Elinehto
Kaikkea saa tehdä,
kaikkea pitää tehdä.
Kaikkia ovia täytyy tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto,
elinehto:
Värisevää sielua
ei saa tallata.
-Tommi Taberman-
Parikymmentä vuotta sitten, lukion ekaluokkalaisena, luin innokkaasti Tommy Tabermannin runoja. Opiskeluvuosina kävin kuuntelemassa häntä Joen yö-tapahtumassa Akateemisessa kirjakaupassa (joka silloin oli myös Joensuussa). Vuosikausiin en ole hänen runoteoksiaan avannut, mutta hänen poismenonsa surettaa. Hienoja, tiiviitä ajatuksia, suuria tunteita.
Minä löysin äitini innoittamana Tommyn runot yläasteella ollessani ja sen jälkeen ei ole mennyt vuottakaan, ettekö olisi hänen runoja lukenut. Niin moneen vihkoonkin on tullut niitä nuorena jo kirjoitettua, että vaikka unissani osan ulkoa osaisin.
VastaaPoistaLuulin hänen jo saaneen syöpää jopa vähän selätettyä, mutta toisin kävi:(
Tommy jätti jälkeensä hienoja runoja! Tämän suuren persoonan kuolema koskettaa kyllä.
VastaaPoistaEn osaa kuvitella nuoruuttani ilman Tommy Tabermanin runoja ne kestävät edelleen elämässä.Eduskunnan paras aloite oli rakkaus viikko.Kukahan sitä ajaisi jatkossa.Luja ja pehmeä mies.Ainutlaatuinen .
VastaaPoistaSuru-uutinen saavutti myöhään perjantai-iltana minut. Hänen kuolemansa tuli yllätyksenä, vaikka tiesimme hänen vakavasta sairaudestaan.
VastaaPoistaTommy on ollut elämässäni aina, lukioajoista lähtien hänen ajatuksensa ovat kulkeneet mukanani.
Susa: Minä sain ensimmäisen Tabermannin kirjani syntymäpäivälahjaksi juuri äidiltäni ja se avasi ylipäätään tien runouteen. Minä samoin kirjoitin "Avoimiin kirjoihin" Tabermannin runoja. Haikea on mieli tänään.
VastaaPoistaJohanna: Koskettavia, hauskoja, surullisia, eroottisia, ajatuksia, luontoa... Hienoja runoja kaiken kaikkiaan.
Maria: Minullakin ne olivat iso osa nuoruutta. Miten ihminen olikin samaan aikaan herkkä ja vahva.
Soolis: Myös minä olin yllättynyt, vaikka sairaus olikin kaikkien tiedossa. Vaikka en ole viime vuosina Tabermannin lukenut, kasvoin aikuiseksi hänen runojensa kanssa. Niillä on siten aina paikka sydämessäni.
Ajattele että göteborgilaisena en ole koskaan häntä lukenut (muutin tänne 1971), mutta kirjastosta löytyi 13 kirjaa, nyt tilasin..
VastaaPoistaLumiomena, hyvän runon olit valinnut. Olen aina lukenut Tommyn runoja ja sanut tuntea hänen persoonansa säteilyn jo yli vuoden muutamien tapaamisten ja puhelinsoittojen kautta. Hän oli niin lämmin ihminen, juuriltaan karjalainen, joten meillä synkkasi heti. Luulin tapaavani hänet vielä tänä vuonna...
VastaaPoistaSyyskuussa ilmestyy Tommylta koskettavia rakkausrunoja kirjassa nimeltä Amen sekä Juha Nummisen kirja Lähikuvassa Tommy Tabermann myös samassa kuussa.
Olen kyynelehtinyt silmäni turvoksiin, mutta nyt ei auta...on sovittu kuvausjuttu. Kunpa olisin jo takaisin kotona.
Tuo kirjoittamasi Tommyn runo on muuten yksi Tommyn top 3-runojani.
VastaaPoistaOn kyllä ollut tänään surullinen mieliala eilisen uutisen vuoksi, eikä mieltä helpottanut se, että aamulla hyvästelin rakkaan kummityttöni linja-autoasemalla kun hänen lomansa meillä päättyi.
Susa: Joskus moni surullinen tai haikea (kuten toivottavasti kummityttösi kanssa ihanan viikon jälkeen) kietoutuu yhteen.
VastaaPoistaSiis apua, miten minä kadotin kommenttini Hannelelle ja Leenalle? Uusi yritys :)
VastaaPoistaHannele: Tabermann taisi julkaista ensimmäisen teoksensa 1970, joten muutit Göteborgiin juuri, kun hän alkoi tulla tunnetuksi Suomessa.
Leena: Sinulla oli onni tuntea Tommy, vaikkakin vasta hänen elämänsä loppupuolella. Hän on varmasti ihminen, jota ei voi koskaan unohtaa?
(ja off topic, mikä kuvausjuttu? Olen heti utelias...)
Joskus sitä ihmettelee, miksi kaikki parhaat ihmiset joutuvat lähtemään täältä niin aikaisin...
VastaaPoistaTabermannilla oli niin monia herkkiä ja koskettavia runoja, onneksi ne elävät mielissämme läpi meidän elämän. Niiden kautta hän pystyy koskettamaan sielujamme rajan takaakin.
Hanne: Samaa mietin minäkin juuri tänään. Uskon, että Tommy Tabermann on niitä runoilijoita, joiden tekstejä tullaan lukemaan vuosikymmeniä. Niissä on niin paljon ihmisyydestä herkkyyksineen ja vahvuuksineen.
VastaaPoistaKommenttini on kadonnut? :)
VastaaPoistaSitä vain, että tuo sama runo oli minulla seinällä lukiolaistyttönä. Ehkä jopa aika samaan aikaa kuin sinä olet sitä lukenut. :)
Ilse: Höh, minnekähän kommenttisi on kadonnut? Bloggerilla on toisinaan tuntemattomat tiet. Tommyn runoissa on paljon sellaista, joka kolahti nimenomaan aikuisuuden kynnyksellä oleviin :)
VastaaPoistaTuo runo on tuttu, taitaan löytyä minunkin blogista.
VastaaPoistaTommylla on muutamia hyviä runoja, kaikista en oikein tykkää. :)