11 kysymystä & vastausta Leenalle
1) Mikä kukka on kuvassa? (kuvan näkee Leenan blogista)
Sinivaleunikko, luulen.
2) Kuka on kirjallinen alter egosi?
Elinor Dashwood Jane Austenin Järki ja tunteet -romaanista. Minä olen Elinor, järkevä isosisko ja pikkusiskoni on oikeasti hieman Marianne, ailahtelevainen. Me olemme järki ja tunteet monessakin asiassa.
3) Kuka on kirjailija-alter egosi?
Carol Shields. En kuvittele osaavani kirjoittaa kuin Shields, mutta haluaisin kirjoittaa samanlaisia arkisia, viisaita ja niin täydellisiä kirjoja.
4) Suosikkikuukautesi?
Syyskuu. Eipäs kun joulukuu. Syyskuu. Joulukuu. En osaa päättää! Rakastan joulua, mutta ehkä kuitenkin syyskuu, silloin on raikasta ja kaunista, syyskuu on paras kävelykuukausi ja moni asia alkaa silloin. Syksyllä olen kaikkein eniten olemassa.
5) Mitkä kolme sanaa kuvaavat sinua parhaiten?
Melankolisen onnellinen nainen.
6) Kolme onnesi tekijää?
Perhe, rakkaus ja kirjat.
7) Jos saisit ottaa autiolle saarelle vain yhden kirjan, mikä se olisi?
Apua. Anna omassa kodissaan. Se on lohtukirja, siihen on aina ihana palata.
8) Mitä sinulle merkitsee rakkaus?
Kaikkea.
9) Mikä olisi kotimaasi lisäksi se toinen maa, jossa voisit asua?
Italia, koska vanhastaan tiedänkin jo jotain siellä asumisesta.
10) Jos olisit tanssi, mikä tanssi olisit?
Tiputanssi (ja nyt huomautan, että minä en tanssi).
11) Milloin olet eniten oma itsesi?
Silloin, kun saan uppoutua haaveisiini.
Ja 11 Jaanalle:
1) Muistorikkain päiväsi?
Apua. Jouluaatto vuonna 2005. Koristelin kuusta ja supisteli, söin jouluateriaa ja supisteli, kävin saunassa ja - niin, lähdimme Kätilöopistolle. Jouluyönä minusta tuli äiti.
2) Kesäsuunnitelma numero 1. 2012?
Työskennellä kokopäiväisenä (pätkätyöläis-) kustannustoimittajana
3) Kesäbiisisi vai onko sinulla sellaista?
Scandinavia Music Groupin Vieläkö soitat banjoa. Siinä on niin kesäinen tunnelma.
4) Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta Venäjä?
Lapsuuteni matka Sotshiin, jolloin lentokone laskeutuikin yöksi Kaukasus-vuoristoon ja vietimme yhden yön Mineralnaja Vodyn lentokentällä (Mинеральные Воды?). Se oli lapsenmielestäni jännittävää, nyt aikuisena olisin varmaankin ollut peloissani. :)
5) Kirjasto, kirjakauppa, antikvariaatit vai kirpputorit, toisin sanoen mistä hankit kirjasi?
Kirjastosta ja kirjakaupasta, joskus myös nettiantikvariaaterista. Olen suuri kirjastojen kannattaja, mutta rakastan myös kirjakaupoissa haahuilua.
6) Paras paikka Suomessa?
Oma koti, totta kai.
7) Milloin opit lukemaan?
Ihan heti ala-asteen kynnyksellä. En muista tarkalleen, mutta kun menin kouluun, osasin lukea niin, että sain toimia apuopena ja antaa luokkakavereilleni leimoja: kolme kukkoa tai kukkasta siististä työstä, possuleiman kaikille pienille sottapytyille. Aika kauheaa, vaikka silloin se oli ihanaa.
8) Mitä historia sinulle merkitsee?
Juuria. Ymmärrystä sille, miksi me ja koko maailma olemme tällaisia kuin olemme. Mitkä ovat syitä, mitkä seurauksia.
9) Mitä urheilua harrastat mieluiten ja miksi?
Hölkkää. Haluan raitista metsäilmaa. Kammoan jumppasaleja.
10) Lempielokuvasi.
Veronikan kaksoiselämä ja Amélie. En osaa päättää, että kumpi on minulle rakkaampi.
Jaan tämän haasteen eteenpäin kaikille niille, jotka kokevat olevansa täysiverisiä haaveilijoita.
Mitkä haaveilijan vastaukset! Erityisesti joulutarinasi hymyilytti. Ja tiputanssi! :D
VastaaPoistaMainiota helatorstaita!
Linnea, joo Tiputanssi! Se oli ala-astevuosieni muotitanssi uus ja nyt omat lapset opettelevat sitä päiväkodissa. :)
PoistaKiva kun vastasit!
VastaaPoistaMinäkin ihastuin jouluyön tarinaasi ja aikamoinen tarina tuo Kaukasukselle laskeutuminen, huh huh!
Jaana, kiitos haasteesta. Tuo yö Kaukasuksella oli jännittävää varhaisteinille, mutta mahtoi olla aika hurjaa esim. vanhempieni mielestä. Sotshiin pääsimme seuraavana päivänä.
PoistaIhania vastauksia kiinnostaviin kysymyksiin. <3 Herättää heti täyspäivähaaveilijan mielikuvituksen. Lupasin Leenalle vastata itsekin, ja jonain päivänä vastaankin. Kunhan haaveilulta ehdin :)
VastaaPoistaVera, jokohan ehdit vastata sinä haaveilija-kollega siellä!
