Katse kirjasyksyssä (ja toukokuun luetut)

Kirjasyksy saapui jo heti toukokuun alussa, jolloin Karisto julkaisi syyskautensa ensimmäisen romaanin, Sanna Eevan Olot. Ja nyt kesäkuun kolkutessa jo ovella ovat useat eri kustantamot julkaisseet syksyn kirjauutisensa. Älkää säikähtäkö, vaikka rakastan syksyä, en aio vielä manata sitä esiin, vaan nauttia tulevan kesän tunnelmista. Syyskirjoihin haluan Jennin tapaan teidät kuitenkin jo johdattaa sekä listata lopuksi vielä toukokuussa lukemani kirjat.

Esittelen teille nyt muutamia tärppejä sekä itseäni kiinnostavia syyskirjoja. En missään nimessä edes suunnittele lukevani - en edes halua lukea - kaikkea esittelemääni, mutta useiden näiden lukemisesta haaveilen ja muutaman nostan esille siksi, että uskon niiden kiinnostavan monia blogini lukijoita. Kerron teille syyskirjoista kustantamo kerrallaan, kustantamoiden mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Ihan kaikkien kustantamoiden syyskuvastoja en ole saanut (tai netistä löytänyt) eikä kaikkia ole vielä kai julkaistukaan, mutta täydennän niitä sitä mukaa, kun tietoa tulee. Kannattaa siis vilkuilla tätä postausta hieman myöhemminkin! Nyt listaamieni kustantamoiden koko syysvalikoiman löydätte kustantamoiden nettisivuilta. Ja nyt katse kohti syksyä:

Bazar
Bazar jatkaa tutulla, hyvällä linjallaan käännöskirjallisuuden parissa. Lukuromaaneihin ja jännityskirjallisuuteen keskittyen Bazar ilahduttaa laajalla repertuaarillaan. Itse olen jo jonkin aikaa halunnut tutustua Tatiana de Rosnayn tuotantoon ja Mokka-niminen romaani suomennetaan sopivasti juuri syksyksi. Philippa Gregoryn Punainen kuningatar lie oikea toivekirja 1400-luvun Englannista kiinnostuneille ja Mikael Bergstrandin teos Delhin kauneimmat kädet vaikuttaa hauskalta. Espanjalaisen Cristina López Barrion romaani Mahdottomien rakkauksien talo kertoo epäonnisen suvun naisista. Coelho-faneja, jollaiseksi en itse lukeudu, ilahduttanee Alkemistin kuvitettu juhlapainos.

Gummerus
140-vuotiaan Gummeruksen syksy on tälläkin kertaa monipuolinen. Gummeruksen kotimaisesta tarjonnasta minua kiinnostaa ylivoimaisesti eniten monille bloggaajillekin tutun Vera Valan esikoisdekkari. Itse Italiassa paljon aikaa viettäneenä uskon ihastuvani kirjan maisemiin. Monia varmasti kiinnostavina tärppeinä kotimaisista kirjoista voisin mainita vielä Pirjo Rissasen Kamomillasolan, Paula Havasteen Yhden toivon tien, Hannu Rajaniemen Fraktaaliruhtinaan, Jouko Heikuran Joen kaupungin alla sekä Mike Pohjolan 1827 - Infernon. Runouden ystävät ilahtunevat kokoelmasta edesmenneen Tommy Tabermannin kauneimpia rakkausrunoja. Gummeruksen käännöskirjallisuudelta odotan muutamaa teosta innokkaasti: ihastuttavan Chris Cleaven esikoisromaani Poikani ääni, amerikkalaisen Alice Hoffmanin Punainen puutarha, Camilla Läckbergin dekkari Majakanvartija sekä saksalaisen Siegfried Lenzin Hetken hiljaisuus kaikki houkuttelevat minuakin. Gummeruksen lastenkirjoista nostan esille Katja Krekelän Riepun ja Ison riipijän, tietokirjoista taas ehdottomasti Graeme Thompsonin Kate Bush -elämäkerran, jonka vanhana Bush-fanina haluan lukea.

