Sen pitemmittä puheitta asiaan: 30 days of books-haasteen loppukiriin sekä ihanaan tunnustukseen, jolla Lukuisan Laura minua muisti. Koska sain samanlaisen haasteen viime viikolla, ehdin vastata siihen seitsemällä pääsiäiskuvalla. Kiitos tunnustuksesta, ihana Laura!
Tässä vielä haasteen päivät 25-30:
Päivä 25 – Hahmo, kehen samaistut parhaiten
Tähän vastasin jo suosikkihahmojani pohtiessani. Samaistun eniten Järjen ja tunteen Marianne Dashwoodiin sekä Aikamatkustajan vaimon Clareen. Mariannen isosiskon rooli ja ulkoinen järkevyys sopivat minuun, mutta sisäisesti olen (toivottavasti) taiteellinen ja mahdollisissa vaikeuksissakin ikuiseen rakkauteen uskova Clare.
Päivä 26 – Kirja, joka muutti mielipidettäsi jostakin
Tämä on vaikea kysymys. Minulla on ollut melko lailla samanlainen eettinen maailmankatsomus jo vuosia enkä tiedä, onko joku kirja osannut muuttaa mielipidettäni mistään tärkeästä yhteiskunnallisesta asiasta. Olen hyvin kiinnostunut kaikesta ja seuraan uutisia, tietokirjoja, blogeja ym., joista kokoan omia mielipiteitäni. Ne joustavat, mutta mikään yksittäinen asia tai kirja ei ole niitä muuttanut. Siksi liikun turvallisen kepeillä vesillä. Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus on kirja, jota markkinoitiin aikanaan niin paljon, että minulle tuli vastareaktio koko kirjaa kohtaan. Jos jotain kirjaa kehutaan tai markkinoidaan liikaa, tulee minulle väsymys jo ennen lukukokemusta. Olinkin yllättynyt, kun pidin kirjasta. Tämä muutti mielipidettäni siitä, että tekemällä tehty bestsellerkin voi olla omaan makuuni. Se oli hyvä näpäytys minulle!
Päivä 27 – Yllätyksellisin käännekohta tai loppu
Sarah Watersin Silmäkääntäjässä on niin monta yllätystä, että lukijalta viedään matto jalkojen alta lukuisia kertoja. Hieno kirja, muutenkin.
Päivä 28 – Paras kirjan nimi
Tätä onkin pohdittu monissa blogeissa. Pidän toisaalta runollisista nimistä, jotka lupaavat paljon, mutta eivät kerro liikaa. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi Naiset katsovat vastavaloon, Kuin surmaisi satakielen, Rakkaus on saari, Kirottu ajan katoava virta tai Ajattoman kaupungin varjot (joka oli huono kirja). Toisaalta pidän yksinkertaisista nimistä, jotka silti pitävät sisällään niin monia merkityksiä. Tällaisia nimiä ovat vaikkapa Totta, Eropaperit tai Karkumatka. Antti Tuurin Pohjanmaa on myös tavattoman hieno (toki kirjanakin): niin yksinkertainen ja silti mielikuvia herättävä.
Päivä 29 – Kirja, jota kaikki vihasivat mutta sinä pidit
En usko, että on olemassa kirjaa, jotka kaikki vihaisivat. Kirjablogien perusteella olen huomannut, että hyvin moni pitää samoista/samanlaista kirjoista kuin minäkin. Ja jos joku ei pidä vaikka itseni rakastamasta Kolmannestatoista kertomuksesta, Aikamatkustajan vaimosta tai Totasta, niin joku toinen pitää. Siksi muistelen hieman lukioaikojani. Luimme äidinkielen tunnilla Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen, jota koko muu luokka vihasi niin, että kirjailija nimettiin Roskajevskiksi. Minä taisin olla ainoa, joka sain kirjan loppuun ja joka rakastui kirjaan heti. Olen lukion jälkeen lukenut kirjan kahdesti.