PoistaKatja, kiitos, että ehdit vastata! Kohta 1 on oikein. Kohtaan kolme pakko kommentoida, että sinua takuulla ilahduttaa, että suveni on omistettu Shieldisille aina hänen suomentamatonta romaaniaan myöten, jonka pitäisi jo olla matkalla minulle Kanadan vieraamme mukana.Olen lukenut Shieldsiltä vasta viisi kirjaa. Nelonen ehdottomasti sama. Vitonen myös: Luen juuri tietokirjaa melankoliasta ja voin kertoa,että ei se ole niin vaarallista ja vanhoina aikoina melankolia oli vain yläluokan oikeus;-) 6 ja 8 ehdottomasti samat.
VastaaPoistaKaunista minilomaa! Olen onnessani: R. lähti juuri noutamaan minulle kahta jouluruusua puutarhaan: punaisen ja valkoisen.
Leena, meillä menikin monta kohtaa samaan. :) Minäkin muistelin, että aikaisemmin melankolia oli yläluokan oikeus. Onneksi täällä tasa-arvoisessa nyky-Suomessa kuka tahansa voi olla melankolinen, jos se tuntuu oikealta.
PoistaIhanat jouluruusut sait! Kävin katsomassa kuvat.
PS.Opin lukemaan 4-vuotiaana, mutta siitä oli vain harmia,sillä opettajamme, joka muuten oli eräs maineikas ruustinna, pakotti kaikki lukemaan tavuttaen ja sehän oli minulle miltei mahdotonta. Isä taisi sitten puuttua asiaan, kuten siihenkin, että oli pakko syödä hernesoppaa, jonka oksensin joka kerta;-) Onneksi runsas lukeminen muuttui voitoksi jo neljännellä luokalla...
VastaaPoistaSinulla on ollut aika hurja opettaja. Onneksi nykyisin opettajat ovat kivoja ja hauskojakin.
PoistaKiva alter ego
VastaaPoistaKiitos, minä olen Elinor. :)
PoistaP.S.
VastaaPoistaCarol Shields vaikuttaa kiinnostavalta, munulla on vain hänen kirja Jane Austenista..
Shieldsiä kannattaa kyllä lukea!
PoistaIhana lukea sinusta! Tämä haaste on kyllä loistava, kun avautuu ikkunoita toisiin bloggareihin. :)
VastaaPoistaOlen ihan samaa mieltä, nämä haasteet ovat mukavia.
PoistaMelankolisen onnellinen nainen, ihana! <3 Minäkin olen juuri sitä, uskoisin. Ja aikamoinen joulutarina todellakin.
VastaaPoistaSuketus, sinäkin! <3
PoistaVastaukset ovat juuri niin sinua ♥
VastaaPoistaKiitos. Niin taitavat olla. :)
PoistaAioin kirjoittaa ihan samoin kuin Minttuli. Nämä vastaukset kuvastavat niin hyvin sinua ystävä kallis!
VastaaPoistaMinä olen joskus miettinyt tuota lukemaan oppimista suhteessa lukemiseen aikuisena. Lukupiirissämme nimittäin paljastui, että suurin piirtein kaikki olivat oppineet lukemaan ennen kouluikää. Mie opin lukemaan 5-vuotiaana, samoin tyttäremme, joka lukee paljon. Muistan vielä, että oivallus siitä, miten luetaan, tuli mulle vanhimman isoveljen lukukirjassa olleen tonttusadun äärellä. Onkohan aikasella lukemaan oppimisella yhteyttä lukuharrastukeen? Onkohan kukaan tutkinut aihetta? Siinä taitaisi olla aika hyvä postauksen aihe...
Anna Elina, tuopa olisikin hyvä tutkimusaihe. Ainakin lapsena opittu kirjarakkaus kestää kyllä koko ihmisiän, uskoisin.
PoistaÄsken juuri luin Jaanan vastauksia ja nyt sinun, tämähän on kivaa. Veronikan kaksoiselämä on myös minun suosikkielokuvani, se voisi olla myös Kolme väriä sininen, minä tempoilen niiden kahden välillä. Ja Vieläkö soitat banjoa alkoi heti välittömästi soida päässäni, todellinen kesäbiisi.
VastaaPoistaKuvasit itseäsi kauniisti melankolisen onnellinen nainen. Niin kauniisti sanottu. Siinäkin tunnistan jotain samaa :)
Kirjailijatar: Tämä on kivaa! Minulla oli kauan dilemma Veronikan ja Sinisen välillä, mutta kyllä se on Veronika. Ehdottomasti. (Luulen. :))
PoistaPaljon kysymyksiä ja vastauksia ja vastasit niihin niin hyvin! Sinulla oli aikoinaan erittäin tapahtumarikas joulu!
VastaaPoistaYaelian: Tuo joulu ainakin erosi kaikista muista jouluista!
PoistaIhania vastauksia :)
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaOikein kivaa ja rentouttavaa kevätpaussia. Näitä vastauksia oli ilo lueskella!
VastaaPoistaTeija, ihanaa että olet palannut!
PoistaMelankolisen onnellinen nainen, ihana olet. Ja niin on Italiakin.
VastaaPoistaSatu, voi niin, onnellinen melankolia tekee hyvää. Ja Italia tekee myös, aina.
PoistaNiin paljon jo tuttuja asioita sinusta, ystävä kallis <3
VastaaPoistaOi, aloin kaivata katsoa Amelien pitkästä aikaa taas, se on niin ihana!!
Susa, sinä varmasti tiesitkin nämä melkein kaikki. :)
PoistaAmelie on ihan mahtava. Minä katsoin viimeksi vuosi sitten, ehkä pian taas voisi.
Kiitos kaikista ihanista kommenteista. Palaan niihin pian. Nyt koetan purkaa hieman Savossa lukemiani kirjoja sekä siellä ottamiani kuvia. :)
VastaaPoista