perjantai 10. kesäkuuta 2011

Haruki Murakami: Kafka rannalla

Joskus kohtalo on kuin pieni hiekkamyrsky, joka muuttaa koko ajan suuntaa. Sinä yrität lähteä eri suuntaan, mutta hiekkamyrsky tulee perässä. Käännyt uudestaan, mutta myrsky tekee samoin. Toistat samaa kerran toisensa jälkeen kuin tanssisit jotain pahaenteistä tanssia kuoleman kanssa juuri ennen aamun sarastusta. Minkä takia? Tämä myrsky ei ole kaukaa tullut tuuli, jolla ei ole mitään tekemistä sinun kanssasi. Tämä myrskyt olet sinä. Jokin sisälläsi.

Karannut koulupoika, kissojen kieltä ymmärtävä vanhus, taivaalta satavia iilimatoja ja kaloja, hyytävä Johnny Walker, sanomalehtiuutisia, armeijan raportteja ja kirjastonkirjoja, moottoriteitä, metsämökki sekä tähtitaivas, jonka jokainen tähti levittää omaa, erityistä valoaan. Haruki Murakamin Kafka rannalla (Tammi 2009; Umibe no Kafuka 2002, suomennos englanninkielisestä versiosta Kafka on the Shore 2005) on ihmeellinen kirja. Se on niin erikoinen ja omanlaisensa, että kaltaiseni runsassanainenkin kirjabloggaaja menee miltei mykäksi - ihastuksesta.

Romaanissa on kaksi kehystarinaa. Niistä ensimmäisessä viisitoistavuotias Kafka Tamura karkaa kotoaan ja keksii itselleen kirjallisen etunimen saatuaan kannustusta päänsä sisäiseltä ystävältään, pojalta nimeltä Varis. Kafka pakkaa reppuunsa vain välttämättömimmät, pihistää hieman rahaa kuuluisalta kuvanveistäjäisältään sekä vie myös isänsä puhelimen. Päämääräkseen hän ottaa Shikokun, erään Japanin eteläisimmistä kolkista, koska uskoo saavansa olla siellä aivan rauhassa. Kafka on jäänyt nuorena äidittömäksi; Äiti on lähtenyt kotoa mukanaan Kafkan adoptiosisar ja jättänyt ainoan biologisen lapsensa, poikansa, tämän isän kanssa. Äidin ja siskon ikävä on ikuinen. Isä on Kafkalle hyvin etäinen henkilö, joka uskoo Oidipus-myyttiä mukailevan ennustuksen vääjäämättömyyteen. Karkumatkallaan Kafka saa turvapaikan kirjastosta, jonka hoitaja ihmeellinen ja viisas Oshima ymmärtää häntä ja antaa hänelle turvapaikan sekä kirjastosta että metsämökiltään. Kirjastoa johtaa salaperäinen neiti Saeki.

Kafkan tarinan rinnalla romaani kertoo iäkkäästä Nakatasta, joka on lapsuudessaan 1940-luvulla oudon onnettomuuten seurauksena menettänyt lähimuistinsa, lukutaitonsa sekä tullut monien mielestä höperöksi. Nakata on siisti, hiljainen mies, joka kykenee puhumaan kissojen kanssa vaikkapa säästä tai ankeriaiden herkullisuudesta. Hän ansaitsee niukan elantonsa aburahan ohella kadonneita kissoja etsien ja niitä omistajilleen palauttaen. Kohtalo vie Nakatan Kafkan isän taloon, minkä jälkeen mikään ei ole niin kuin ennen. Kafkan ja Nakatan kohtalot tuntuvat erikoisella tavalla kietoutuvan toisiinsa.

Ilman pienintäkään varoitusta noin kaksituhatta sardiinia ja makrillia syöksyi pilvistä alas maahan. Useimmat kalat murskautuivat tohjoksi maahan osuessaan, mutta muutama onnistui säilymään hengissä ja jäi sätkyttelemään kadulle. Kalat olivat aivan tuoreita ja haisivat vielä mereltä. Niitä satoi ihmisten ja autojen päälle ja talojen katoille, mutta niin korkealta ne eivät ilmeisesti pudonneet, että olisivat aiheuttaneet vakavia vammoja. Ihmiset olivat lähinnä järkyttyneitä. Olihan toden totta apokalyptinen näky, kun valtava kalojen paljous ropisi taivaalta kuin olisi satanut rakeita.

