Sain Hiljaa hyvää tulee-blogin Mie iteltä hauskan haasteen näyttää oman kodin sotkuja muille. Koska tämä ei sisustusblogi, vaan kirjapainotteisuus on pääroolissa, näytän teille, etten tosiaankaan ole mikään järjestyksen ihminen mitä kirjoihin tulee. Haluaisin kyllä olla. Käykää siis peremmälle, ulko-ovellamme näyttää suhteellisen siistiltä ja ylisöpöltä, eikö vain?
Olen esitellyt kirjahyllymme sotkua kuvamuodossa aikaisemmin jo kirjahyllyhaasteessa. Siihen ei oikeastaan ole mitään lisättävää. Kirjahyllymme on varsin eläväistä sorttia ja se kerää itseensä kaikenlaisia suoria ja vinoja kirjapinoja, dvd-elokuvia ja eilen jopa kolmevuotiaan poikani suurena aarteenaan vaalimia muttereita. Olen vannoutunut Lundia-fani, koska uskon sen olevan kirjojen paras koti. Mikään kodin kaunotarhan Lundia ei ole, mutta "jokaisen kulttuurikodin peruskalustoa", sanoi kerran yksi ystäväni. Kulttuurikotia en nyt kuitenkaan ala määritellä.Olohuoneesta eilen nappaamani kuva paljastaa, että syystä tai toisesta meillä on luettu matkaesitteitä ja jo viime viikolla olleiden Hullujen päivien kuvastoa. Tämä kuva paljastaa myös hieman yleistä kotisotkuistamme. Ei mikään sekamelskaa, mutta unohtuneet unilelut, ryppyiset sohvanpäällyspeitot ja puoliksi syöty sämpylä lie melko normaalia lapsiperhearkea? Olohuoneen pöydän alla on sitten kasassa kaikkea muuta paitsi aikuisten kaunokirjallisuutta: on sisustuskirjoja, lastenkirjoja, muistivihkoja ja lasten piirustuksia sekä askartelukirjoja kasoissa ja välillä röykkiöissäkin.
Työhuoneessa oleva Ikean hylly kerää luokseen kaikenlaista. Työkirjoja, sekalaisia kaunokirjoja, ystäviä ajatellen varastoon ostettuja lahjoja, sellaisia aikakaus- ja iltapäivälehtiä, joissa on ollut johonkin läheiseen asiaan liittyviä uutisia, lasten askarteluja sekä miehen lahjaksi saama Ex libris-laatikko. Siitä tulikin mieleeni, että oma Ex Libris olisi ihana asia.
Jään haaveilemaan siitä. En haasta mukaan ketään, mutta Carol Shieldsin Judithin kaltaisena uteliaana tarkkailijana olisin kyllä kiinnostunut kurkkaamaan teidän muiden kirjahyllyjä tai -pinoja!
Kaunis kotiovi teillä ja kodikasta sisällä. Ihmettelen aina niitä sisustusblogeja, jotka on sen näköisiä, että kaikki on lavastettu eikä kodissa asu kukaan. Meillä on ainakin aina jotain sanomalehtiä ja kirjoja ja joskus viinilasi pöydällä tai suklaalevy. Meillä on muuten myöskin Lundiaa metrikaupalla, sehän on nykyään hollantilainen firma.
VastaaPoistaKotoisaa tunnelmaa!
VastaaPoistaMinä haaveilen, että joku kerta vielä hioisin ja kuultomaalaisin tuon meidän Lundia-vanhuksen :)
Minäkin ihailin Allun tavoin teidän ovea!
VastaaPoistaTäytyy kyllä sanoa, että olisipa meidänkin lapsiperheessä noin siistiä... jos ehdin ja muistan niin otan pari sotkukuvaa. Meidän kolme pientä ovat kyllä semmoisia sottapyttysiä, että siistiä meillä ei olisi vaikka siivoaisin aamusta iltaan ;D
Mie olen ajatellut hankkia Lundian hyllyt (kerralla paljon) ja yhtenäistää vähän tätä kirjahyllysotkua. Löysin kierrätyskeskuksesta aika halvalla Lundioiksi, pitäisi vain vähän mittailla ennen ostoa.
VastaaPoistaTikkaat 25e
ja hyllyt 8-10e.
