~Sivusilmin (päivä melkein-lehtikriitiikkona)~

Luen paljon paitsi kirjoja, myös aikakauslehtiä. Olen jossain määrin lehtifriikki. Tilaan lehtiä, ostan niitä matkalukemiseksi, viikonlopun iloksi ja usein myös itseäni hemmotellakseni. Perjantaisena viikonlopun aloittajana ja keventäjänä siirryn hetkeksi leikkimään lehtikriitikkoa. Ja ennen kuin menen kurkistamaan näiden varsin kepeiden hyvän mielen lehtien sisälle, painotan vakavasti otettavana tutkijanaisena lukevani kaikkein mieluiten Hesaria (jota ilman en voisi olla), tilaavani Hiidenkiveä ja nakkaavani ammattiliittoni lehden Acatiimin usein suoraan paperinkeräykseen. Ja Kotivinkki kolahtaa postilaatikosta parin viikon välein.


Alkukesän kevennyksenä olen lukenut näitä. Tavoilleni poikkeuksellisesti annan lehdille tähtiä (kirjoille en koskaan). Arvioissa on huomattava, että ostan tai tilaan esittelemiäni lehtiä, joten lähtökohtaisesti pidän jokaisesta julkaisusta ainakin kolmen tähden verran. Jokainen lehti sijoittuu osastolle hyvän mielen hömppä - ei siis mitään syvällistä. Nyt vain kynsilakat varpaisiin ja lukemaan!

Jeanne D'Arc Living: Tähän englanninkieliseen tanskalaiseen lehteen oli pakko tutustua, niin monissa blogeissa lehteä hehkutetaan eräänlaisena romanttisen sisustuksen normikäsikirjana. Ostin ensimmäisen Jeanne D'Arc Livingini maaliskuussa ja suoraan sanottuna petyin siihen, että jokainen sivu oli valkoinen, kaikki huonekalut muka-vanhoiksi käsiteltyjä ja joka toisella sivulla komeili Madonna-patsas. Kaikki kunnia valkoiselle sisutukselle, meilläkin on valkoiset Ektorpit kotona, ja Madonna-patsaakin ovat kauniita esineitä, mutta tuntui, ettei lehdessä paljon muuta ollutkaan. Kesänumero yllätti myönteisesti. Ihania koteja, suloisia puutarhoja, kauniita vaatteita, runotytömeininkiä lifestyle-muodossa. Tulen varmasti ostamaan vaikka syksyn tai joulun numeron, koska haluan ottaa julkaisusta selvää vielä paremmin.
***½ (komea, kaunis ja hempeä, mutta vähemmän Madonna-patsaita, please! Tunnen outoa viehtymystä.)

Maalaisunelma: Hölmö nimi, mutta kaunis ja raikas lehti. 70-luvun (sinänsä hyvässä ja rakkaassa)punatiilitalossa lapsuuteni viettäneenä ihailen lehden pitsihuviloja sekä pieniä suojaisia kesäparatiiseja. Ruokaohjeet toimivat oikeasti. Huolellisesti tehty lehti. Miinusta siitä, että iso osa jutuista on käännetty suoraan ruotsalaisesta emolehdestä. Nimestään huolimatta (tai ehkä juuri siksi) lehti kaupunkilaisille.
****- (sievää, sievää, sievää!)

 

Country Living (British Edition): Suosikkilehteni. Ja ihan siitä syytä, että olen kaikkeen brittiläiseen niin helposti hurahtava romantikko. Kukkaisat puutarhat, samaan aikaan leikkisä, valoisa ja värikäs sisustus, maalaismarkkinoita, tweed-takkeja, koiria... Olen muutaman kerran ostanut amerikkalaisen version, mutta se on aika köykäinen verrattuna tähän brittiversioon. Jään odottamaan herra Darcyn ilmestymistä.
***** (mitä muuta voi täydellisyydelle antaa! nimim. kicksit brittienglannista)



Me Naiset: Naisten viikkolehtien klassikko Annan ohella. Tilaan vuorotellen Annaa ja Me Naisia (vaihtelu virkistää). Hömppää ja asiaa niin sopivassa paketissa, että väsynyt työssäkäyvä perheenäiti saa nollattua aivonsa ylikierroksilta. Jokaisessa numerossa muutama henkilöhaastattelu, reportaasi, muotia, ruokaohjeita, matkajuttuja, jatkokertomus (joka jää minulta lukematta), hömppää ja kepeitä kirja- ja musiikkiarvioita. Voittaa mielestäni sisältönsä puolesta monet kauniimmat ja kiiltävämmät lehdet, kuten kerran kuussa ilmestyvän Olivian. Äitini tilasi Me Naisia jo 1960-luvulla.
**** (jokanaisen peruslehti ellei tilaa Annaa)

Ariadne At Home: Matkatuliaiseni Hollannista. Ostan mielelläni sisustus- ja naistenlehtiä muista maista. Ariadne sisältää samaa vaaleaa romanttista tyyliä kuin tanskalaiset lehdetkin. Hollanninkieltä oli hauska lukea, koska vaikkei siitä puhuttuna saa juurikaan selvää, voi sitä lukea englannin ja saksan pohjalta aika lailla täysin.(en osaa arvostella, kivaa keskikastia)

Prinsessa: Sokerina pohjalla neljä- ja puolivuotiaan tyttäreni suosikkilehti; Kaikkien vaaleanpunaisessa harsopumpulissa elävien tyttöjen timantinloistoinen julkaisu Prinsessa. Lehti on pikkutyttöjen avoimen kaupallinen elämäntapajulkaisu, jonka tarinoissa seikkailevat Disneyn (ei tietenkään Grimmin tai muiden kansansatujen) prinsessoina tutuksi tulleet Aurora, Tuhkimo, Ariel, Belle, Lumikki, Jasmine, Pochahontas, Mulan sekä tulevaisuudessa luultavasti myös Tiana. Jokainen numero sisältää kolme sarjakuvaa, väritystehtäviä, suolaisia tai makeita ruokaohjeita, "etsi viisi virhettä"-tehtäviä, lukijoiden postia, kilpailun sekä - mikä parasta - jokaisen numeron mukana tulee ihana vaaleanpunainen lahja, hiuspinnejä, sormuksia tai oikea tiaara. Tällaisten lehtien kohdalla jokainen tiedostava äiti on aina hivenen varpaillaan, mutta Prinsessa voittaa sisältönsä puolesta Hello Kitty- tai My Little Pony-lehdet. Etenkin HK on pelkkää tavaroiden mainontaa, siinä ei taida olla edes sitä yhtä "pakollista" sarjakuvaa tai novellinpoikasta.

***** (tähdet tyttäreni antamana)