Murakamin kirja pitää sisällään outoja sattumia, jotka sovittuvat saumattomasti tarinaan. Ne tekevät kirjasta kiehtovan. Tämä enempää en kirjan juonesta kerro. Vaikka kuvailin jo keskeisteemat, en kertonut juuri mitään. Oshiman sanoin Kafkan kokemukset ovat aihelmina läsnä antiikin Kreikan tragedioissa. Ihminen ei voi vaikuttaa kohtaloonsa, vaan kohtalo määrää ihmistä. Ja siinä piilee kaikki.

Kafka rannalla on vaikea kirja, jota on helppo lukea. Tällä tarkoitan sitä, moni kirjan tapahtuma tai kulttuurinen viittaus ei avaudu lukijalle heti, ei ainakaan minulle. On antiikin myyttejä, rinnakkaisia juonia, selittättömiä asioita. Ja hyvä niin, koska yhtä lailla ymmällään ovat myös Kafka ja Nakata. Mikä tärkeintä, Murakamin tekstin lukeminen on nautittavaa. Hän kirjoittaa niin luettavaa ja tarinavetoista tekstiä, ettei kirjaa malttaisi jättää kesken. Hänen tekstinsä vetää kuin John Irvingin parhaimmat romaanit, kerronnassa on vonnegutmaista ironiaa, Calvinon teksteistä muistuttavia älyllisiä keskusteluja, Yeatsille ominaista mystiikkaa sekä japanilaisen runouden ja kuvataiteen raikkautta ja kauneutta. Kauneiden vastapainoksi Murakamin tekstissä on pelottavia, julmiakin elementtejä. Kafka rannalla on samaan aikaan realistinen ja taianomainen kirja. Ennen kaikkea se on hyvin vangitseva.

Tiiliskiven kokoista Kafkaa rannalla lukiessa jalat ovat maassa, mutta pää pilvissä. Se on ehdottomasti eräs kuluvan vuoden parhaista ja mieleenpainuvimmista lukukokemuksistani. Ihmisten onttoutta ei tarvitse sietää; Ja jossain kaukana Nakata avaa sateenvarjonsa. Kirja, jonka keskivaiheilla taivaalta sataa sardiineja ja makrilleja, ei voi olla muuta kuin lumottu.

*****- (ensimmäinen viiden tähden kirja sen jälkeen, kun aloin antaa lukemilleni teoksille tähtiä. Miinus on vain varmuuden vuoksi. :) )

Kafkasta rannalla ovat kirjoittaneet myös Ilse (ihanuusvaroituksen kera), Marjis, Zephyr, Jenni sekä Tessa, joka nosti romaanin viime vuoden parhaaksi kirjakseen.

37 kommenttia:

  1. Ihania muffinssivuokia! Mistä moisia saa?

    Aurinkoisia kesäpäiviä sinne!

    VastaaPoista
  2. Vekarus: Noita alemman postauksen muffinsivuokia saa Confettista. Liikkeellä on myymälät Tuusulassa ja Espoossa. :)

    VastaaPoista
  3. Ihanaa että pidit tästä, ja kirjoitit kirjasta todella sen vaatimalla ja arvoisella tavalla :). Tekisi mieli lukea heti itse uudestaan...

    VastaaPoista
  4. Tessa: Kiitos. Ja nyt löysin sinunkin kirjoituksesi Kafkasta rannalla. :) Linkitin sen heti tänne. Minulla kirja tulee takuulla olemaan yksi vuoden kohokohdista.

    VastaaPoista
  5. Vau, Katja, kirjoitit upeasti ja sain jutustasi uutta intoa jatkaa kirjan lukemista - lukuaikani on niin katkonaista, että tiiliskivet ovat vaativia ja rentoudun nyt novellien parissa, mutta kyllä minä tämän vielä tänä kesänä luen. Tämä on lupaus :).

