perjantai 11. kesäkuuta 2010

~Sivusilmin (päivä melkein-lehtikriitiikkona)~



Luen paljon paitsi kirjoja, myös aikakauslehtiä. Olen jossain määrin lehtifriikki. Tilaan lehtiä, ostan niitä matkalukemiseksi, viikonlopun iloksi ja usein myös itseäni hemmotellakseni. Perjantaisena viikonlopun aloittajana ja keventäjänä siirryn hetkeksi leikkimään lehtikriitikkoa. Ja ennen kuin menen kurkistamaan näiden varsin kepeiden hyvän mielen lehtien sisälle, painotan vakavasti otettavana tutkijanaisena lukevani kaikkein mieluiten Hesaria (jota ilman en voisi olla), tilaavani Hiidenkiveä ja nakkaavani ammattiliittoni lehden Acatiimin usein suoraan paperinkeräykseen. Ja Kotivinkki kolahtaa postilaatikosta parin viikon välein.


Alkukesän kevennyksenä olen lukenut näitä. Tavoilleni poikkeuksellisesti annan lehdille tähtiä (kirjoille en koskaan). Arvioissa on huomattava, että ostan tai tilaan esittelemiäni lehtiä, joten lähtökohtaisesti pidän jokaisesta julkaisusta ainakin kolmen tähden verran. Jokainen lehti sijoittuu osastolle hyvän mielen hömppä - ei siis mitään syvällistä. Nyt vain kynsilakat varpaisiin ja lukemaan!



Jeanne D'Arc Living: Tähän englanninkieliseen tanskalaiseen lehteen oli pakko tutustua, niin monissa blogeissa lehteä hehkutetaan eräänlaisena romanttisen sisustuksen normikäsikirjana. Ostin ensimmäisen Jeanne D'Arc Livingini maaliskuussa ja suoraan sanottuna petyin siihen, että jokainen sivu oli valkoinen, kaikki huonekalut muka-vanhoiksi käsiteltyjä ja joka toisella sivulla komeili Madonna-patsas. Kaikki kunnia valkoiselle sisutukselle, meilläkin on valkoiset Ektorpit kotona, ja Madonna-patsaakin ovat kauniita esineitä, mutta tuntui, ettei lehdessä paljon muuta ollutkaan. Kesänumero yllätti myönteisesti. Ihania koteja, suloisia puutarhoja, kauniita vaatteita, runotytömeininkiä lifestyle-muodossa. Tulen varmasti ostamaan vaikka syksyn tai joulun numeron, koska haluan ottaa julkaisusta selvää vielä paremmin.
***½ (komea, kaunis ja hempeä, mutta vähemmän Madonna-patsaita, please! Tunnen outoa viehtymystä.)


Maalaisunelma: Hölmö nimi, mutta kaunis ja raikas lehti. 70-luvun (sinänsä hyvässä ja rakkaassa)punatiilitalossa lapsuuteni viettäneenä ihailen lehden pitsihuviloja sekä pieniä suojaisia kesäparatiiseja. Ruokaohjeet toimivat oikeasti. Huolellisesti tehty lehti. Miinusta siitä, että iso osa jutuista on käännetty suoraan ruotsalaisesta emolehdestä. Nimestään huolimatta (tai ehkä juuri siksi) lehti kaupunkilaisille.
****- (sievää, sievää, sievää!)

 



Country Living (British Edition): Suosikkilehteni. Ja ihan siitä syytä, että olen kaikkeen brittiläiseen niin helposti hurahtava romantikko. Kukkaisat puutarhat, samaan aikaan leikkisä, valoisa ja värikäs sisustus, maalaismarkkinoita, tweed-takkeja, koiria... Olen muutaman kerran ostanut amerikkalaisen version, mutta se on aika köykäinen verrattuna tähän brittiversioon. Jään odottamaan herra Darcyn ilmestymistä.
***** (mitä muuta voi täydellisyydelle antaa! nimim. kicksit brittienglannista)



Me Naiset: Naisten viikkolehtien klassikko Annan ohella. Tilaan vuorotellen Annaa ja Me Naisia (vaihtelu virkistää). Hömppää ja asiaa niin sopivassa paketissa, että väsynyt työssäkäyvä perheenäiti saa nollattua aivonsa ylikierroksilta. Jokaisessa numerossa muutama henkilöhaastattelu, reportaasi, muotia, ruokaohjeita, matkajuttuja, jatkokertomus (joka jää minulta lukematta), hömppää ja kepeitä kirja- ja musiikkiarvioita. Voittaa mielestäni sisältönsä puolesta monet kauniimmat ja kiiltävämmät lehdet, kuten kerran kuussa ilmestyvän Olivian. Äitini tilasi Me Naisia jo 1960-luvulla.
**** (jokanaisen peruslehti ellei tilaa Annaa)

