Toinen piikki
(Ehkä kesäaamukamman sijasta pitäisi puhua kesäkammasta, koska iltapäivälle meni tämäkin päivitys.)
Liikun nyt Krunikasta kohti kotia ja edelleen kohti suloista suvea. Jokunen aika sitten töihin mennessäni kadulla työpaikkani sivuoven edessä lojui muratti. Se oli pudonnut jostain ruukusta, koska oli hyvässä mullassa lannoitteineen kaikkineen. Menin ihan tavallisesti sisälle työhuoneeseeni, mutta kymmenen minuutin kuluttua aloin pohtia köynnöksen kohtaloa. Siellä se lötkötteli edelleen maassa niin hyljätyn oloisena, että vein sen yksikkömme kahvihuoneeseen, juotin sille vettä ja kuljetin sen päivän päätteeksi bussilla meille kotiin. Kaveriksi muratille istutin vaaleanpunaisen pelargonian.
Liikaa Neiti Marpleja katselleena aloin pohtia muratin tarinaa; Miksi se oli kadulla? Oliko rakastavaisille tullut riitaa ja temperamenttisempi osapuoli oli heittänyt muratin ruukusta, koska ei halunnut ottaa vastaan lahjoja puolisoltaan? Entä jos muratti oli pudonnut avoimesta ikkunasta kissan hännänheilautuksen seurauksena? Olisiko muratti ollut alkujaan tarkoitettu piristämään valtionhallinnon harmaiden työntekijöiden kesäkuista arkea ja nyt arki jatkuu harmaana jonkun kasvottoman viraston sisällä? Vai olisiko kasvia tarvinnut ehdottomasti päärooliin Kukkakummun lähiön kesäteatteriesityksessä, jossa esitettiin näytelmä Minnamaija ja kymmenen omenankantaa ja nyt kilpailevan Lehtivuoren lähiön väki oli tehnyt pienen sabotaasin? Summa summarum: Jos joku Kruununhaassa liikkuja kaipaa murattejaan, niin minä olen se murattivaras, joka ne vei. Tai sitten olen murattien pelastaja, kuten tässä tapauksessa haluan ajatella.
Liikaa Neiti Marpleja katselleena aloin pohtia muratin tarinaa; Miksi se oli kadulla? Oliko rakastavaisille tullut riitaa ja temperamenttisempi osapuoli oli heittänyt muratin ruukusta, koska ei halunnut ottaa vastaan lahjoja puolisoltaan? Entä jos muratti oli pudonnut avoimesta ikkunasta kissan hännänheilautuksen seurauksena? Olisiko muratti ollut alkujaan tarkoitettu piristämään valtionhallinnon harmaiden työntekijöiden kesäkuista arkea ja nyt arki jatkuu harmaana jonkun kasvottoman viraston sisällä? Vai olisiko kasvia tarvinnut ehdottomasti päärooliin Kukkakummun lähiön kesäteatteriesityksessä, jossa esitettiin näytelmä Minnamaija ja kymmenen omenankantaa ja nyt kilpailevan Lehtivuoren lähiön väki oli tehnyt pienen sabotaasin? Summa summarum: Jos joku Kruununhaassa liikkuja kaipaa murattejaan, niin minä olen se murattivaras, joka ne vei. Tai sitten olen murattien pelastaja, kuten tässä tapauksessa haluan ajatella.
Murattiaiheista musiikkia edustaa muun muassa Kate Bushin kaunis Under The Ivy (You Tube).
Voi miten hauska postaus! Kikattelen täällä itsekseni. Marplevaikutteita tai ei, niin minusta sinä olet kyllä se pelastaja :) Niin on kaunis istutus.
VastaaPoistaMukavaa juhannusviikkoa ja loman odotusta,
Anu
Ehdottomasti olet Muratinpelastaja!
VastaaPoistaJa Miss Marpleja ei voi lukea liikaa:)) mutta olen miettinyt olenkohan tulossa vanhaksi sillä muistan nykyään niin monia Rouva Bennetin "elämän viisauksia"..
Aivan ihana postaus tämä sinun tämänpäiväinen!
Neiti Marpleja ei koskaan voi olla liikaa :D mukava löytö sinulla. Liikun harvoin Krunassa, se on melko tuntematonta seutua minulle. Tiedätkö Laterna Magica-nimisen antikvariaatin? Loistovalikoima.
VastaaPoistaEhdottomasti olet kyllä muratin pelastaja;) ♥
VastaaPoistaNäyttää muuten kuvassa nuo muratin varret tosi voimakkailta/paksuilta, mikä viittaisi siihen, että on todella hyvä yksilö kyseessä:) Kestää ja voimistuu vaan.
Ihana tuo laatikkokin!
Saapasmaassa muratti on rikkakasvi, josta halutaan pààstà eroon esim heittàmàllà ikkunasta! Mutta Suomessa on onneksi muratin pelastusenkeleità. Ja saanut ihan ruusun kaverikseen. Tutkivaa juhannuksen aikaa vaan, Mrs Marple!