    VastaaPoista
  6. Ihana arvio! Ja kirja alkoi tietenkin heti kiinnostaa ihan tavattomasti. Mulla on vain niin hurjasti kirjaston kirjoja odottamassa lukemistaan, että tämä on suosiolla jätettävä myöhemmäksi. Mutta hyvää kannattaa odottaa. Uskon, että minäkin ihastun tähän kirjaan, koska siinä on kuvauksesi perusteella paljon hyvän kirjan elementtejä. Ja taidetaanhan me yleenä ottaen pitää samanlaisista kirjoista....

    VastaaPoista
  7. Olen odottanut, että lukisit tämän kirjan. Minä en ole sitä lukenut, mutta on ihan selviö, että niin tulee tapahtumaan, sillä kirjoitat kirjasta niin hengästtyvän houkuttelevasti, että uskon sen olevan aivan erinomainen. Minun täytyy vain valita oikea paikka ja aika, milloin tartun tähän tarinaan. Onneksi kirjat eivät katoa mihinkään :)

    VastaaPoista
  8. Pienen mökin emäntä: Toivottavasti löydät aikaa ja intoa jatkaa kirjan loppuun vaikka joskus myöhemmin. Minullakin lukeminen on usei katkonaista ja Kafka rannalla veikin aikaa miltei viikon, vaikka tekstin puolesta kirjan olisi voinut lukea nopeammin. Minä ihastuin. Ja jään odottamaan sinun mietteitäsi tästä. :)

    Anna Elina: Kiitos. Mitä osin yhteneväiseen kirjamakuumme tulee, niin tämä varmasti ainakin osuu siihen. Suosittelen siis vaikka syksymmällä. Oikeastaan Kafka rannalla jotenkin sopisikin syksyyn kaikkine kalasateineen ja metsineen. Toivottavasti pidät sitten aikanasi!

    Kirjailijatar: Oi, kiitos. Minun oli pakko lukea tämä sen jälkeen kun yhteinen blogiystävämme Ilse kehui tätä - jo viime vuonna! Ja tämä on tosiaan hengästyttävän erinomainen kirja. Tiiliskivenä sen lukeminen otti kyllä oman aikansa, mutta päivänkin mittaisen tauon jälkeen olin aina innolla jatkamassa. Ja totta, kirjat pysyvät. Se on ihana asia.

    VastaaPoista
  9. Kiinnostaa, kiinnostaa kovin!

    Onko tuo "Kafka" tässä kirjassa muuta kuin nimi? :-) Onko se Intertekstuaalinen viite Franz Kafkaan jollakin tapaa? Tuntuu hyvin silmiinpistävältä.

    VastaaPoista
  10. Ihanaa, että muutkin kirjat mykistävät! Minä yritin talvella tätä lukea, mutta se oli minulle liian iso ja painava. Koska Ilse sen minulle kuitenkin esiluki, lupaan palata aiheeseen myöhemmin, kunhan saan niskani parempaa kuntoon. ; )

    VastaaPoista
  11. Näitä kirjoja löytyy, jotka eivät avaudu heti, mutta sitten kun avautuu, voi saada mahtavan lukuelämyksen (Noidan rippi). Puhuin aiemmassa kommentissa "mansikkamäestä", mutta tulkitsit oikein tarkoitin siis Maksikkakarnevaaleja. Poikani tuumasi, että olipa huono tuuri päähenkilöllä ja hänen mielestään kirja loppui ihan kesken, mutta saimme ihan hyvän keskustelun näistä elämän realiteeteista...

    VastaaPoista
  12. Katja, minä luen nyt erästä toista suositustasi eli MT-kirjaa;-) Vrt. meili.

    Nyt minun on pakko tunnustaa, missä asioissa olen kranttu tai vain ymmärtämätön tms. Se on se, kun katsotaan lapsen kautta asioita. Heti en muista montaa, joista olisin pitänyt, mutta ehkä se on Joanne Harrisin Appelsiinin tuoksu, jonka luen kohta uudestaan. Olihan Noidan rippikin sitä osittain, mutta esim. Irlantilaisessa tytössä se hiukan rasitti.

