~NORAH JONES: THE FALL~

Vaikka ollaan pian jo kevättalvessa, ostin viikonloppuna iTunesista syksyn nimeä kantavan Norah Jonesin levyn. The Fall on juuri sellaista lempeää musiikkia, jota olen nyt kaivannut. Picoultin hyvä, mutta raskas kirja sekä minuun aina tähän aikaan vuodesta salakavalasti iskevä (onneksi hyvin lievä) alakulo saivat kaipaamaan jotain suloista, kaunista, nostalgista ja silti uutta.





Olen pitänyt Norah Jonesista heti Come Away With Me-levyn ilmestymisestä saakka. Hänen musiikkinsa on ehkä hivenen raukeaa, suorastaan unenomaista, mutta samalla miellyttävää ja luonnonläheistä. The Fallilla Norah Jones ottaa hieman edellisiä levyjä rytmikkäämmän, suorastaan rouhevamman suunnan. Se tekee hyvää ja olen valmis nostamaan tämän levyn hänen parhaimmakseen. Vaikka tunnelma on syys-talvinen, voisin kuvitella kuuntelevani levyä kaikkina muina kuukausina paitsi ehkä touko-kesäkuussa.

Norah Jonesin musiikissa soivat mielestäni monet ihanalla tavalla maanläheiset asiat: Puulattiat, kynttilän kajo iltahämärässä sekä tuuli puiden latvoissa ja katukuiluissa. Laululyriikoissa ihmissuhteilla on keskeinen rooli. Vaikka Norah Jones liikkuukin musiikissaan Manhattanilla, ajattelen häntä kuunnellessani pieniä kaupunkeja. Tämä mielleyhtymä on tietenkin täysin subjektiivinen ja juontaa juurensa siitä, että olen itse pikkukaupungin tyttö, joka sattumoisin työskentelee Helsingissä ja asuu pääkaupunkiseudun laitamilla (meiltä on lyhyempi matka hevostallille ja metsään kuin lähikauppaan). Ehkä musiikin juurevuus onkin perua siitä, että levyllä maalaishenkisyys ja kaupunkilaisuus onnistuvat liittymään yhteen rosoisen romanttisesti. The Fall on musiikkia aikuisille runotytöille.



Tässä vielä linkki YouTubeen ja videoon Chasing Pirates.