Kirjoista ensimmäinen on Oi ihana Panama, jossa lukijoille selvitetään, miksi karhu ja tiikeri haluavat nimenomaan Panamaan. He asuvat talossaan joen rannalla ja huomaavat joessa ajelehtivan banaanilaatikon. He päättelevät banaanien kasvavan Panamassa, (oi!) ihanassa ja ihmeellisessä maassa, jota on lähdettävä etsimään. Muut yhteisniteen kirjat ovat Aarretta etsimässä, Postia tiikerille, Tule terveeksi, pikku tiikeri, Hyvää päivää, pikku possu sekä Pikku tiikerin jymyjuhlat. Hyvää päivää, pikku possu käy kolmiodraamasta, koska pikku tiikeri tutustuu possuun ja lähtee pois pikku karhun luolta.
Meidän perheemme suosikki on Tule terveeksi, pikku tiikeri. Tarinan suosio johtuu siitä, että esikoiseni pelkää sairaaloita, joissa ei onnekseen ole joutunut viettämään aikaa. Ilmeisesti tarina, jossa pikku tiikeri sairastuu ja joutuu (riemukkaassakin) eläinsaattueessa sairaalahoitoon, vetoaa lapseni mieleen. Vanhempana kiintyy itsekin niihin kirjoihin, joista oma lapsi syystä tai toisesta pitää.
Suuressa panamakirjassa on lukuisia syitä kirjasta pitämiseen. Janoschin tarinoissa esiintyy elämän koko tunnekirjo.Pohjimmiltaan kyse on ystävyyden vaalimisesta. Aina ei saa tammukkaa korppujauhokuorrutuksella ja mantelikastikkeella, vaan on tyydyttävä lihaliemeen. Lihaliemi kuitenkin lämmittää, kun se on rakkaudella valmistettua.
Suuressa panamakirjassa on lukuisia syitä kirjasta pitämiseen. Janoschin tarinoissa esiintyy elämän koko tunnekirjo.Pohjimmiltaan kyse on ystävyyden vaalimisesta. Aina ei saa tammukkaa korppujauhokuorrutuksella ja mantelikastikkeella, vaan on tyydyttävä lihaliemeen. Lihaliemi kuitenkin lämmittää, kun se on rakkaudella valmistettua.
Suosittelen kirjaa jokaisen lapsiperheen peruslukemistoon sekä kaikille niille aikuisille, jotka löytävät jotain kiinnittymispintaa seuraavasta dialogista:
– Voi Karhu, pikku tiikeri sanoi, eikö elämä olekin hirveän ihanaa!
– On, pikku karhu sanoi.
– Elämä on hirveää ja ihanaa.
Siinä se osui suorastaan naulankantaan.
Janosch, oikealta nimeltään Horst Eckert on puolalais-saksalainen vuonna 1931 syntynyt kirjailija, jonka lämminhenkiset lastenkirjat ovat viehättäneet lukijoita jo 1960-luvulta saakka. Lukuisia kirjallisuuspalkintoja saanut Janosch on myös kirjojensa kuvittaja. Hän asuu "autiolla saarella, meren ja auringon välissä", koska kaipaa omaa rauhaa (saari tunnetaan kuulemma paremmin nimellä Teneriffa).
Hyvät lastenkirjat on kullan arvoisia, minä ostan/lainaan vain sellaisia joista itse tykkään :)
VastaaPoistaLumiomena, eikö olekin ihmeellistä, miten lasta eniten miellyttävät kirjat jäävät itsellekin rakkaimmiksi. En ikinä unohda, kuinka tuhansia kertoja luin Saarnimajan tarinat ja rakastin sitä tehdä aina vaan. Sitten oli tietenkin Kaislikossa suhisee, Aino -kirjat, Eemelit, Viiru ja Pesonen -kirjat kaikki etc. Ja ei voi unohtaa Mauri Kunnasta ja sitten vielä monta, monta muuta. Vain Beatrix Potter ei sytyttänyt tytärtäni, joten se oli ikään kuin 'minun' kirja;-)
VastaaPoistaToivottavasti en tule sokeaksi, sillä en voi kuunnella äänikirjaa. Olen hyvin ääniherkkä ja jo jonkun ääni lukemassa minun kirjaani, sulkee ovet omalta mielikuvitukseltani. Ja koska monet julkkikset tekevät tuota hyväntekeväisyytenä, kärsisin kuulla ja miettiä kenen ääni se on. Toisaalta, jos tunnistaisin jonkun, sekin häiritsisi heti.