Päivä 30 – Kaikkien aikojen suosikkikirjasi
Kaikkien aikojen suosikkikirjani ei ole paras koskaan lukemani kirja. Parasta kirjaa en osaisi edes nimetä, koska vuodenaika, joku muisto tai ohikiitävä hetki voi määrittää sen, mitä ajattelen jostain kirjasuosikistani. Siksi sanon sen, jolla haasteen aloitinkin. Kaikkien aikojen suosikkikirjani on John Irvingin Kaikki isäni hotellit. Kirja avasi minulle Keltaisen kirjaston ovet. Se minut tarinaan, joka on hullu ja lämmin, surullinen ja riehakas, kaunis ja runollinen ja silti kaikkea muuta kuin paikoillaan junnaava. Kaikki isäni hotellit on tarina sanan kaikissa merkityksissä. Jos lukisin sen nyt ensimmäistä kertaa, en olisi enää yhtä lumoutunut, mutta rakastaisin kirjaa silti.
Ole hyvä Katja! :--)
VastaaPoistaKaikki isäni hotellit todella on mainio kirja. Se ei kuitenkaan ole minun valintani huomenna, mutta Irvingiä tulee silti!
Minullekin tuli heti Silmänkääntäjä mieleen noista yllätyksellisistä käänteistä (tosin tunnustan, etten ole vielä ihan loppuun asti päässyt, kirjan lukeminen jumittui jossain vaiheessa, enkä ole saanut jatketuksi sitä, mutta minisarja on kyllä tuttu).
VastaaPoistaNaiset katsovat vastavaloon on kyllä hieno nimi, miten minä unohdin sen pohtiessani näitä.
Minusta hyviä nimiä ovat myös Kirottu ajan katoava virta ja Luonas en ollutkaan.
VastaaPoistaKuningataräiti eli yli 100 vuotiaaksi gintoniceilla;-)
Miten ihanalla tavalla oletkaan nähnyt vaivaa hääjuhlan viettämiseksi. Itse katselin häät tylsästi verkkareissa kissan kanssa sohvalla löhöillen. Olisi kyllä ollut mahtavaa järjestää jotain kivaa, ihan vain elämää ilostuttamaan.
VastaaPoistaHoukuttaa tuo kirjahaaste kauheasti. Ihania vinkkejä ja katsauksia olen sen myötä saanut, kun olen tätä monista blogeista seuraillut. En tiedä pitikö tätä toteuttaa huhtikuussa tai jotain, mutta itse ajattelin syventyä siihen vasta toukokuussa. :)
Ihanalta kuulostaa hääjuhlanne, etenkin tuo prinsessa-asu ja skonssit :-)
VastaaPoistaSisäinen pilkunviilajani vaatii kysymään - tarkoitatko ehkä kuitenkin Elinor Dashwoodia? Muistelen että tunteellinen Marianne oli nuorempi ja Elinor järkevä vanhempi sisar... (Tämähän on äärimmäisen oleellinen ja tärkeä kysymys, jonka oikea ratkaisu on keskeinen maailman tulevaisuudelle :D)
Ihania kirjannimiä sinulla! Kirottu ajan katoava virta on niin hyvä nimi että ehkä olisin hankkinut sen käsiisi ilman blogisi ihanaa esittelyäkin. Nyt se odottaa hyllyssä lukijaansa, niinkuin 20 muutakin ihanaa kirjaa... ;D
VastaaPoistaMeidänkin prinsessa muuten sai prinsessapuvun: vanhempainyhdistyksen kierrätyskirpparilta löytyi saa ottaa" - pöydästä upea sininen tuhkimounelma! Se yllä on hauska leikkiä prinsessahäitä.
Ihastuttava jalanlämmittäjälammas;tuollainen olisi mukava täällä talvella...