Allu: Kiitos. Ja totta, on paljon ihana, kauniita ja inspiroivia kuvia, joissa koti ei kuitenkaan näytä elävältä. Mutta sisutusblogeissa funktio on toinen ja nautin kyllä niiden lukemisesta. Meillä on aina kaikenlaista roinaa pöydillä. En tiennytkään, että Lundia(kin!) on nyt hollantilainen.
VastaaPoistaSusa: Minä olen miettinyt ihan samaa meidän Lundiamme suhteen. Olisi ihana kuultomaalata se - tai ei ihanaa maalata, vaan saada se kuultomaalattuna kotiin. ;)
Elma Ilona: Eihän meillä noin siistiä ole silloin, kun lapset ovat sisäleikeissä. Silloin koko talo on yhtä suurta majaa/temppurataa/ponien kotia/autokorjaamoa jns. Mutta silloin kun lapset ovat päiväkodissa, on meillä tuollainen siisti sekasotku.
Hanna: Onpa tosiaan edullisia Lundiota! Ja jos käy niin, ettei hyllyjä saa kierrätyskeskuksesta, niin Malmilla on Lundian outlet. Tikkaita ja hyllyjä on siellä aina saatavilla.
Hei Katja
VastaaPoistaMinun kirjahyllyni ovat siistissä järjestyksessä muuton jälkeen. Täytyy kehaista nyt, kun tilanne ei varmaan kovin kauan pysy näin ihanteellisena. Minä suosin kirjahyllyjä, joissa on lasiovet, koska ne suojaavat kirjoja pölyltä ja lialta (esim. Ikeasta saa paljon erilaisia ja eri kokoja). Minulla on vielä muutama kirjalaatikko purkamatta ja tarvitsen vielä yhden kirjahyllyn, kun kaikki kirjat eivät millään mahdu. Tästä olen hieman tuskastunut, mutta suunnittelen uuden hankintaa.
Onpa nätti koti teillä. Eikä muuten mitenkään sotkuinen. Ihanat kirjahyllyt sinulla. Olen kateellinen.
VastaaPoistaitse asun kimppakämpässä ja omat kamat on pidettävä omassa huoneessa, joka on kokoa koirankoppi. Kun sinne on tungettu kirjahyllyt, työpöytä ja sängy ei siellä mahtuisi heilauttamaan kissaakaan. Osa kirjoista oli pakko varastoida laatikoihin sängyn alle. On ärsyttävää, kun niihin ei pääde helpolla käsiksi.
Hauska kirjoitus, aina hauska päästä kurkkaamaan toisten koteihin ja hyllyihin.
Teillä on sopivan hallittu kaaos. :) lapsiperheessä se tahtoo olla sellaista... siisti olisi mukavaa, mutta kun siivoaa, niin se on hetki vain ja sotkua taas ympäriinsä. Sohvapöytänne näyttää suorastaan tyhjältä, meillä siihen kertyy ihan ihme roinaa, kaikkien lehtien, kirjojen ja kaukosäätimien lisäksi.
VastaaPoistaLundia ei minuun jostain syystä iske... vaikka sitä olikin jossain vaiheessa työhuoneessani. Monen vuoden odotuksen jälkeen saatiin olohuoneeseen kirjahyllyt, ja mies teki ne kirjaston vahoista puuhyllyistä. Ne ovat ihanat, ja punaiset! (Blogissa on kuva jossain..)
Ex libris oli minunkin haaveeni parikymmentä vuotta, kunnes viimein sen toteutin pari kuukautta sitten! Aihe oli se josta kiikasti, mutta nythän se tuli ihan itsestään kun aloin asiaa miettiä.(Senkin kuva löytyy blogistani.)
Eihän siellä mikään ole mullin mallin eikä sikin sokin. Tuohon sohvalle istuisin mielelläni minäkin selailemaan matkaesitteitä. Kotoista, viihtyisää. Ja ulko-ovella tervetulleeksi toivottava tunnelma!
VastaaPoistaKulttuurikodeista puhuttiin ennenkin ja jo silloin totesin, että sitä meillä ei ole, kun ei ole pianoa. Argh, ei ole lundioitakaan. Nyt täytyy kiireesti tehdä jotain, laittaa vaikka Yle Puhe päälle, että tunnelma kohoaa oikeille taajuuksille. ;)
Hui mikä kirjahylly! :D Kaikella rakkaudella toki.
VastaaPoistaMeillä on kohtuullisen sekaista. Kaksi laiskanpulskeaa laiskiaista ei paljoa järjestystä kaipaa.
Mutta kirjahylly (sekä cd-tornit) pitää olla tiptop.
