~MINILOMATUNNELMIA *~

Maanantain ja arjen alkaessa on mieltälämmittävää muistella viime viikonlopun nimilomaa. Perjantaina, mieheni syntymäpäivänä, kävimme ensin syömässä ja sen jälkeen suuntasimme elokuviin. Thaimaalainen ruoka oli ihanaa, ja Imaginarium of Dr Parnassus siinä määrin hieno, että harkitsen oman postauksen kirjoittamista elokuvasta. Ajanpuutteen vuoksi tyydyn kuitenkin ylistämään elokuvan visuaalisuutta ja huikeaa näyttelijäntyötä sekä erinomaista tarinaa. Moitteen sijaakin elokuvasta löysin: Loppupuolella oli minun makuuni hieman turhaa sekavuutta ja juoksentelua. Suosittelen kuitenkin elokuvaa kaikille, jotka pitävät hieman kieroutuneen omituisista, mutta samalla pohjimmiltaan sydämellisistä tarinoista.

Kun perjantai sujui parisuhdeajan merkeissä (mukaanlukien syöminen ja leffailta), suuntasimme lauantaina heti aamiaisen jälkeen ostoksille. Shoppailimme siinä määrin runsaasti, että minulle tuli lähestulkoon katharttinen olo. Ennen kotiinpaluutamme hengähdimme hieman lounaan merkeissä. Olin juuri aamulla valitellut miehelleni, etten ole koskaan saanut Suomesta hyvää risottoa, mutta nyt sain! Söin sitä niinkin yllättävässä paikassa kuin Virgin Oil:issa, jossa oli muutenkin mukavan leppoisa tunnelma. Pidän yleensä valoisammista ravintoloista, mutta tätä postaustani sävyttävät kuvat (toivottavasti) kertovat, kuinka kotoisan rentoa Virgin Oilissa oli. Puisia viinilaatikoita voisin mieluusti ottaa myös omaan kotiin; Ne voisin sijoittaa keittiöön kaapistojen päälle ja niihin voisi säilöä kaikenlaista sekalaista tavaraa, jota ainakin meidän perheessämme syntyy kertyvän kuin itsestään. Lisäksi viinilaatikot ovat omiaan nostattamaan minulla aina olemassa olevaa matkakuumetta.

Jotain Helsingistä piti tietenkin tuoda kotiin, joten tässä muutama pieni juttu: Kaunis öljypullo, syötävän suloisia lautasliinoja (ok, ehkei niitä kannata ravintonaan käyttää), se hurmaava Iltapurjehdus sekä minun ruokafilosofiaani sopiva kyltti keittiöön. Lapsille hankimme tietenkin omat tuliaiset (Pinkie Pie-poni sekä Pekka-veturi) ja luultavasti saan mieheltäni ensi viikolla jonkun hyvän kirjan synttärilahjaksi, koska Akateemisesta oli ostettu jotain vaaleanpunaiseen paperiin käärittyä ;) Seuraavassa päivityksessäni palaan taas kirjojen maailmaan.

PS. Lisään loppuun vielä kuvan hotelli Tornista lumisen ikkunan takaa nähtynä. Emme yöpyneet Tornissa, vaan Scandicissa, jonka huoneen ikkunasta Torni näkyi. Tornin kuvan kuitenkin haluan tuoda esille, koska hotellilla ja ennen kaikkea Helsingillä (mm. Temppeliaukion kirkko ja ravintola Salve) on isohko rooli John Irvingin mainiossa kirjassa Kunnes löydän sinut. John Irving on ylivoimainen suosikkikirjailijani, joten hänen uusinta suomennostaan odotellessa taidan lähiaikoina esitellä Kaikki isäni hotellit, oman suosikkini hänen tuotannostaan.