VastaaPoistaKokonaan unohdin häät koska olin muualla,mutta katsoin pari pientä videota jälkikäteen,ja ihailin morsiamen kaunista hääpukua.Ihanalta kuulostaa myös teidän 10-vuotishäätapahtumanne:)
Minäkin katsoin lopulta parvekesuudelmat vihkimisen jälkeen, vaikka häät eivät sinällään kiinnostaneet. Ajatella, että olette olleet naimissa jo kymmenen vuotta (ja ylikin?)! Me menimme naikkariin vasta 2008, mutta sunnuntaina vietämme 12-vuotispäiväämme. :)
VastaaPoistaMinulla oli kouluaikoina vähän samanlaisia kokemuksia, kun pidin usein klassikoista, joita kaikki muut inhosivat lukea. Tai ainakin kaikki äänekkäimnät miinus minä. ;)
Ihanaa brittiläistä iltaa ja koko vappuviikonloppua teille sinne! <3 Ai niin, vielä proosallisesti loppuun pakko mainita, että Leenan kommentista ja kuningataräidistä tuli yhtäkkiä hirveä GT-himo. Siemailin ko. drinkkejä runsain mitoin parikymppisenä, mutta nyt ei ole tullut aikoihin juotua. Ehkä siksi, etten enää juuri käy baarissa, ja kotiin ei tule ostettua giniä, kun Teemun inhoaa sitä. :)
Onnea haasteen loppuun saamisesta :).
VastaaPoistaMinä löysin Kolmannentoista kertomuksen vähän vahingossa, en sitä lukiessani ollut vielä ehtinyt kamalasti altistua kirjablogeille. Minulla ei siis ollut mitään odotuksia, ja ehkä siksikin kirja oli valtavan upea lukukokemus.
Täällä katsellaan vähän tälleen sivusilmällä häiden koostetta: Melkein olisi kyllä voinut paneutua useammankin tunnin ajan :).
Pitikin kommentoida tuosta hotellista, ulkokuvat siitä näyttivät vallan peri-brittiläiseltä mutta se sviitti missä Kate vietti perheineen yönsä on todella ylellinen. Arvaa vain saako ko.paikasta enää tämän jälkeen niitä edullisia huoneita;-)? Hauska yhteensattuma!
VastaaPoistaTeillä on siellä varmasti parast´aikaa kuninkaallinen kotikatsomo käynnissä, joten oikein hauskaa iltaa! ps. mielenkiinnolla odotan kommentejasi hääjuhlan kulusta ja yleensäkin kaikesta!
Hyvää vappua, ilmapalloja ja aurinkoa!
Minun kotikatsomo ei ihan toteutunut niin hilpeissä merkeissä kuin olin haaveillut, kun saimme aamulla niitä ikäviä uutisia. Mutta häät katsottiin alusta loppuun (lapset toki nukkuivat välillä päiväunensa eivät muutenkaan kovin häitä seuranneet vaan touhusivat siinä ympärillä) Tarjolla teetä, simaa, prinsessakakkua ja suklaakeksejä.
VastaaPoistaKolmastoista kertomus oli todella hyvä!!
Kiitos Katja koko tästä sarjasta, jota on ollut etuoikeus ja ilo lukea. Sinä kirjoitat kirjoista niin viisaasti, intohimolla ja lämmöllä, että teet oikeutta ihan jokaiselle kirjalla oivaltavilla ja syvällisillä arvioillasi. Kiitos ja ihanaa vappua!
VastaaPoistaLaura: Jännittävää odottaa, että minkä kirjan nostat huomenna. Mutta ihanaa, että se on Irvingiä. Kaikki isäni hotellit oli ensimmäinen lukemani Irvingin teos ja siksi rakas. Oman elämänsä sankari on ehkä parempi, mutta... :)
VastaaPoistaKuutar: Onko Silmänkääntäjä minisarjanakin? Sitä en tiennyt, kiinnostavaa. Watersilta on tullut nyt suomeksi uusi kirja, en muista sen nimeä, mutta aion jossain vaiheessa lukea.
Leena: Kirotun ajan katoavan virran nostinkin esille. Se on niin hieno. Ja totta, miten minä unohdin nuo gintonicit ja ajattelin vain sherryä?! Äh. :)
Aura: Kun on niin paljon kotona lasten kanssa, pitää miettiä kaikenlaista pientä kivaa. Verkkareissa on muuten hyvä olla!