Kirjat tarkkaan aihepiirettäin, aakkosjärjestyksessä tekijän mukaan ja saman tekijän tuotanto aikajärjestyksessä. Tarkkaa hommaa :D
Saran kirjat: Muutto on puhdistava asia monessa mielessä. Kun muutimme nykyiseen kotiimme puolitoista vuotta sitten, oli kirjahylly ensimmäinen asia, jonka järjestin. Mekin olemme miettineet lasiovien ostamista lundioihin, mutta aika tulee jotain muuta rahanmenoa, kuten nyt uudet kattotikkaat sekä pieni matka. :)
VastaaPoistaTaava: Kiitos. Koti on oikeasti sotkuinen illalla, mutta olen aika itsekriittinen enkä kehtaa laittaa kuvaa kunnon sekamelskasta. Kimppakämpääasumisessa on omat huonot puolensa, kuten ahtaus, mutta on siinä paljon hyvääkin! Ja onneksi kirjaa lukiessa voi siirtyä ahtaudesta jonnekin avaraan maailmaan.
Mollamari: Kuvissa kaikki on sopivan hallittua, oikeasti joskus silkkaa kaaosta. Mutta sellaista elämä on enkä tätä lapsiperheen arkea muuksi vaihtaisi. Meillä sohvapyötäroinat kertyvät yleensä pöydän alla olevalle tasolle ja unohtuvat sitten. Tänään löysin sieltä mm. puolikkaan hapankorpun ja ilman paria olevan Hello Kitty-aamutossun.
Muistankin sinun Ex libriksesi! Se on hieno, mutta sinä oletkin taiteilija. Teetkö niitä tilauksesta?
Ilse: Tervetuloa vaan istuskelemaan! Nyt sinun tämänpäiväisen postauksesi innoittamana annan pölykoirien jäädä majailemaan sohvan alle, mutta poissa silmistä jne.
Se oli siis sinun blogisi, jossa kulttuurikodeista puhuttiin. Muistankin keskustelun nyt! Ei ole pianoa meilläkään enkä koskaan kuuntele Yle Puhetta (kun en kuuntele radiota. Joskus tulee sellainen olo, että pitäisi kuulla Merisää niin kuin mummolassa aikoinaan.).
Hanna M: Apua! Siis meidän hyllyämme; Se on noin sekaisin, koska meillä on hyllytila aikaa sitten loppu. Ja apua myös teidän hyllyänne! Vaikka olen opiskellut vähän informaatiotutkimusta ja minussa asuu sisäinen kirjastonhoitaja, en ikinä jaksaisi järjestää kotihyllyä. Keltaisen kirjaston kirjat ovat keskenään samassa hyllyssä ja sitten saman kirjailijan kirjat toki vierekkäin. Olen yrittänyt myös luokittelua teeman mukaan (esim. matkakirjat omalla hyllyllän, tietokirjat toisaalla), mutta aina se ei onnistu. :)
VastaaPoistaKirjat eivät koskaan rumista kotia, se on tosi. Kuka se sanoi, että koti ilman kirjoja on kuin talo ilman ikkunoita...en muista. Mutta minusta koti ilman kirjoja on kyllä autio, jotain puuttuu.
VastaaPoistaMinullakin on lundiaa...
VastaaPoistaihanassa sekasorrossa toistensa kanssa kirjan makailevat..
Voisin tavallaan luopua ehkä 60-70 % kirjoistani, mutta joitakin ilman en halua olla..
sama koskee musiikkia..
Kivan näköistä kodissasi, kotoisaa, pehmeää..
Meillä yhdistettiin miehen ja minun Lundiat, kun muutettiin yhteen. Omat Lundiani hain aikanaan isäni kanssa Sörnäisistä, siellä oli Lundian varastomyymälä ainakin 90-luvun alkupuolella. Telkkarissa oli siihin aikaan jotain "Happy together" Lundia mainoksia. Nyt hyllyt (voisi melkein sanoa) hallitsevat keittiö/olohuonetta, joka on meillä yhtenäistä tilaa. Kun otan valokuvia, koitan rivistöä rajata pois :) Ehkä jossain vaiheessa vaihtavat paikkaa, osa lasten huoneisiin tjs.
VastaaPoistaKyllä varmaan jotenkin mukana kulkevat koko elämän.
Kotoisilta näyttävät kuvasi!
Vaaleaa ja kodikasta :-) Liian siisti koti epäilyttää, eikö niillä ihmisillä ole mitään tähdellistä tekemistä ?
