~Joyce Carol Oates: Haudankaivajan tytär~

Sinä olet syntynyt täällä, sinulle ne eivät tee pahaa.

Joyce Carol Oatesin Haudankaivajan tytär kertoo Rebecca Schwartin tarinan lapsuudesta ja nuoruudesta aikuisuuteen. Ja millainen tarina se onkaan! Kauhistuttava, raaka, kipeä, mutta samalla valoisa.

Romaani on ajallisesti monikerroksinen. Se alkaa kuvauksella siitä, kuinka aikuinen Rebecca, pienen Nileyn äiti, palaa jokivartta kotiin tehdastyöstä ja vieras panamahattuinen mies luulee Rebeccaa Hazel Jones-nimiseksi naiseksi. Tämän jälkeen kerronta siirtyy pitkään takaumajaksoon, Rebeccan lapsuuteen ja nuoruuteen.

Schwart! Sehän on juutalainen nimi, eikö niin? Vai pitäisikö sanoa - heprealainen?
Ei. Saksalainen nimi. Jacob perheineen oli saksalaisia protestantteja.

Rebecca Schwart syntyy 1930-luvulla New Yorkin satamassa laivassa, joka kuljettaa uutta ja parempaa elämää hakevia siirtolaisia Euroopasta. Juutalainen Schwartin perhe on aavistanut Hitlerin ja natsiaatteen nousun ja pakenee Saksasta juuri Kolmannen valtakunnan kynnyksellä. Uudesta maailmasta perhe löytää paikkansa Milburnin pikkukaupungista asettuen asumaan hautausmaan kupeeseen mökiksi kutsuttuun kylmänkosteaan murjuun.

Hiipivä kauhu ja raju, suorastaan räjähtävä väkivalta varjostavat Rebeccan elämää. Isä, Jacob Schwart, on lapsiaan, vaimoaan ja elämäänsä vihaava tyhmäksi luultu haudankaivaja, joka kotimaassaan Saksassa oli ollut arvostettu matematiikan opettaja ja kirjapainomies. Älykkö, joka oli lukenut Hegeliä, Marxia ja Schopenhaueria. Äiti Anna, nuorena kaunis ja flirttaileva, pianoa soittava tyttö, on lähes muodottomaksi lihonut, mökkipahaseen hautautunut nainen. Voi vain aavistaa, milloin lyönti osuu kohdalle, milloin veri valuu. Isoveljet, Herschel ja August (Gus), pakenevat kotoa. Rebecca piilottaa saamansa kunniakirjan oikeinkirjoitusmestaruudesta. On vääjäämätöntä, että edessä on murhenäytelmä.

Millaiset ovat keinot selvitä arjesta, kun juomavesi on hautausmaan saastuttamaa, oveen maalataan hakaristejä eikä oikeutta omaan menneisyyteen ja kulttuuriin ole. Mitä tapahtuu, kun kaikki ihmisyys tuntuu katoavan? Onko selviytymiskeinoja olemassakaan sellaisilla, joilta on viety kaikki kunnia ja omanarvontunto?

Katsos kun sinä et halua että sattuu mitään, Rebecca. Sinua siitä syytetään jos sinulle jotakin sattuu.
Katsos kun sinä olet tyttö. -- Rebecca oppi että se on kuin haava. Että on tyttö.

Seitsemäntoistavuotiaana Rebecca saa töitä hotellisiivoojana ja jouduttuaan elostelija-hotellivieraan ahdistelemaksi, saa puolustajakseen kiinnostavan panimoalan liikemiehen Niles Tignorin. Tignor opettaa Rebeccalle (rajun) rakkauden saloja ja vie tämän vihille. Rakkaus, sairaalloinen mustasukkaisuus ja raakuus leimaavat elämää. Rebecca kulkee kasvot murjottuina ja keho mustelmilla. Pieni Niley-poika on mamilleen kaikki kaikessa, syy elää ja kulkea pää pystyssä.  Helvetistä on pakko päästä ulos, elää paeten ja rakentaa uusi elämä vaikka sitten pianonmyyjä Hazel Jonesina ja tämän poikana Zachina, jolla on syntymätodistuskin.

Haudankaivajan tytär on koskettava, rankka ja älykäs tarina Rebecasta ja/tai Hazelista. Se on eräänlainen nuoren naisen Odysseia ympäri Yhdysvaltojen pohjoisosia. Väkivalta varjostaa Rebeccan ihmissuhteita niin, että lukija tuntee päänsä sumenevan nyrkiniskuista. Hämärän laskeuduttua Minervan pöllö kuitenkin lentää ja omanarvontunnon löytyminen on kuitenkin mahdollista. Monitasoista romaania kuljettaa musiikki: Apassionata, 1950-luvun radioiskelmät,Czerny, Mozart, boogie-woogie. Teos tarjoaa myös yllätyksen sekä kasan kirjeitä.

Haudankaivajan tytär pureutui ihoni alle ja otti oman paikkansa sydämestäni. Oates tarjosi minulle erään vuoden voimakkaimmista ja parhaimmista lukukokemuksista. Nyt en ihan heti voi tarttua yhteenkään uuteen kirjaan, koska parhainkaan teos ei ehkä tuntuisi miltään. Korvissani soi Jacob Schwartin lause "sinä olet syntynyt täällä, sinulle ne eivät tee pahaa", joka sekoittuu Zachin pianoharjoituksiin. Annan Rebeccan ja/tai Hazelin sielun liekin loistaa mielessäni.

****½

P.S. Haudankaivajan tyttärestä on oman hienon arvionsa tehnyt myös Leena Lumi.