    Toinen ja vielä vaikeampi asia on muistinmenetys. Muistan vain yhden kirjan tästä aiheesta, jota palvon, mutta en tiedä kenenkään muun kirjabloggaajan lukeneen ja se on Muistin kaiku. Kirja on huikeaa Richard Powersia ja aika haastava, mutta niin lumovoimainen, että luen senkin uudelleen. Ihan itselleni. Tosin olen sen myös blogiini tehnyt.

    Muistin kaiusta aion tehdä vielä blogisavuhaasteen!

    Hieno arvostelu ja niin paljon tähtiä...Keltainen kirjasto on edelleen laatukirjasto. Punainen morsian ja kaikki Herta Müllerit esim. Ja sinulle ja niin monelle tämä kirja...

    Kuten Anna Elina, teen nyt listaa, mitä noudan kirjastosta...eli perästä kuuluu.

    Kiitos hienosta arvostelusta ja suloista viikonloppua!

    VastaaPoista
  13. Mielenkiintoinen tarina;tämäkin sellainen kirja joka pitää laittaa muistiin!

    VastaaPoista
  14. Paula: Tässä on moniakin viittauksia oikeaan Kafkaan, kuvitteelliseen Kafka-nimiseen henkilöön jne. Että kirjan nimi on erittäin hyvin valittu. :) Mukavaa, että kiinnostaa.

    Joana: Tämä melkein mykisti ja se sinun nyt lukemasi on takuulla ihana, ihana! Ilse on hyvä esilukija, yleensä häntä ihastuttaneet kirjat ovat minunkin mielestäni ihania.

    Päivikki: Ihanaa, että Noidan rippi antaa sinulle mahtavan lukuelämyksen. Minulle se oli "vain" hyvä, erittäin hyvä, kirja, mutta odotin ehkä enemmän. Sitten tulee näitä superihania. Arvasin sen Mansikkamäen Karnevaaleiksi, koska kovin montaa mansikka-aiheista kirjaa ei mieleeni tullut. Siinä kirjassa riittää varmasti keskusteltavaa nuorten kanssa.

    Leena: Voi, se MT-kirja... Se on tosiaan pitkäpiimäinen, vaikka itse siitä pidinkin (kolmen ja puolen tai neljän miinuksen verran, jos olisin tähtiä kirjalle antanut). Kiehtovia, pelottavia ja lahjakkaita siskoksia, mutta kirjoittajana Lovell on vähän tylsä.

    Kafkasta rannalla pari sellaista asiaa, joita en arviossani tuonut esille (etten paljastaisi liikaa). Tässä Kafka on - vaikka vasta 15v. - enemmänkin miehuuden kynnyksellä hieman (vain osin) samaan tapaan kuin Marionin nuoret miehet Irvingin Leskessä vuoden verran. Ei tule sellaista oloa, että lukisi lapsen tarinaa. Ja Nakatan muistinmenetys taas kumpuaa jo lapsuudesta, minkä vuoksi se ei ole raskas asia, vaan osa Nakatan persoonaa. Minä ihastuin tähän kirjaan täysin ja olen Keltaisesta kirjastosta samaa mieltä kanssasi. Niin laadukkaita kirjoja!

    Muistin kaiku on kirja, jonka haluan jossain vaiheessa lukea. Että se blogisavu on leviässä tännekin. <3

    Sinulle myös ihanaa viikonloppua!

    Yaelian: Mielenkiintoinen on hyvä termi kuvaamaan tätä kirjaa - ja kiehtova. Silloin kun on aikaa paksulle kirjalle, kannattaa miettiä tätä. :)

    VastaaPoista
  15. Minun on pitänyt lukea tämä jo vaikka kuinka ja kauan. Samoin minulla oli vuosi sitten Murakamin Suuri lammasseikkailu lainassa useamman kuukauden enkä saanut luettua. Kirjoitit Kafkasta kuitenkin niin mielenkiintoisesti ja lämpimästi, joten Kafkan lukeminen ei kuulosta enää ollenkaan niin utopistiselta ajatukselta. :)

    VastaaPoista
  16. Ihanaa, minä arvasin että teet tämän nyt!