VastaaPoistaKirjahylly on IHANA <3 Pidän tuollaisesta pursuilevasta tyylistä kovasti. Itse järjestelin ( no joo, laitoin pinot riveihin ) kirjahyllyni juuri ja totesin, että minulla on surkean vähän kirjoja. En ole ostanut niitä oikeastaan pitkään aikaan, asun niin hyvän kirjaston naapurissa, ettei tarvitse. Toki jotkut teokset on pakko saada omaankin hyllyyn, mutta nykyään riittää usein se, että tiedän tarinoiden olevan olemassa, minun ei tarvitse omistaa niitä.
Heippa hei, ja kiva kun vastasit haasteeseen! Ja juuri Sinulle sopivalla kirjapainotteisuudella!
VastaaPoistaMinä olen kohdellut kaltoin meidän Lundia-pätkää, joka on lähtöisin lapsuudenkotoani. Se on remontin jälkeen ollut varaston hyllynä. Tosin kyseessä on vain yksi pätkä perushyllyä. Meillä edelleen etsinnän alla kirjahylly ja/tai 50-lukulainen matala kirjakaappi liukuvilla lasiovilla....
Olipa mukava kirjoitus, näin etenkin sisustus- ja vähän kirjahullunakin. Kaunista ja kodikasta. Muistuttaa minua vanhasta talostamme. Kiva elämänmakuinen tunnelma teillä!
VastaaPoistaMeillä on tosi vähän kirjoja, sillä en haluakaan omistaa romaaneja joita luen, sen sijaan lastenkirjat, matkakirjat sekä jotkut tietokirjat, sekä tietty sisustuskirjat ovat ihania hyllyssä, mukavan sohvan vieressä. Kirjahyllymme on nyt tehty vanhoista jykevistä Primalcon varastohyllyistä, rakkaudella nikkaroitu, maalattu valkoiseksi ja jemmattu lastenhuoneeseen seinän jatkoksi niin, ettei suuri osa vieraista taida edes huomata sitä. Minusta se on ihana, tosin vähän pieni, vaikka ulottuukin ihan katonrajaan asti. Vieressä tietysti sohva ja vanha jalkalamppu sekä paikka tee-/kahvimukille.
Tulipa kuvistasi kotoisa ja lämmin olo!! Lundiat ovat toki klassikkoainesta. Meilläkin samaiset hyllyköt olleet käytössä pian parikymmentä vuotta lastenkammareissa - kirjoille mitä mainioimpia.
VastaaPoistaPeriaatteessa vastustan materian haalimista ja linja vain tiukentunut iän myötä:) Sama koskee kirjojakin, mutta joistakin vain tulee niin rakkaita ja merkityksellisiä, ettei niistä voi mitenkään luopua. Lastenkirjojen aarteita vaalitaan meillä myös hellästi.
Kirjailijatar: Ihan totta, olen kanssasi samaa mieltä. Ajattele, yksi ystäväni oli kerran eräällä sisutuskurssilla ja siellä oli sanottu, etteivät kirjat saisi olla esillä, koska ne antavat levottoman vaikutelman. Kissan viikset! Kirjat antavat kodikkaan vaikutelman (etenkin sellaiset, joita myös luetaan). :)
VastaaPoistaHanne: Sekasorto voi olla aika suloista, eikö niin? Minullakin on valtasti kirjoja, joista voisin luopua, mutta en halua, koska kirjoihin - huonoihinkin - liittyy muistoja. Musiikin ja kuvien kanssa on sama juttu.
Johanna: Lundiat ovat siitäkin hyviä, että niitä voi miltei rajattomasti yhdistää. Hauskaa, että sinulla ja miehelläsi kummallakin oli niitä omasta takaa. Minäkin muistan ne mainokset 90-luvun alusta. Silloin olin opiskelija ja haaveilin lundioista.
Petriina: Hih. Niin, tai sitten se tekeminen on pelkkää puunaamista. Minä olen Facebooksissa ryhmässä nimeltä "A clean house is a sign of wasted time". Tälla ajattelen nimenomaan sekasotkua, lika on eri asia. Meillä on valtavasti kirjoja ja silti käytämme ahkerasti kirjastoa. En oikein voi käydä kirjakaupassa ostamatta mitään... :)
Mie ite: Kiitos haasteesta. Se oli aika metka. Toki olisin voinut esitellä kodinhoitohuoneen pyykkivuoret, kaikki lastenhuoneiden aarteet (vanhat karkkipaperit sun muut), mutta ajattelin pysytellä kirjoissa. Lundiat sopivat kyllä hyvin varastoonkin, että ihan kelpo käyttöä sekin.