Ariadne At Home: Matkatuliaiseni Hollannista. Ostan mielelläni sisustus- ja naistenlehtiä muista maista. Ariadne sisältää samaa vaaleaa romanttista tyyliä kuin tanskalaiset lehdetkin. Hollanninkieltä oli hauska lukea, koska vaikkei siitä puhuttuna saa juurikaan selvää, voi sitä lukea englannin ja saksan pohjalta aika lailla täysin.(en osaa arvostella, kivaa keskikastia)


Prinsessa: Sokerina pohjalla neljä- ja puolivuotiaan tyttäreni suosikkilehti; Kaikkien vaaleanpunaisessa harsopumpulissa elävien tyttöjen timantinloistoinen julkaisu Prinsessa. Lehti on pikkutyttöjen avoimen kaupallinen elämäntapajulkaisu, jonka tarinoissa seikkailevat Disneyn (ei tietenkään Grimmin tai muiden kansansatujen) prinsessoina tutuksi tulleet Aurora, Tuhkimo, Ariel, Belle, Lumikki, Jasmine, Pochahontas, Mulan sekä tulevaisuudessa luultavasti myös Tiana. Jokainen numero sisältää kolme sarjakuvaa, väritystehtäviä, suolaisia tai makeita ruokaohjeita, "etsi viisi virhettä"-tehtäviä, lukijoiden postia, kilpailun sekä - mikä parasta - jokaisen numeron mukana tulee ihana vaaleanpunainen lahja, hiuspinnejä, sormuksia tai oikea tiaara. Tällaisten lehtien kohdalla jokainen tiedostava äiti on aina hivenen varpaillaan, mutta Prinsessa voittaa sisältönsä puolesta Hello Kitty- tai My Little Pony-lehdet. Etenkin HK on pelkkää tavaroiden mainontaa, siinä ei taida olla edes sitä yhtä "pakollista" sarjakuvaa tai novellinpoikasta.
***** (tähdet tyttäreni antamana)

22 kommenttia:

  1. Olipp kivaa lehti"katsausta"-Olen pyöritellyt tuota ekaa englantilaista lehteä-taidan ostaa ensi kerralla akateemisest: )-Maalaisunelma on oivaa hömppäpömppää, jota tarvitsee kerran kuussa:D Tykkään Kotivinkistä myös.Ruotaslaisista olen jäänyt kiinni Feminaan (tosi paljon kaikenklaista luettavaa) sekä Skönä Hemiin- tuo Prinsessa on meilläkin kuopuksen suosikki!Kirjoitat niin mukavasti taas.Tuli mieliteko lehtien äärelle ...
    mukavaa perjantain aikaa sinulle!

    VastaaPoista
  2. Ja voi sentään mikä määrä kirjoitusvirheitä:) anteeksi!Lukulasit ..olis tarpeen koko ajan näköjään.

    VastaaPoista
  3. Mukava postaus! Lehtifriikki olen itsekin.

    Selailin sitä Jeanne... -lehteä kerran ystävän luona ja minua häiritsi juuri se sama valkoisuus ja ne patsaat. Ja joka torpassa oli yläkulmistaan kaareva peili. Oma suosikkini on Lantliv på svenska, suomenkielistä en viitsi ostaa, kun kaikki tai melkein kaikki on nähty jo alkuperäisessä.

    Country Living on minulle vieraampi, koska se on NIIN britti, sori vaan. ;)

    VastaaPoista
  4. Minäkin tykkään lehtien lueskelusta. Joskus, kun tunnen rahallisuustilanteen riittäväksi, ostan National Geographicin tai Parnasson. NG tuli meille kotona monta vuotta (vanhempani antoivat minulle 9-vuotis synttärilahjaksi NGn jatkuvan vuositilauksen) mutta sitten tuottajayhtiö Bonnier mokasi erään mainosjutun, ja lähetti meille laskun TYHJÄSTÄ, ja siihen loppui sitten se lehden tilaaminen, kun Bonnier on niin pösilö.

    Muuten, jos ostat NG:n, osta enkuksi, laajuus noin 160 sivua kun suomenkielisen laajuus on kutakuinkin 80-100 sivua, ja se on hieman halvempikin se englanninkielinen laitos.

    Parnasso taas on kyllä kuivakka kuten kaikkialla onkin sanottu enkä paljonkaan/erityisesti nauti siitä lehdestä, joskin joskus siellä on mielenkiintoisia lehtiä.