    Ja nyt kiinnostuin sitten, minäkin, tästä. Tuntuu tosin siltä että tämä kirja vaatisi oman Hetken eli ehkä ei tuonne kenttäkurssille. Mutta ehkä alkusyksyksi?

    Ihastuin jo suinpäin herra Nakataan, tiedän että tulemme tulemaan toimeen.

    Kaunis kirjoitus Katja, selvästi upeasta kirjasta. Kiitos taas kerran ja ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  17. Naakku: Kafkan rannalla lukeminen on hyvällä tavalla utopistinen kokemus, mutta kirja on ihana ja monipolvisuudestaan huolimatta aika miellyttävääkin luettavaa. Rakastuin tähän siis oitis, mutta silti en tiedä, haluanko lukea muita Murakamin kirjoja. Ne hieman pelottavat, Suuri lammasseikkailukin. :)

    Linnea: Olin tätä pitkään jo odottanutkin. Tälle kannattaa kyllä varata aikaa ja ehkä loppukesä tai alkusyksy voisi olla sinulle hyvä ajankohta, jos kesällä on paljon muuta. Nakata on koskettava hahmo, johon minäkin kiinnyin syvästi - enemmän kuin itse Kafkaan.

    Ihanaa viikonloppua teille kaikille. <3

    VastaaPoista
  18. Ihana arvio! Miten osaatkin kirjoittaa noin hyvin tällaisesta kirjasta, jota on vaikea kuvailla! :) Kafka rannalla on aivan kuten sanoit, vaikea kirja, jota on helppo lukea, mutta minulle tämä oli myös vaikea arvosteltava. Ylisanat kun tahtovat loppua tämän kohdalla kesken...

    Murakamin kirjoja ei muuten tarvitse pelätä vaan niihin kannattaa vain heittäytyä mukaan! :) Suosittelen Sputnik-rakastettuni -romaania; siinä on vähän samanlainen tunnelma kuin tässä.

    VastaaPoista
  19. Zephyr: Kiitos. Kafkaa rannalla on tosiaan vaikea kuvailla ja koetin kertoa vain raamit. Nyt huomaan, kun olen koettanut vastailla muiden kysymyksiin, että arviontapaisessani on paljon aukkoja. Tämä on tosiaan sellainen kirja, joka vain pitää lukea itse. Ja ihana kirja onkin!

    Pelkään muita Murakamin kirjoja ehkä siksi, että nyt rima on aika korkealla. Mutta ajan myötä vaikka sitten syksyllä. :)

    VastaaPoista
  20. Onnistuukohan nyt???
    Juri lukee täällä innoissaan "Mitä puhun kun puhun juoksemisesta" -teosta ja kehuin hälle, että sie tykkäsit todella paljon "Kafkasta".

    Minusta on ihana, ettet avaa kaikkea arviossasi, vaan jätät auki ja kehotat vahvasti kokemaan teoksen itse. :)
    Olen onnellinen, että kirja oli odotustesi arvoinen ja sait sen viimein käsiisi. Onko sinulla nyt kirjatyhjiö? Tarvitset jonkun kirjan, jonka haluat ja haaveilet nyt

    VastaaPoista
  21. Hanna: Kiitos. Minäkin huomasin eilen, etten saanut kommentteja perille kaikkiin niihin blogeihin, joihin yritin. Harmillista.

    Pitääkö Juri tuosta juoksemiskirjasta? Kafka rannalla oli ainakin minulle iso lukukokemus ja on tainnut olla sitä monille muillekin.