Helsinki-kirjat
Helsinki-kirjojen syksyn kirjoista on ehtinyt ilmestyä jo Riikka Kämpin ja Jussi Lähteen paljon huomiota saanut Sydänten presidentti, joka kertoo Pekka Haaviston vaalikampajasta. Kaunokirjallisuuden puolella Inna Patrakovan Kultahammas kertoo venäläisturisteista Suomessa vappuna 1997. Jera ja Jyri Hänninen taas kysyvät opaskirjassaan, että Haluatko todella kirjailijaksi?


Karisto
Kariston ensimmäisen syksyn kirjan, alussa mainitsemani Sanna Eevan romaanin ehdinkin jo lukea. Myös Riina Katajavuoren Perhehytti on ilmestynyt. Karistolta ilmestyy syksyllä laaja valikoima kaunokirjallisuutta viihteestä jännitykseen ja historiallisista romaaneista eräkirjoihin, mutta itseäni kiinnostavat eniten Kariston lastenkirjat. Niistä ylivoimaisesti lumoavimmalta vaikuttaa Enna Airikin Haavemaa, jonka kuvituksessa näyttäisi olevan klassisten satukirjojen henkeä. Hannu Hirvosen Sadan asteen eskarikuume on kirja, jota esikouluikäisten perheissä luetaan varmasti mielellään ja Skye Watersin Taikakoirat -sarja kiinnitti heti oman tyttäreni huomion.


Otava
Voi, Otava, minkä teet! Nimittäin Otavan syksyyn kuuluvat uutuudet monilta suosikeiltani. Kotimaisista kirjailijaidoleistani romaanin julkaisevat muun muassa Riikka Pulkkinen, Juha Itkonen, Heidi Köngäs, Olli Jalonen sekä Sirpa Kähkönen. Monet ilahtuvat varmasti myös Petri Tammisen, Virpi Hämeen-Anttilan, Reidar Palmgrenin ja Pirjo Hassisen uutuusromaaneista. Käännöspuolella Otavan kirjastoon voi varmasti luottaa tälläkin kertaa vai mitä tuumaatte nimistä Joyce Carol Oates tai Alan Holinghurst (joka on itselleni tuntematon, mutta jonka teos vaikuttaa kuvauksen perusteella kiinnostavalta)? David Nichollsin romaani Kaikki peliin on sellainen, jonka aion lukea ja murhadaami P.D. Jamesin Syystanssiaiset vievät lukijansa Elisabeth ja Mr. Darcyn Pemberleyhin. Ooh! Muista dekkareista en sano mitään, mutta niitä tulee ja paljon. Otavan lastenkirjoista meillä lukuun tullevat ainakin Eppu Nuotion Kingi ja joulujen joulu. Siri Kolun Me Rosvolat saa jatkoa, Mauri Kunnas johdattaa Aarresaarelle ja mainio Sylvi Kepponen saa kirjekaverin.

Siltala
Mielestäni erittäin laadukkaasti profiloitunut Siltala lupaa hyvää nyt syksylläkin. Käännöskirjallisuuden puolella Siltalalla on esittää erittäin kiinnostavia, kovia tai vaikuttavia nimiä: Louis Ferdinand Celinen Niin kauas kuin yötä riittää mainitaan Ranskan 1900-luvun kirjallisuuden merkillisimmäksi klassikoksi. Herman Kochin romaani Illallinen ja David Foster Wallacen esseitä ja argumentteja sisältävä Hauskaa, mutta ei koskaan enää ovat molemmat mielikuvallisella lukulistallani. Pamela Duckermanin Kuinka kasvattaa bébé on pakko lukea niin "huonosti" ravintolassa käyttäytyvien suomalaislasten äitinä kuin puoliranskalaisen pikkutytön kummina. Umayya Abu-Hannan Multikulti on käsikirja monikulttuurisuuteen. Siltala julkaisee myös paljon muutakin tietokirjallisuutta, kuten Mirkka Lappalaisen Suomen suuria kuolonvuosia, nälänhätää, käsittelevän teoksen, Matti Klingen muistelmat sekä Seppo Kontisen Suoran lähetyksen, Yleisradiosta kertovan kirjan. En ole koskaan asunut Tampereella, mutta 1980-luvun manserock oli osa lapsuuttani ja varhaisnuoruuttani. Siitä kirjoittaa Ilpo Rantanen.

