Kiitos Bazarille mukavasta tilaisuudesta sekä muutamalle bloggaajakollegalle aina niin hauskasta seurasta.