tiistai 2. maaliskuuta 2010

~TORI AMOS: BOYS FOR PELE~

Maaliskuun levyni on jo vuosien ajan ollut Tori Amosin Boys For Pele, jonka opiskeluaikanani ostin kummitädiltäni saamallani rahalla itselleni 23-vuotislahjaksi päivälleen neljätoista vuotta sitten (1996). Levy oli tuolloin tuore, vasta muutamaa viikkoa aikaisemmin julkaistu. Olin jo aikaisemmin kuunnellut Under The Pinkiä (1994), josta sittemmin tuli oma Amos-suosikkini.

Caught A Lite Sneeze-videon näkeminen Ylen Lista-ohjelmassa sai minut nauliintumaan television ääreen. Halusin tietää enemmän tuosta kauniilla äänellä laulavasta naisesta, joka videossa leijaili Niagaran putousten yllä. Sittemmin löysin itsestäni Tori Amosin-fanin, torittajan, tutustuin moniin muihin faneihin ja vielä myöhemmin pääsin hyödyntämään Amosin tuotantoa ihan ammatillisestikin. Nyt pikkulapsiperheen arkea eläessäni irtisanoudun fanittamisesta enkä ole ollut kauhean innostunut Amosin uusimmista levyistä, mutta kuuntelen niitäkin, koska Tori luultavasti kulkee mukanani tavalla tai toisella läpi elämäni. Ja maaliskuussa kuuntelen Peleä.

Yli 70-minuuttinen Boys for Pele on rakennettu romaanikirjan muotoon. Levy jakautuu eri osiin, laajoihin lukuihin, jossa epilogimaiset lyhyet kappaleet edeltävät pitkiä, keskenään samatunnelmaisia lauluja. Autioituneessa irlantilaisessa kirkossa äänitetyllä albumilla soivat niin flyygeli, cembalo kuin urkuharmooni sekä yhtä lailla taustalla irlantilaisen kirkon kellot sekä härän mylvintä. Tori Amos ei päästä kuulijaansa helpolla tarinoidensa eikä säveltensä osalta. Kappaleissa vilahtelevat niin Marilyn Monroe ja Joe DiMaggio, Lucifer, Muhammed, itsemurhan tekevä Marianne, Anne Boleyn, entiset rakastajat, aaveet kuin iowalainen nunnakin. Laulujen tunnelmat vaihtelevat surullisen kauniista Horses-kappaleesta rajuun Blood Rosesiin ja monikerroksisesta Caught A Lite Sneezestä sävekulultaan lastenlaulumaiseen Mr Zebraan.

 Boys for Pele ei missään nimessä ole musiikkia kaikille. Amosin ääni voi tuntua sietämättömältä, lyriikat sekavilta ja näkökannoiltaan vierailta tai vääriltä sekä syvälle sukeltava soitto katkonaiselta ja mielettömältä. Jos on Pelen löytänyt, voi levyn parissa tehdä löytöretkiä vielä vuosikymmenten ajan. Sen uskallan sanoa, vaikka levyn julkaisusta on vasta neljätoista vuotta. Tässä on levy, joka on tehty vereslihalla, ajatuksella ja kiihkolla; Tässä on levy, joka menee syvälle.

Tori Amos (s. 1963) on Yhdysvalloissa syntynyt Englannissa asuva laulaja-lauluntekijä, joka säveltää, sanoittaa ja tuottaa itse musiikkinsa. Yhden lapsen äiti aloitti pianonsoiton jo kaksivuotiaana, mutta nousi kuuluisuuteen vasta 1991 omaelämäkerrallisella levyllään Little Earthquakes. Amos on metodistipapin tytär, jonka suonissa virtaa äidinpuoleista cherokeeverta. Amosin tausta sekä muutamat rankat elämänkokemukset kulkevat hänen tuotantonsa punaisena lankana, mutta mukana on myös historian ja taiteen naishahmoja, leikkimieltä, sopivasti hölynpölyä sekä mytologiaa. Lisätietoa saa elämäkertateoksesta Tori Amos. Piece by Piece (2005).

10 kommenttia:

  1. Tätä pitää oikeesti kuunnella, etkä tiedä mitä 'nurkan takana' odottaa ellet tunne biisiä ennestään. Erikoista, keskittymistä vaativaa, sopii vahvaan tunnelmaan, täyteläinen, jälkimaku pitkä.

    VastaaPoista
  2. (en kehtaa laittaa kovaäänistä päälle kun porukka nukkuu :)

    VastaaPoista
  3. Leena: Tori Amosin musiikki vaatii usein monta kuuntelukertaa. Hyvä tuo punaviinimäinen luonnehdinta! Amos itse nimittäin suositteli jossain haastattelussa, että levy kannattaa kuunnella kaikessa rauhassa hyvän punaviinin kanssa.

    Hannele: Ei kaikkea aina ehdi tai voi kuunnella <3

    VastaaPoista
  4. Minullakin on tämä levy. Näin Torin Provinssirockista pari kesää sitten ja täytyy sanoa että oli teltta täynnä tunnelmaa ;O) Ihana nainen, artisti joka osaa soittaa pianoa saa minulta aina täydet pisteet muuten..

    VastaaPoista
  5. P.S.
    enkä tajuu, mitä <3 tarkottaa..
    (Kolmonen on aikasemmin kuvannut rintoja..

    VastaaPoista
  6. Mikaela: Voi tuota Provinssia... Minun piti päästä sinne levy-yhtiön ja Provinssin puolesta ja luvan kanssa kuvaamaan Toria hänen esiintymisensä alkupuoliskolla, mutta yhdestä raskausaikaani liittyvästä jutusta johtuen reissu peruuntui. Nyt kiroilen mielessäni hienon tilaisuuden ja keikan missaamista, mutta ehkä Tori vielä tulee Suomeen :)

    Hannele: <3 tarkoittaa sydäntä. En ymmärrä, miksi en saa sitä noilla merkeillä näkymään sydämenmuotoisena täällä Bloggerissa, vaikka se esim. Facebookissa toimiikin. Mutta toki sydän on lähellä rintoja, joten fysiologisesti ihan hyvin tulkittu symboli!

    VastaaPoista
  7. ♥ juu, kyl mä nyt hoksasin, täs päätäni käännellyt :-i

    VastaaPoista
  8. Missähän vaiheessa olen kadottanut blogisi lukulistalta!? No, nyt asia on taas korjattu. Tori <3 Torin biiseissä on sen verran tulkitsemisenvaraa, että monen biisen kanssa on käynyt niin, että vuosia myöhemmin ymmärtää sen aivan eri tavalla, merkitys muuttuu. Sama on totta monien muidenkin artistien kohdalla, mutta erityisesti Torin.

    VastaaPoista
  9. Ravenwaves: Kiva nähdä sinut täällä :) Totta, Torin kappaleista voi ammentaa vaikka kuinka. Minä olen kuunnellut Toria kyllästymättä jo 15 vuoden ajan <3

    VastaaPoista