Tammi
Tammen kaksi kuvastoa, aikuisten Tammenlehti ja lasten Tammenterho eivät nekään lupaa helpotusta haaveiden kirjapinoihin. Kotimaisista kaunokirjoista olen ihan erityisen iloinen Kirjavan kammarin Karoliina Timosen esikoisromaanista Aika mennyt palaa, joka ilmestyy syyskuussa. Kovasti odotan myös Markku Pääskysen, Anna Kortelaisen ja Sami Hilvon romaaneja. Tammen keltainen kirjasto on minulle miltei laadun tae ja tälläkin kertaa keltaselkäisissä kirjoissa on luvassa vaikka mitä: John Irvingin esikoisromaani, Italo Calvinoa, Paul Austeria sekä koko joukko klassikoiden (mm. Vonnegutia, Joycea sekä Kawabataa) uusintapainoksia. Joulun ystävänä Tiina Laukkasen ja Katja Ravin Tervetuloa joulu on varmaan pakko lukea. Tammenterho esittelee meille Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjän sekä Heinähatun ja Vilttitossun uusin kuvituksin. Timo Parvelan Ella naurattaa varmasti nytkin ja Esko-Pekka ja Nikolai Tiitisen Jätti ja Jänöset näyttää kauniilta, Siina Hirvosen ja Päivi Unengen Siinan taikaradio laulattaa varmasti kaikkia.

WSOY
WSOY:n Kirjasanomat lupaa syksyksi monenlaista hyvää. Kotimaisen kaunon puolella etenkin Katja Kaukosen Vihkivedet on romaani, joka on pakko lukea. Riku Korhosen Nuku lähelläni, Taina Latvalan Välimatka, Pekka Hiltusen Sysipimeä sekä Johnny Knigan puolelta Mikko-Pekka Heikkisen Terveiset Kutturasta jäivät mieleeni, kun muutama viikko sitten pääsin kuulemaan kustantamon kirjojen esittelyä. Heikki Turunen kirjoittaa kansakunnan murroksen, 1970-luvun, ajasta ja Heli Slungan runokokoelma Orjan kirja lienee mieleenpainuva. Ulkomaisen kaunokirjallisuuden puolella WSOY:n kirjoista minua kiinnostavat eniten Aikamme kertojat -sarja, jossa romaaneja ilmestyy muun muassa Linn Ullmanilta sekä Julian Barnesilta. Tietokirjoja "Södikalta" tulee varmasti kaikkeen makuun eläinkirjoista sota-aiheisiin ja käsitöihin. Itseäni kiinnostaa suuresti Katariina Eskolan Tyttö pitkän sillan molemmin puolin, joka syventyy tyttöyden historiaan Elsa Eklundin (Enäjärvi-Haavion) näkökulmasta. Ja lastenkirjallisuus sitten! Se on taas ihan oma lukunsa: klassikoita, kuten Pessi ja Illusia sekä Lindgrenin Peppi Pitkätossun kuusenriisujaiset, Netta Walldenin Ruben ja Harman kartano sekä kulttuuriteko, Tolkienin Tom Bombadilin seikkailut ensimmäistä kertaa suomeksi.

Huh! Tämän kaiken kirjapaljouden (joista tulen lukemaan vain pienen osan) jälkeen tuntuu melkein kirjalliselta ahmimiselta kurkistaa vielä toukokuun luettuihini. Sen teen nyt pikaisena listauksena ja sanon vain, että luin melko paljon, mutta pääosin aika keskinkertaista kirjallisuutta. Huiput sijoittuvat alkukuuhun: Tove Janssonia ja Elina Hirvosta eivät muut pystyneet ylittämään - paitsi ehkä Iiris rukka ja Mestaritontun seikkailut.

Annica Wennström: Lapinkylä. Sukutarina (2012/2006)
Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut (1919)
Claudie Gallay: Tyrskyt (2010/2012)
Hernán Rivera Letelier: Elokuvankertoja (2012)
Anni Swan: Iris rukka (1916)
Annamari Marttinen: Mistä kevät alkaa (2005)
Alan Bradley: Sweetness at the Bottom of the Pie (2009), äänikirja
Catherine Hall: Days of Grace (2010), äänikirja
Carmen Aguirre: Kiihkeä maa (2011/2012)
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman (2005)
Tove Jansson: Kuvanveistäjän tytär (1968)
H.E. Bates: Oi ihana toukokuu (1958)
Sanna Eeva: Olot (2012)