Joku sanoi lukemisen olevan vaarallista. Minä melkein julistan kirja(lliset)blogit vaarallisiksi, koska aina toisinaan niistä suorastaan pomppaa esiin kirja, joka on pakko lukea oitis. Ja vaikka suomalainen kirjastolaitos on maailman paras, ei kaikkia kirjoja saa sieltä käsiinsä heti. Tämä taas tietää ainakin omalla kohdallani reissua kirjakauppaan, josta en voi poistua tyhjin käsin. Tällaisia "pakko saada"-kirjoja ovat olleet muun muassa Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja sekä Muriel Barberyn Siilin eleganssi, joihin tutustuin Leena Lumen blogissa. Ilsen ja Joanan blogeista sain tietoa skotlantilaisen Andrew Nicollin romaanista Rouva Agathen rakkaus, jonka kannoin tänään melkein riemusaatossa kotiin.
Hyvissä kirjoissa ei raha mene hukkaan, mutta perustelen ostoksiani kaikesta huolimatta. Ensi viikko on viimeinen lomaviikkoni, mikä tuntuu suloisenhaikealta ja jonka aikana tahdon lukea jotain suloista (ja kentis haikeaa).
Kirjojen ohella toinen heikko kohtani ovat rihkamakorut. Kuvan ruusukorun löysin lapsuuteni kotipaikkakunnalta Pohjois-Savosta, jonne on avattu pieni sisustuskauppa. Joskus on vaikea vastustaa kiusausta.
Millaisia pakko saada-asioita teillä muilla on?
PS. Tukholman kuvia sekä pari kirja-arviota koetan saada tänne pian. Nyt haikailen sitä, että missaan Torin Porissa ja fiilistelen kirjojeni parissa.
Minulla pakko-asioita ovat kaikenlaiset keittiövälineet(tosin nyt mietin extra tarkaan ennen ostoa,sillä mitään ei mahdu enään!)ja kirjat,etenkin keittokirjat,mutta niitäkään en enään ostele ellei sitten löydy jotain ihan erikoista;hyllyt ovat liian täynnä! Mukavaa viikonloppua Lumiomena!
VastaaPoistaYaelian: Keittiövälineissä riittää varmasti valikoimaa :) Minulla on muutama leivontatarvikkeita haaliva ystävä, jotka ovat taitavia kotileipureita. On ihmeellistä ja aika ihanaa päästä katsomaan heidän tarvikkeitaan ja samalla saada ideoita itselleenkin. Ja keittokirjojen maailma, se lie aivan loputon!
VastaaPoistaMinä olen koukussa postikortteihin! Aina kun jossain on korttiteline, se pitää käydä läpi ja aika usein ainakin yksi lähtee mukaan... Osan pistän omalle seinälle, osan laitan ystäville ja vielä osan korttivarastoon Sitä Oikeaa tilannetta odottamaan. Ja tottakai kirjoja on vaikea vastustaa... Iloista viikonloppua ja kosolti kesäiloja sinulle!
VastaaPoistaKuulosta hyvältä tuo Rouva Agathe. Kehtaisinkohan tunnustaa, että tutustuin tuohon Linda Olssoniin Leenan blogin kautta ja tein viime viikolla Ruotsissa aikamoisen töppäyksen, sillä ostin Nu vill jag sjunga milda sånger RUOTSIKSI ja sitten vasta tajusin, että se on kirjoitettu ENGLANNIKSI.
VastaaPoistaLumiomena, sain Allulta aivan ihastuttavan taidekirjan, jonka nimi on Frauen, die lesen, sind gefärlich (Naiset, jotka lukevat ovat vaarallisia). Toki lukeminenkin voi olla vaarallista, sillä siinä kaikki muu unhoittuu...
VastaaPoistaPakko on saada: KIRJOJA, KUKKIA JA KUUTAMOA. Siis tyyliin Oscar Wilde;-)
Olen koko ikäni ostanut kirjoja, eikä loppua näy. Mutta minulla on myös postikorttimania eli Virvatulen lailla lähden tuskin koskaan kaupasta ostamatta korttia. Viimeksi ostin tosin kaksitoista, mutta siihen oli syynsä...
Siilin eleganssi on ainakin minun blogissani ollut eräänlainen sensaatio, johon palaan loppuvuodesta.