    Nuori voima on kiva lehti, täynnä mielenkiintoista juttua, ja sen sisarlehti Kritiikissä on painavaa sanaa kirjoista! (viimeisimmässä kritiikissä oli minun kirja-arvosteluni Jhumpa Lahirista, suosittelen sitäkin :D )

    Mukavaa loppuviikoa sinulle!

    VastaaPoista
  5. Lehtifriikki minäkin, kuten tiedät:) Onkin todella virkistävää lukea kommentteja myös lehtiin liittyen!

    ps: Joko me kohta alamme odottamaan taas niitä tulevan joulun ihania joululehtiä;)

    pps: Saat tietenkin linkittää;)

    VastaaPoista
  6. Maria: Lehtiä on ihana lueskella. En voi lukea kirjaa esimerkiksi pitkillä automatkoilla, mutta aikakauslehden selaaminen onnistuu :) Minun pitäisi petrata ruotsintaitojani ja ehkä ruotsalainen aikakauslehti voisi olla oiva tie siihen!

    Ilse: Hauskaa, että sinäkin bongasit tuon Madonna-patsaiden ylitarjonnan. Yhtään sellaista ei tule meidän kotiimme, edes Vatikaanissa en sortunut ostamaan. Minulle brittiläisyys on aina plussaa - asiassa kuin asiassa (poislukien punaniskaiset jalkapallohuligaanit!).

    Tuure: NG onkin hyvä lehti. Amsterdamissa olin ostaa 50 vuotta vanhan numeron, mutta en sitten tehnytkään kauppoja. Ja Nuori voima sekä Kritiikki! Meille tulee töihin paljon kulttuurilehtiä ja luen niitä. Pitääkin katsoa sinun kirjoittamasi arvio Lahirin kirjasta. Hienoa, että se julkaistiin!

    Susa: Joulu tulee vuosi vuodelta aikaisemmin ja olen aika varma, että ekat joululehtimainokset pamahtavat postilaatikkoon jo elokuussa ;-)

    VastaaPoista
  7. Kiva postaus, vaikka nykyään tulee itse kamalan vähän lehtiä luettuakin! Kaikki vapaa-ajan lukeminen keskittyy lähinnä tänne blogeihin (kääk) ;D. No, runoja ja aforismeja tykkään kyllä lukea..

    Tuo Prinsessa-lehden arvio tähtineen oli ihana! :D

    VastaaPoista
  8. Kiva postaus!!!
    Pakko tunnustaa, että äärimmäisen nuukana ihmisenä en osta juuri koskaan lehtiä! Yhden lehden olen antanut itseni luvan tilata, ja se on ollut jo monta vuotta Kodin Kuvalehti. Muitakin olen kokeillut, mutta tuntuu että vain KK:ssa on tarpeeksi asiaa... En juuri jaksa katsella esim muotisivuja..
    Uusi lehti on aina Ihana, ylellinenkin, kiiltävine sivuineen ja "tuoreen" tuoksuisena.

    VastaaPoista
  9. Johanna: Kiva, että pidit Prinsessa-arviosta. Siitäpä osviittaa teillekin muutaman vuoden päähän ;) Runot ovat ihania - valoisissa kesäöissä on jotain, joka saa kaipaamaan runoutta elämään.

    Hymytyttö: Minulla lehdet ovat tuhlailuni heikko kohta. Saatan olla nuuka joissakin asioissa, mutta lehtiä ostan liiankin herkästi. Myös mieheni ostaa paljon lehtiä. Uuden lehden tuoksu on tosiaan hivenen ylellisyyttä sisältävä!

    VastaaPoista
  10. Minä käyn kirjastossa selailemassa: shöna hemmet, koti ja keittiö, Femina,
    mulle tuli gloria-koti, mut perusin sen, niitä kun alkaa olla iso pino..
    voi aloittaa alusta uudelleen niitten lukemisen..

    kauniita kuvia sulle ja muutenkin kiva postaus..
    Viikonloppusa sulle!

    VastaaPoista
  11. Minäkin tykkään lehtien lueskelusta,joskus jäävät senkin vuoksi kirjat syrjään...Täällä päivälehti ja kotiin kannettava ilmaispäivälehti;Suomessa aamu ei alkanut ilman Hesaria ja pari muutakin lehteä tuli kotiin tilattuna.