Minä pidän siitä Janoschista missä juhlat päättyvät tulvaan...ja tulvavirran mukana kaikki virtaavat kohti oman kodin ovea. Meillä lasten ollessa pieniä, tuli Janosch animaatioita tv:stä. Minusta ne ovat yhä ihan verrattoman hauskoja!
VastaaPoistaLasten kirjoissa on monta ihanaa, mitä haluan omalle lapselleni myös lukea. Nyt meillä mennään vielä pahvikirjojen kera ja niitä on kertynyt reilu parikymmentä... :) Kirjat ja lukeminen ovat tyttöni yksi lempi puuhista. Muistan myös tuon Janoschin animaation telkkarista ja kirjojakin lueskelin.
VastaaPoistaPikku Tiikeri on suuri omassa tavassaan katsella maaailmaa."Tule terveeksi pikku Tiikeri" -on meilläkin ollut mieluinen.Samoin "Postia Pikku Tiikerille"-luen usein töissä näitä lapsille.Ja aina ne alkavat kantaa positiivista tunnelmaa.Kiitos todella mukavasta esittelystäsi taas kerran Lumiomena!
VastaaPoistaIhana, kiitos taas vinkistä. Meillä kotona on joku sarjan lasten dvd, mutten tähän hätään sitä löydä muuttolaatikoista;-) Meidän pojille lainataan joka viikko uudet kirjat kirjastosta, joten pitääpä tänään ihan kurkata J:n kohdalle, mitä sieltä löytyy!
VastaaPoistaMukavaa päivää ja viikonlopun alkua sinulle!
Kiitos vinkistä! Ehkäpä palaamme asiaan hieman myöhemmin :). Minkähän ikäinen jaksaa muuten alkaa jo kiinnostua esim tästä kirjasta?
VastaaPoistaHannele: Samat sanat :) Joskus tosin olemme saaneet lahjaksi sellaisia kirjoja, joista emme niin välitä (kummallisesti ne sitten "katoavat" jonnekin kirjapinojen alimmaiseksi).
VastaaPoistaLeena: Yhteinen lukukokemus on elämys sekä lapselle että aikuiselle. Siksi ne lapsen suosikit muodostuvat meillekin rakkaiksi. Toisaalta me vanhemmathan ne kirjat viime kädessä valitsemme :) Meilläkin Aino-kirjat ovat suosiossa, ja odotan aikaa, jolloin Kaislikossa suhisee tulee meillä luettavaksi. Beatrix Potteria rakastan minäkin ♥
Rva Pioni: Luulen, että Janoschin Tarinatuokio tulee nyt maksullisella lasten tv-kanavalla. Joku noissa kirjoissa puhuttelee sekä lapsia että aikuisia. Ehkä se söpöys ja samalla aika isot teemat.
Maria: Pikku tiikeri omalla tavallaan kyseenalaistaa monia tärkeitä asioita. Panama-kirjoissa on niin turvallinen ja lämmin tunnelma koko ajan, oikein sylittelykirjoja, vaikka tarinat aika pitkiä ovatkin :)
Aamunkukka: Suosittelen kurkkaamaan kirjastosta. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ainakin meillä tytön päiväkotiryhmässä lapset rakastavat näitä tarinoita.
Johanna: Meillä tyttö alkoi kiinnostua näistä tarinoita 3,5-vuotiaana. Hän on aika kirjallinen tyyppi. Poikani, joka on nyt kaksi- ja puolivuotias ei vielä perusta Janoschin kirjoista. Veikkaan, että siinä neljän vuoden iässä nämä alkavat kiinnostaa. Kannattaa lautta vinkki korvan taakse :)
Tuo dialogi oli päivän paras! Tänään on meillä ollut varsinainen uhma meneillään mutta silti kaikkea ihanaa ollaan pojan kanssa puuhattu.