Mukavaa viikonloppua, Lumiomena♥
PS. Voi unohdin vallan kertoa,että ns. pukukoruista n tullut myös minun heikkouteni. Ennen vian aitoa kultaa, nyt ei kultaa ollenkaan. Ranteeseen taottua hopeaa, mikä tarkoittaa käden jälkeä/taitoa ja kaulassa roikkuu jotain pukun sopivaa ellei puku liian voimas väreistään. Korvissa tälläkin hetkellä EI aidot, ns. mustat helmet. Oikeasti väri on tumma helmiäisharmaa. Savonliinna tori oopperajuhlien aikaan on huippupaikka ostaa pukukoruja, toinen huippumesta on Myllyrannnan Silvery allery Mäntässä.
VastaaPoistaEnsin kiitos tätä kautta nyt muistin aikana Hoon lahjasta;) Oli oikein tykätty, meillä on sitä samaa sarjaa toinen pala, joka on juuri vierestä, eli nyt on iiiiso automatto:)
VastaaPoistaJa ihana postaus! Jaan niin kanssasi juuri kirjojen suhteen tuon Pakka saada-tunteen. Joistakin kirjoista vain tietää, että se on pakko heti saada itselle omaan hyllyyn. Kun näin tuon Rouva Agathen rakkaus-kirjan esittelyn kirjakerhon lehdessä, ajattelin heti sinua, mutta näköjään unohdin laittaa viestiä siitä;)
Kirjojen lisäksi koen aika usein uusiin Muumi-mukeihin tuota samaa tunnetta;)
Oi, minäkin innostuin tuosta kirjasta...
VastaaPoistapakko saada..
musiikkia olen ostanut tosi paljon..
juuri tänään tilasin netin kautta Apocalyptican cd:n..
kirjojakin haluan ostaa mutta nykyään yritän käyttää kirjastoa ja ostan vain ehdottamat kuten "laulaisin sinulle lempeitä lauluja.." jne,
Ihanaa kun nämä herkut leviävät näin...! :) Kerron sitten lisää A:lta saamistani tiedoista, jos haluat. :)
VastaaPoistaMinulle pakko saada -osastoa ovat ehkä uutuuskarkit. Yritän välttää tavaran ostamista, kun kuppeja on kaapit täynnä eikä kirjahyllyihin enempää mahdu, kortit teen itse... aina toistelen samaa, että meillä on niin pieni talo, ettei tavaraa saa tulla yhtään lisää. :)
Hyvää viikonloppua!
Laulaisin sinulle lempeitä lauluja on muuten aivan mielettömän hieno kirja. Luin ensin sen tuoreemman Sonaatti Miriamille ja sitten tämän... niihin tunnelmiin jäin moneksi päiväksi!
VastaaPoistaHmm... pakko saada...lautasliinoja tarttuu mukaani mennen, tullen ja palatessa, etenkin alekoreista. Ja siis häpeä kyllä paperisia, vaikka jonkin verran ekoilevana ihmisenä toki olisi fiksumpaa suosia kankaisia. Kirjoja ostelen kyllä nykyisin aika paljon helpommin kuin nuorempana ja vähempituloisena.. ja juuri tuota pakko saada fiilistä taidan kokea tiettyjen kirjojen kohdalla. Ehkä nykyisin myös muutamien artistien levyjen kohdalla, vaikka nuorempana en juuri mitään kuunnellut.. tässä nyt jottain :)
Nauttikaa viimeisestä viikostanne! Me ollaan muuten myös matkalla Junibackeniin parin viikon kuluttua :-) Toivottavasti tällä kertaa riittää puoli päivää, jotta ehditään tehdä muutakin!
VastaaPoistaJoskus tekee mieli lukea ihan hömppää, kuten trillereitä mun tapauksessa - kirjoja, joista en muuten pitäisi mutta se lukemisen hetki on vain sellainen että tarvitsee aivolomaa.
VastaaPoistaSorrun todella usein kirjahankintoihin, ennen ostin enemmän kirjoja, nyt vähemmän, ja käyn enemmän antikvariaatissa. Lähes joka kerta kun kipaisen antikvariaattiin mieleeni tarttuu jokin opus jonka sitten ostan.