VastaaPoistaNyt tàytyy pyytàà pelagronialta anteeksi. Mutta ruusukin on kuvassa mukana, rekvisiittana. On muuten nàtti ruukku.
VastaaPoistaMuratinpelastajalla on sydän paikallaan. Niin varmaan Marplellakin... :-)
VastaaPoistaOdotan jo huomista piikkiä!
Miss Marple voi juurikin saada ajatukset kulkemaan tuolla tavalla. Ihanasti kerrottu!
VastaaPoistaIhanat nämä sinun aamupiikit :) Piristää lukijaansa! Taidamme kulke samaa korttelia ympäri :)Tsemppiä enää kaksi aamua jäljellä!
VastaaPoistaOlipas se onnellinen muratti kun sai uuden ihanan ihmisen sitä hoivaamaan=)
VastaaPoistaOlipa tarinan alku miten surullinen tahansa, niin loppu ainakin onnellinen! Monia hyviä kuukausia sen kanssa! :)
VastaaPoistaHauska tarina. Kiva, että pelastit murattiparan.
VastaaPoistaAnu: Kiitos :) Murattiparka oli pakko pelastaa ja olen aina pitänyt murateista, niin romanttinen kasvi. Muratti symboloikin avioliittoa ja ystävyyttä.
VastaaPoistaMaria: Marpleihin ei koskaan kyllästy :) Ja rouva Bennettillä piisaa viisauksia. Luulen, että hän on vähän väärinymmärretty.
Tuure: Tiedän Laterna Magican hyvinkin, se on melko lähellä työpaikaani. Loistava antikvariaatti, jossa on hyvä palvelu.
Susa: Kiitos ♥ Toivon, että onnistun kasvattamaan tuon muratin niin, että se pärjää talven yli. Laatikko on muuten ihan Kodin Ykkösestä ja nyt niitä myydään siellä Alessa (vinkkinä).
Lissu: Italiassa kaikki on toisin ;-) Muratti kasvaa hurjana kaikkialla eteläisessä ja keskisessä Euroopassa, mutta meillä se ei talvehdi kovin hyvin. Pelargonia antaa anteeksi :)
Linnea: Molemmilla, toivottavasti! Olisihan ollut sääli, jos kukaan ei olisi huolinut murattia... Toisaalta muratti olisi voinut päättää juurtua Krunikkaan ja alkaa kasvaa viraston seinällä.
Taru: Liikaa Marpleja? ;-)
Marie: Blogistasi olen päätellyt, että et liiku aikanaan kovin kaukana työpaikastani :) Haaveilen, että jos sitten parinkymmenen vuoden kuluttua emme mieheni kanssa palaa takaisin juurillemme Itä-Suomeen, muuttaisimme jonnekin Helsingin keskustan tuntumaan ihanaan vanhaan taloon.
Mimmuli: Kiitos ♥ Toivotaan muratille pitkää ikää!
Teija: Kiitos! Niin, nyt ei voi tietää alkua, mutta lopun kylläkin (tai ainakin tämän hetkisen tilanteen). Mietin, että ehkä muratti talvehtii parhaiten autotallissa, jossa on talvisin noin 10 astetta lämmintä.
Allu: Jos jatkossa törmäätte juttuihin naisesta, joka kulkee kaduilla pelastamassa kasveja, se voin olla minä ;)
Miss Marple ♥:lla 4-ever!
VastaaPoistaKauniin istutuslaatikon olet löytänyt.
Paras ystäväni on paitsi dekkari- myös murattihullu. Kaikialla murattia ja myös kylpyhuoneiden boordilaatoissa samaa kasvia.
Aivan loistava kirjoitus; tätä lukiessa nauroin ääneen, kiitos sinulle! Minustakin olet ehdottomasti muratinpelastaja, voi raukkaparkaa, lojua nyt multapaakkuineen keskellä katua;-).
VastaaPoistaMiten kauniita kuvia, teillä on kyllä kaunis puutarhakalusto! Onko ihan tänä kesänä ostettu, on niin kirkkaan valkoinen, todella kesäinen.Ja tuo kukkaruukku, miten ihana!
Yritän illalla ehtiä lukemaan kaikki rästipostaukset, pakkausten ja kotirumban välissä;-)! Aurinkoa ja hymyjä päivääsi!
Leena: Nimenomaan! Kaikki kunnia ja tilkkanen sherryä Miss Marplelle ♥ Muratti- ja dekkarirakkauden voi hyvin yhdistää. Vaikken itse (enää) niin dekkareita luekaan, on molemmissa jotain perienglantilaista.
VastaaPoistaAamunkukka: Ajattele tosiaan, yksinäinen pieni muratti, jota ehkä kukaan ei olisi koskaan kaivannut ;) Kiitos, puutarhakalusto on tosiaan ostettu tänä vuonna, entinen oli liian pieni eikä se jotenkin muutenkaan sopinut nykyisen talomme "tyyliin". Sinulle tsemppiä muuttoon!
Ihana muratin pelastustarina! :) Se sai uuden kauniimman ja paremman elämän teillä noin kauniissa astiassa. :)
VastaaPoista