    Kysymyksesi tyhjiöstä on hyvä. Jonkinlainen taitaa olla ja siksipä aionkin nyt viikonloppuna lukea yhden vanhan kotimaisen kirjan, jonka luin joskus vuosia sitten. Se on sopivasti tuttu ja vieras samalla kertaa - ja toivottavasti hyvää lukemista tähän loistokirjan jälkeiseen kesäiseen aikaan. :)

    VastaaPoista
  22. Kävin jo eilen myöhään illalla lukemassa ja ihastelemassa, mutta en saanut kommenttia jätettyä?? Siis yritin, muttei blogger antanut. On alkanutpelottaa taas, että bloggerilla tulee jotain isoja ongelmia uudestaan ja postauksia alkaa katoilla jms :/

    Mutta itse kirjaan ;) Jo Ilsen ihanuusvaroituksen jälkeen mietin, että tässä on kirja, jonka haluan lukea. Ihana arvostelusi vahvistaa sitä ajatusta ja koitan tämän "onkia" jostain jossain vaiheessa.

    Aina välillä todella hyvien kirjojen jälkeen kyllä tosiaan putoaa tyhjiöön, josta on välillä vaikea nousta ;)

    VastaaPoista
  23. Susa: Ai sielläkin. Minä yritin eilen jättää eilen jättää kommenttia muutamaan blogiin, mutta onnistuin vasta myöhemmin. Kiitos, että yritit uudelleen. ;)

    Kafka rannalla alkoi kiinnostaa minua heti Ilsen arvion jälkeen ja aina jossain muuallakin kirja pompahteli esille. Minä ihastuin, koska kirja toi jotain ihan uutta, mutta silti niin mukaansatempaisevasti kirjoitettuna. Ja voin siis koko sydämestäni suositella luettavaksi sitten sopivassa välissä. Harmi, ettei tätä saa enää kaupoista, mutta kirjastosta ainakin.

    Tuota tyhjiötä mietin ja pohdin, että lukisinko yhden ei-niin-kiinnostavaksi uumoilevani kirjan vain sen Hannalle mainitsemani kotimaisen. Päätin valita sen kotimaisen. :)

    VastaaPoista
  24. Huikea kuva!

    Tämä täytyy kyllä lukea, kehuit niin vakuuttavasti, ja ovathan tätä kehuneet niin monet. Tykkäsin kovasti Sputnik, rakastettuni-kirjasta. Omasta hyllystä löytyy Suuri lammasseikkailu, joten voisin jatkaa sillä Murakami-perehtymistäni.

    VastaaPoista
  25. mä en tajua, silloin kun tämä ilmestyi seisoi kirja yöpöydälläni ikuisuuden ja varmaan luinkin muutaman sivun ja JÄTIN SIKSEEN. oi miksi, oi miksi. se oli NIIN tiiliskivi ja en tiennyt silloin kirjailijasta mitään, niin jotenkin en jaksanut innostua!?! no, nyt viimeistän voisi alkaa olla tämänkin vuoro, ehdottomasti. kiitos arvioista ja muistutuksesta, että tämä tosiaan on edelleen lukematta.

    VastaaPoista
  26. Ja sitä piti vielä kehua (sata vuotta myöhässä) että kiva kun otit tähdet käyttöön!! voisitko harkita, että ne tulisivat myös tunnisteisiin? (onko tästä ollut jo puhetta?) :) no joka tapauksessa tähdet on kivoja!!!

    VastaaPoista
  27. Lumikko: Kiitos, ainakin se on ilmava, luuken. Koska olet lukenut jo Sputkini, rakastettuni ja pitänyt siitä, niin varmasti Kafka rannallakin säväyttää. Kun olet lukenut Suuren lammasseikkailun, niin olisi kiva kuulla, mitä siitä pidit. Kafka rannalla on mielestäni niin upea kirja, että hieman pelkään seuraavaa murakamiani. Tiedän, että sellaisen joskus luen. :)

    Anni.m.: Tiiliskivihän tämä on. Minä tempauduin mukaan heti alkumetreillä, mutta olin jotenkin jo etukäteen päättänyt pitää tästä kirjasta. Onneksi niin kävikin, koska toisinaan suuret odotukset kirjaa kohtaan voivat osoittautua pettymyksiksi. Toivottavasti pidät tästä! Sinulla on niin hyvä kirjamaku, että etköhän. :)

    Ja olen miettinyt tähtien ottamista tunnisteisiin, mutta nyt tuntuisi aika isolta urakalta alkaa käydä läpi blogiini jo kirjaamani kirjat. Haluaisin nimittäin antaa tähtiä vanhoillekin kirjoille. Toisaalta minun pitäisi lisätä kirjailijatunnisteita aiemmin lukemilleni kirjoille, joten kenties.