Kirjahaaste sopii varmasti yhtä hyvin toukokuullekin, mutta sitten pitää keksiä yksi bonuspäivä. ;)
Booksy: Minä olen samanlainen pilkunviilaaja joissakin asioissa. Miten saatoin sekoittaa Dashwoodin siskosten nimet?! Totta kai Elinor. Kiitos. :)
Elma Ilona: Ihan mahtavaa, että sinulla on Kirottu ajan katoava virta jo hyllyssäsi. Teillä on hyvä kirjasto!
Miten teillä meni häiden seuraaminen? Meillä prinsessa meinasi väsyä kirkkovaiheeseen, mutta ihastui Mallilla ajeluun, hevoskärryihin ja morsiusneitoihin.
Yaelian: Minä ajattelin siellä hotellissa, että olisipa tuollainen lammas ihana omaan kotiinkin. Se hotelli on paras, jossa olen koskaan ollut. <3
Karoliina: Parvekesuudelmat olivat parasta. Luin jostain, että K&W suutelivat aika vähän aikaa, Vickan ja Daniel olivat panneet paljon paremmaksi, mutta ennätyksen olivat lyöneet Hollannin kruunuprinssi vaimonsa kanssa. :)
Me ollaan mieheni kanssa oltu yhdessä iät ja ajat. Aika monta harkintavuotta meillä ehti olla ennen naimisiinmenoa, mutta aviossakin on tosiaan vierähtänyt vuosi jos toinenkin.
Mennäänpä joskus gintonicille!
Tessa: Kiitos. Haasteessa oli hommaa, mutta mukava tätä oli tehdä. Mukavaa, että sinäkin pidit Kolmannestatoista kertomuksesta. Minäkään en lukenut siitä blogeista (niitä taisi olla vain muutama loppuvuonna 2007), mutta mainontaa tuli yli äyräyden. Olen iloinen, että luin kirjan.
Aamunkukka: Hotelli on kauttaaltaan peribrittiläinen ja ylellinen, ne pienet huoneetkin. ;) Minulla on joku kummallinen rakkaus kaikkea brittiläistä kohtaan (ok, ei jalkapallohuliganismia...) ja siksi nautin niin tuosta hotellista. Oli onnenkantamoinen saada sieltä halpa huone.
Hääjuhlaa oli kiva katsoa, vaikken liikuttunut samalla tavalla kuin Victorian ja Danielin häitä katsoessani. Ihanat silti. <3
Susa: Halaus, ystävä rakas. Ihania herkkuja teillä kyllä oli. Meilläkin oli teetä, jotain peribrittiläistä, luulen. ;)
Kirjailijatar: Kiitos ihana sanoistasi. Kirjoista kirjoittaminen on mukavaa, kunpa se voisi olla työtäni! Hurmaavaa vapputunnelmaa sinne suuntaan.
Jep, Silmänkääntäjä on esitetty ainakin FST:n puolella Taskuvaras nimisenä kaksiosaisena minisarjana. Itseltäni se löytyy DVD:nä.
VastaaPoistaOdotan myös tuota Watersin uusinta, taisi olla nimeltään Vieras kartanossa. :)
Minusta on hassua etten ole vieläkään lukenut Kaikkia Isäni hotelleja. Näin sen kyllä KOM-teatterin esityksenä viime vuonna ja se oli hieno!
VastaaPoistaMinua odottaa vielä tuo kirja jota kaikki muut vihasivat.. Olen samaa mieltä kanssasi, hankala kysymys kun aina löytyy joku joka ei ja joku joka joo..
Mutta ihanaa toukokuuta, Katja! Lähettämäsi servetit olivat piristämässä meidän vappukattauksiamme!
Kuutar: Kiitos tiedosta. Jospa joku Ylen kanavista uusisi sarjan joskus.
VastaaPoistaLinnea: Oi, minä taas olisin niin mielelläni mennyt KOM-teatteriin näytelmää katsomaan, koska Kaikki isäni hotellit on kirjana niin rakas. Ihana kuulla näytelmäsovituksen onnistuneen.
Hauska kuulla serveteistä. Aika keväiset ja pirteäthän ne taisivat olla! <3