Viivi: Ihana kuulla sinusta täällä. <3 Teidän vanha talonne oli ihana, yksi sisustukseni esikuvista (ne tapetit siellä, ah!). Teidän kirjahyllynne kuulostavat hauskoilya ja ainutlaatuisilta - ihan parhaimmilta!
Hannah: Mukava kuulla. Minulla on sama periaate materian suhteen, mutta kirjat ja jotkut astiat muodostavat poikkeuksen. Niistä tulee ajan myötä niin rakkaita.
Kerrankin hyvin realistinen sisustuspostaus;kiitos siitä;-) tuoltahan lapsiperheessä näyttää,
VastaaPoistatavarat tuntuvat elävän "omaa elämäänsä" ja ne siivotaan sitten kun muksut nukkuu.
Meilläkin on avonaiset kirjahyllyt täynnä kirjoja, osassa jopa niin että on kaksi riviä peräkkäin. Haaveilen vitriiniovellisista kaapistoista, ehkä tässä kymmenen vuoden sisällä sitten;-).
Oikein hyvää viikonloppua ja virpomisia!
Katja, minulla on kaikkien aikojen kuva OLOHUONEEN RUOKAPÖYDÄSTÄ. sen siis otti tietenkin Päämies. Uhkaa julkaista sen mun blogissa ellen ole kiltisti...hän tietää salasanani, koska olen tekninen tumpelo, jota hän avustaa maailmaltakin.
VastaaPoistaSiis meidän keittiö on nyt remontin jälkeen niin ihana, että emme oikeastaan enää tarvitse olohuoneen ruokapöytää. Viimeksi katoin siihen jouluna...Se on siis tila, joka kerää kaikkea kirjoista minun käsilaukkuihini...ja kuva on siitä. Olimme juuri tulleet viuhuvana päivänä ostoksilta ja sitten minä...
Hyvää Viikonloppua, Katja!
Kiva haaste! Taidanpa tehdä tämän jossain välissä kun saan toimeksi!
VastaaPoistaKiitos kommenteista. Palaan niihin paremmin iltapäivällä, nyt suuntaamme lapsimessuille (apua!).
VastaaPoistaAamunkukka: Ole hyvä vaan. ;) Kun en yritäkään pitää sisustusblogia, vaan tällaista sekalaista kirjablogia, niin sitten voi tehdä tällaisia!
VastaaPoistaVitriiniovet olisivat kyllä ihanat. Ja siisti koti ihan ylipäätäänkin. Hyvää palmusunnuntaita ja vaalipäivää sinne!
Leena: Hih hih! En tiedä, pitäisikö toivoa, että päämies laittaa kuvan blogiisi vai jättää laittamatta. Olisi kiva nähdä kuva, mutta ehkä parempi antaa sen olla jossain tiedostojen uumenissa?
Ahmu: Kiva, jos tartut tähän juuri kirjojen suhteen!
Ihanan kodikasta! Ja hauska haaste! :)
VastaaPoistaLundia on hyvä koti kirjalle. Meillä on yksi iso, jossa on romaanit ja muut, ja yksi pieni jossa ovat minun opiskeluihini liittyvät paksut opukset..
Linnea: Kiitos. Tämä oli varsin metka. :) Lundiaa parempaa kirjojen kotia ei olekaan, ellei sitten joku taituri tee hyllyä itse.
VastaaPoistaTämäkin oli vielä minulle uusi! Olipa kiva kurkistaa teille. :) Ulko-oven seutu on todella kutsuva ja sisäkuvatkin ovat hyvin kauniita ja kotoisia. :) Meilläkin on aina päiväsaikaan vain vähän sotkuista, kun häärään täällä yksin, mutta iltaisin ja viikonloppuisin on niin sanotusti helvetti valloillaan. :) Silloin en kehtaisi ottaa julkaistavia kuvia lainkaan. :D
VastaaPoistaJa niin kuin tiedät, meillä on kirjat nyt järjestyksessä, mutta vähän kerrallaan ne aina lopulta ajautuvat kaaokseen, kuin omaa tahtoaan toteuttaen..
Karoliina: Kiva, kun kurkkasit. :) Sama meno lapsiperheissä, luulen.
VastaaPoista<3