    VastaaPoista
  28. <3! <3! <3!

    Ihanaa! Voi että! Olen niin iloinen tästä! Ja kiitän linkityksestä sekä tässä että edellisessä.

    Kafka rannalla on valtavan iso ja kummallinen ja hieno tarina. Suuri lammasseikkailu on aika erilainen, mutta selvästi tunnistettavaa Murakamia sekin. Upeasti kirjoitettu arvio!

    PS. Menikö sulta ohi mun Ishiguro-juttu? Luulen sinun pitävän siitäkin! :)

    VastaaPoista
  29. Ilse: <3 itsellesi! Ja kiitos kirjan lukemisesta joskus viime vuonna. Vaikka Kafka rannalla on ollut esillä monissa muissakin blogeissa, en ilman sinun kirjoitustasi olisi halunnut lukea tätä niin palavasti kuin halusin. Olen iloinen, että löysin kirjan.

    Murakamin kirja on tosiaan erikoinen ja outo, kiehtova ja ihana. Joskus myöhemmin varmasti palaan hänen teoksiensa äärelle, mutta nyt on pakko lukea jotain muuta. :)

    Luin Ishiguro-juttusi ja kommentoinkin sitä. Minnehän kommenttini on kadonnut? :( Blogger on sekoillut viime aikoina melkoisesti. Ole luonani aina kiinnostaa suuresti. Sitä ennen luen jossain välissä Pitkän päivän illan, joka on jo kirjahyllyssäni odottamassa.

    VastaaPoista
  30. Tämä kuulostaa niiiin oudolta tällaiselle realistille. Ja silti kirjoitit niiiiin upeasti, että en tiedä... Kirjoituksesi (ja sitä ennen kirjan metsästys!) jättää takuulla vahvan muistijäljen, joten ehkäpä joku päivä. :)

    Ja anni m.:n ehdotuksen myötä aloin miettiä, että olisipa hyvä laittaa nuo arvosanat tunnisteisiin omassakin blogissani. Kirjasuosituksia etsiessä on ihana käydä kurkkaamassa suosikkiblogien (puhun nyt tässä lähinnä ulkomaisista) parhaiden arvosanojen tunnistelistauksia.

    VastaaPoista
  31. Karoliina: Kafka rannalla on nimenomaan outo kirja. Mutta se on outo niin hienolla tavalla. Kirjassa erikoista on se, että moni seikka on kuvattu realistisesti ja arkisestikin, esimerkiksi Kafkan syömät ateriat tai keskustelut ohikulkijoiden kanssa ja sitten tulee noita ihan kummallisia juttuja. Minuun se vetosi. :)

    Täytyypä tosiaan miettiä ihan kunnolla tuota tähtien/arvosanojen lisäämistä tunnisteisiin. Jos kesäloman aikana saisi jonkinlaista uudelleenjärjestelyä blogiin muutenkin.

    VastaaPoista
  32. Olen ollut monta kertaa aikeissa lainata tämän, mutta aina joku muu on kiilannut edelle. Tämän luettuani olen kuitenkin vakuuttunut, että seuraava tiiliskiveni on tässä. Kuulostaa kiehtovalta kirjalta.

    VastaaPoista
  33. Petriina: Ihanaa, jos vakuutuit ja innostuit. Kafka rannalla on hyvin erikoinen, älykäs ja jopa nautittavasti luettava kirja. :)

    VastaaPoista
  34. Luin tämän jokunen vuosi sitten ja kyllä, pidin kovasti. Kaikista samoista syistä kuin sinäkin :) Nyt kolmetoistavuotias teini luki tämän ja pääsimme keskustelemaan kirjasta. Analyysini tarkentamista varten eksyin tänne, kun piti verestää vähän muistia :) t. PETRIINA

    VastaaPoista