Minun pakkosaada on todella outo. Minulla on ihmeellinen mania pyöreisiin kiviin. Sellaisiin meren hiomiin. Olen jopa kerran ajanut ihan Etelä-Suomen kotioloista Norjan Skibotniin melkein vain siksi, että sieltä rannalta löytyy kauneimmat, meren vaaleiksi hiomat kivet... Ja aviomies tykkää kun auton takapää laahaa maata kivien painosta.
VastaaPoistaKaikenlaisia muitakin pakottavia mielihaluja löytyy, mutta tämä on ehkä kaikkein kummallisin...
Palajan kertomaan, että kirjoista niitä Pakko saada kohteita ovat Joanne Harrisin kirjat :)
VastaaPoistaVirvatuli: Minäkin ostan paljon postikortteja, etenkin museoiden kaupoista. Osan säilytän matkamuistona, suurimman osan lähetän ystäville :)
VastaaPoistaAllu: Metkaa, mutta ymmärrettävää. Olssohan on kuitenkin ruotsalainen. Ja eri kielillä lukeminen tekee aina hyvää.
Leena: Kolme kootasi, kirjat, kukat ja kuutamo kuulostavat hyvältä minun korvissani. Niitä tarvitaan aina. Ja samoin minä käytin aiemmin vain kultakoruja, mutta nykyisin olen heikkona juuri noihin "rihkamiin" tai pukukoruihin.
Susa: Kiva, että Hoo piti lahjasta ja hyvä, ettei sattunut samanlaista, jollainen teillä oli ennestään. Sinulle iso kiitos useista kirjavinkeistä; Esimerkiksi ilman fb-seinälleni postaamista olisi Niffeneggerin uutuus saattanut mennä ohi.
Niin - ja ne muumimukit... Pakko saada :)
Hanne: Tuossa kirjassa on Ilsen ja Joanan kertoman perusteella jotain lumoavaa ja suloista. Musiikkia ilman olisi vaikea elää. Erilaista eri tilanteisiin.
Ilse: Kerro! Kerro! Palaan aiheeseen kirjan luettuani ja pommitan sinua sähköposteilla (älä kuitenkaan säikähdä ;). Minä teen toisinaan kortteja itse, ainakin joulu- ja pääsiäiskortit, mutta ostan helposti painettuja korttejakin. Oletko laittanut tekemisiäsi kortteja esille blogiisi?
Mie ite: Sonaatti Miriamille on minulta vielä lukematta. Kirja kiinnostaa kovasti! Ja Joanne Harrisista pidän minäkin. Lautasliinoissa on niin ihania kuoseja, ettei ihme, että niitä on "pakko saada".
Vekarus: Kiitos, täytyy nauttia ja varastoida samalla kesää muistoihin. Me selvisimme Junibackenista kolmessa tunnissa, ehdimme vielä Skanssenille. Kuvia laitan lähipäivinä,
Tuure: Aivoloma on välttämätöntä, että on taas intoa haasteisiin! Minä luen harvoin jännityskirjallisuutta tai hömppää, mutta muutaman kerran vuodessa sellainen virkistää. Antikvariaateissa on oma, hieno tunnelmansa.
Ahmu: Sinulla on kiehtova pakkosaada-kohde! Jotenkin ihana ajatus, auto täynnä kiviä. Hienoa ja mieleenpainuvaa :)
Kaunis tuo ruusukoru! Eilen ostin KappAhlista kivan mekon. Sinne jäi vielä muutama tunika, jotka on ihan pakko saada. Täytyy varmaan käydän vielä myöhemmin hakemassa ;D.
VastaaPoistaKirjat ovat heikkouteni - niitä tarttuu mukaan aina ja kaikkialta. Viime aikoina tosin suurimmaksi osaksi keittokirjoja. Tämän kesän lomamatkat olivat erikoisia poikkeuksia, sillä en ostanut yhtään uutta keittokirjaa ! Muita kirjoja sitten muutaman...
VastaaPoistaEn juuri ole esitellyt, mutta ajatus on kierrätys: sisustuslehdet saa kätevästi silputtua niin eivät jää nurkkiin pyörimään. :)
VastaaPoistaUusi ystäväni A on kyllä aivan mahtava tyyppi. ;)
No kirjoja, kirjoja, kirjoja on pakko saada. Satunnaisesti myös joku hieno palapeli, kengät, astia, sisustusjuttu...