VastaaPoistaLaitan kirjavinkin korvan taakse, jos vaikka pian jo voitaisiin tuohonkin aloitella tutustumaan. Tykkään monesti "lämmitellä" uusia asioita (kirjatkin lukeutuvat tähän) jo ennen kuin oikeastaan ovat vielä täysin ajankohtaisia. Vaikka poika ei jaksaisikaan kokonaista tarinaa kuunnella, on silti mukavaa jakaa lukuhetken tunnelma. Paljon toki luetaan omalle ikäkaudellekin juuri soveltuvia kirjoja.
Rupesin oikein miettimään noita äänikirjoja. En taida olla koskaan kuunnellut sellaista, ainakaan aikuisille tarkoitettua. Ei ole myöskään tuntunut omalta jutulta.
Oi ihana panama! Niin parhaita lasten kirjoja, mitä vain voi olla!
VastaaPoistaMe kuunneltiin teininä aina siskon kanssa Agatha Christien kirjoja, kun ne oli luettu c-kasetille. Puuhailtiin siinä samalla muuta, ja välillä vain loikoiltiin sängyssä vierekkäin. Vieläkin Lars Svedbergin ääni saa ihon kananlihalle. Siinä äänessä on todella jotain!
Nyttemmin on äänikoirjat jääneet, vaikka siskon kanssa aina haaveillaan, että joskus meillä on taas aikaa vain maata vieretysten :)
Ihanaa viikonloppua!
Janosch \on\ ihana. Kirjoissa on sanomaa ja kauniit kuvitukset. Meillä on hyllyssä myös Janoschin sukupuolivalistuskirja, jossa hiiriperheen lapsia valistetaan.
VastaaPoistaSuuri panamakirja on hurmaava! Harmittelen kun en sitä silloin kirjakauppa-aikana tosi edullisesti jo ostanut "jemmaan". Meilläkään ei Hoo vielä ehkä jaksaisi tuosta kiinnostua, mutta aikanaan varmaan, ja minä jo sitä ennenkin;)
VastaaPoistaps: Ihanaa viikonloppua♥
Anu: Panamakirjan dialogi on niin totta: Elämä on hirveää ja ihanaa, ja juuri se tekee siitä niin rakkaan ja tärkeän :) Minäkin usein etukäteen pohdin ja "harjoittelen", mitä lasten kanssa voisi tehdä tulevaisuudessa. Olenkin ostanut esimerkiksi kirjoja varastoon ja mietin joskus, että tuota tai tuotakin voisi sitten muutaman vuoden kuluttua tehdä. Tässä ja nyt on hyvä, mutta on mukava "suunnitella" ennakkoon.
VastaaPoistaEmilia: Äänikirja siskon kanssa kahdestaan! Ihana ajatus, ja kertoo paljon sinun ja siskosi läheisestä suhteesta. Minua varten äänikirjat eivät taida olla, vaikka toivoin niistä pitäväni. Tuollainen muisto voisi saada ajattelemaan toisin :) Panamat ovat ihan parhaita ♥
Allu: Janosch on selvästi viisas. Luin hänen elämästään (Wikipediasta) ja aika hurja menneisyys hänellä on. Tuo sukupuolivalistuskirja olisi mielenkiintoinen lukea.
Susa: Se on söpö, hurmaava ja ihana! Jos teillä ei ole kirjaa vielä, niin kannattaa ostaa omaksi. Meilläkään O ei vielä jaksa kirjaa kuunnella, mutta A rakastaa sitä.
Ihanaa viikonloppua jokaiselle ♥
Elämä on ihanaa! Janoschin seurassa on minunkin lapseni kasvaneet=) Ja aioin jatkaa luku perinnettä lapsenlapsen kanssa=)
VastaaPoistaJos osaat saksaa, niin voisin kyllä lähettää sen kirjan, saan sen kahdella eurolla divarista. Jos olet kiinnostunut, lähetä s-postia allu(at)hotmail.de.
VastaaPoistaMimmuli: Ehdottoman kannatettava perinne :) Janoschin kirjoissa on paljon viisautta!
VastaaPoistaAllU: Vau, kiitos! Ich kann ein bichen Deutch verstehen. Otan sinuun pian yhteyttä.