Partiotaitoja

Sitä muistaa hassuja asioita. Olin lapsena partiolainen aina kahdeksannelle luokalle saakka. Silti en tietä mitään erätaidoista enkä osaa lukea luonnonmerkkejä. Muistan vain, että vartiomme nimi oli Murmelit, että kerättiin jotain suorituksia pieneen vihkoseen, oltiin soihtukulkueessa itsenäisyyspäivän aikaan ja että ainoalla (!) yöretkelläni hiiri söi puolet Suffeli-suklaastani. Osaan myös joukon kannustushuutoja tyyliin Okki vokki kalalokki, ikki vikki housut rikki tai AIV-rehu, rehu, rehu, turhaan emme kehu, kehu, kehu. Noille huudoille ei ole ollut juurikaan käyttöä sittemmin ja tämän enempää partiolaista minussa ei ole.

Tärkein - ja luultavasti ainoa - partiossa oppimani taito on varmasti se, että osaan kääntää räiskäleet heittämällä ne pannulta ilmaan. Ja juuri tänään ajatuksissani oli ladata tänne makoisa kuva lettupinosta, mutta huomasin kymmenenkin letun pinon näyttävän niin valjulta ja pieneltä valokuvassa, että ei sitten. Pidin eilen lasteni kanssa vapaapäivän, jonka aikana ehdimme herkutella kesän ensimmäisillä kotimaisilla (ostetuilla kasvihuone)mansikoilla sekä limetäytteisillä suklaamuffinseilla. Sain myös kimpullisen kurjenpolvia ja kävin itse keräämässä vielä kukkivia kieloja. Syynä keskellä viikkoa olevaan vapaapäivään oli tutustuminen joulutyttöni tulevaan esikouluun sekä vanhempieni vierailu meillä, minkä seurauksena pihamme sai taas uusia istutuksia.

Kaiken touhuilun vuoksi olen lukenut nyt hitaanlaisesti ja siksi - pitkästä aikaa - kirja- ja haaveblogin haahuiluosasto saa olla nyt vallalla. Parhaillaan olen lukemassa ihanaa ja upeaa kirjaa, joka on erilainen kuin mikään  muu tähän mennessä lukemani teos.

Palatkseni partioaiheeseen: partiolainen on aina valmis. Minä taidan olla enemmänkin haaveellista ja haahuilevaa tyyppiä. Mutta nyt hellepäivänä olen ihan kesävalmis, koska näin kesäkuun alussa hellekin tuntuu hyvältä. Jostain syystä Scandinavian Music Group on minulle kesäyhtye. Vaikka Vieläkö soitan banjoa on melankolinen kappale, on sen videossa kesä läsnä. Jotenkin hyväntuulinen kesäkappale on saman bändin Hölmö rakkaus.


P.S. Mansikoiden ja muffiensien ohella maistelin myös ihanaa suklaata. Tästä Fazerin raparperisesta uutuussuklaasta on kotiäidin karkkitestissään kirjoittanut Ilse.