VastaaPoistaKiinnostukseni kohteet saattavat myös olla vähän kausittaisia. Nyt on joku korujenhamstrausvaihe meneillään. :)
Johanna: Kiitos. KappAhlissa on tosi kivoja vaatteita nykyisin. teen siellä itsekin löytöjä :)
VastaaPoistaEriqou: Keittokirjoissa on niin paljon valinnanvaraa! Yhteen aikaan mietin, että olisin itse ostanut aika ulkomaanmatkalta keittokirjan, mutta se muuttui lastenkirjaksi: Jokainen matka ulkomaille = uusi lastenkirja kotiin.
Ilse: Kierrätys on hyvästä kaikessa ja jos on idearikas (kuten sinä, ihan varmasti!), niin sitten saa kaikkea aikaiseksikin. Ja oi juu, A:sta lisää juttua mulle, jookos? :)
Satu: Samoissa mennään! Kirjat, mutta myös moni muu kausittain. Vaihtelu virkistää, mutta kirjat pysyvät!
pakko saada? Hmm..
VastaaPoistaViimeisimpänä oli Twilight saagan viimeinen kirja. Luin ensimmäisen kirjan puhtaasti mielenkiinnosta ja napsista. Koukussa olin. "ikuinen teini", niinpä.
Nyt on ihan pakko saada uusi nimikoru, siinä pitää olla ainakin yksi blingbling. Farkkumekkoakin olen metsästänyt sitä vielä löytämättä, mikä lie päähänpinttymä. Näitähän riittää. sisustamisen puolella nämä pakko saada oireyhtymät on aika vaarallisia.
Minne sinne se sisustuspuoti on avattu? Vinkkaa vähän?
Ja muuten olen sun blogista napannut mielenkiintoiselta kuulostavia kirjoja. Lasten vauvavuosien jälkeen on taas aikaa lukea ja voi miten olikin ikävä sitä tunnetta kun saan käsiini hyvän..ei vaan loistavan kirjan. Aaaw..Se onkin se vähä mun oma aika. Tai sit kuten nyt kun muut nukkuu ja äiti näpyttää sängyssä läppärillä (jolla pääsee sujuvasti lukemaan blogeja, jeij)
Aurinkoista sunnuntaita!
joo, kirja-blogeista saa aina ideoita :)
VastaaPoistaMissB: Blingblingiä pitää aina olla tietyissä rajoissa ;) Se sisustuspuoti sijaitsee vielä pari viikkoa Kino Rion talossa Asemakadulla, mutta tekee muuttoa entisen Kolehmaisen ja Markkasen autohuoltoliikkeen tiloihin ylemmäs Asemakadulle. Katso
VastaaPoistahttp://www.shop-romantico.com/
Kiva, että olet löytänyt kirjoja. Ja omaa aikaa on ehdottomasti blogien lukeminen :-)
Hannele: Monesti niitä parhaita!
Olin aamulla koiran kanssa sateen jäljiltä märässä metsässä ja oli ihan pakko saada syödä ne vadelmat sieltä pensaasta, vaikka jouduin rämpimään kaameassa kivikon ja ryteikön sekamelskassa, minkä jälkeen housut olivat ihan läpimärät! :D Mutta oli ne hyviä.
VastaaPoistaSatu: Ja mun oli pakko saada mustikoita aamu-ulkoilun aikana - ja kuvia jäkälistä :)
VastaaPoistaMinun on pakko saada kahvia aina aamuisin, mutta muuten olen nykyisin aika askeettinen (ja tylsä) enkä juurikaan enää halaja mitään.Jos jotain saisin toivoa, niin järjestystä kotiin, mutta taitaa olla turha toive, kun perheessä on kolme alaikäistä...
VastaaPoistaEnsi viikolle toivoisin pilvipoutaa ja lempeitä kesätuulia, Sinullekin Lumiomena! :)
Joana: Järjestys kotiin on utopiaa pikkulasten perheissä ;-) Ehkä viideksi minuutiksi sen voi saavuttaa. Askeettisuus on hyvästä, turhaa kulutusta on syytä välttää. Minulla on kirjat ovat paheeni, mutta nyt tuntuu, että olisi (osin sinun blogisi ansiosta) syytä saada järjestelmäkamera :)
VastaaPoista