    VastaaPoista
  12. Lumiomena, muistatko sen mun postauksen niistä lintuhäkkitapeteista? Se oli Country Living tai sitten Country Homes & Interiors (ostan molempia), serkkuni löysi sen tapetin Suomesta ja aikoo laittaa juuri sen tummemman heidän omaan makkariin ja hän teitty innostui siitä mun blogin kautta;-)

    Pidän taskalaisesta tyylistä, mutta välillä tökkii liika valkoinen ja sitten LIIKAA nk. vanhaa patinaa. Olen viime aikoina usein pudonnut, mm. yhdessä testissä, rasnkalaiseen sisustukseen, mutta ehkä sovellan (haaveissa) eräitä tyylejä. Country style ei lähde multa koskaan, mutta mukana pitää olla muuta...

    VastaaPoista
  13. Voi,kiitos tästä;-) tämä oli tosi hyvä bloggaus, mulle tuli ihan vanhan ajan "lveyraati"-mieleen. Nyt vain tietysti lehti-raadin nimissä;-).

    Itsekin tilasin vuosikaudet juuri noin,aina vuoronperään Annaa ja sitten taas MeNaisia. Nyt olen lähinnä keskittynyt noihin ulkomaalaisiin lehtiin ja tällä hetkellä ei tule kumpikaan noista.

    Mitä muuten tykkäät Kotivinkistä? Mulla on ruvennut jotenkin "tökkinään" se, joskus 10v. lehden sisältö oli mielestäni parempi kuin nyt.Tai ehkä se on tämä ikä-nyt alkaa jo Eevan ja Kotilieden artikkelitkin olla parempia, heh.

    Oikein hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  14. Äidille tuli aikanaan Anna ja tykkäsin, mutta kun ostin sen joku aika sitten Suomesta, olin todella pettynyt siihen, samoin kuin Me Naisiin. Noita muita lehtiä en oikein tunne. Jos käyn Suomessa, ostan Glorian ruoka ja viini ja ehkä Kotilieden, nostalgiaa varmaan tuo Kotiliesi.

    VastaaPoista
  15. Minun laatikkoon kolahtaa myös Hiidenkivi ja kesän ajan myös Anna. Yleensä ostan lehdet irtonumeroina, kun lähtimyyjien kaupanpäälliset saavat aikaan valtavaa ärsytystä. Haluaisin aina pelkät lehdet edulliseen hintaan ilman tyynynpäällisiä tahi kylpytakkeja. Lantliv på svenska rulettaa täälläkin!

    VastaaPoista
  16. Hanne: Koti ja keittiö on hyvä lehti. Ja vanhojen lehtien lukeminen uudestaan on mukavaa :)

    Yaelian: Kyllä minunkin tulee joskus luettua enemmän lehtiä kuin kirjoja. Oikein hyvän kirjan jälkeen voi tulla tyhjiö ja silloin lehdet paikkaavat sen mainiosti.

    Leena: Muistan hyvin lintuhäkkitapetin. Se on kaunista! Ja kuten kirjoittelimme, tapetissa oli hyvää sekin, ettei häkeissä ollut lintuja, vaan linnut saivat olla vapaina. Samalla linjalla olen: Maalaisromantiikka tai country style on ihanaa, mutta jotain potkua / omaperäistä siihen pitää saada mukaan.

    Aamunkukka: Tällaisia raateja voisi pitää aina ajoittain blogeissa. Arvelinkin hieman sinun olevan yhtä innokas lehtien lukija kuin mitä itse olen ;) Minä olen miettinyt ulkomailta tilaamista, mutta toistaiseksi ostan irtonumeroita. Kotivinkki tosiaan polkee hieman paikallaan. Tilaan sitä aina vähän on/off-meiningillä, nyt menossa on "on-vaihe".

    Allu: Lehdet muuttuvat, kuten Anna ja Me Naiset. Kotiliedestä pitämisesi ei välttämättä ole pelkkää nostalgiaa. Anoppini tilaa lehteä ja mielestäni se on yksi parhaista aikakauslehdistä. Kotiliesi on petrannut paljon!

    Joana: Yhteen aikaan taisi kaikista lehdistä saada tilaajalahjana käsilaukun... Olen kahdesti sortunut tilaamaan lehden kylkiäisen houkuttelemana. Meidän perheen, koska sain Arabian Rakkaus-muumimukin ja Annan, koska lahjana oli Lisa Vitalin Ladybird-koru. Hiidenkivet säilytän :)

    Mukavaa viikonloppua teille jokaiselle!

    VastaaPoista
  17. Kiva idea tosiaan! Pidän myös aikakauslehdistä ja lukisin mielelläni monenlaisia jos ehtisin. :) Tilattuina on tällä hetkellä Tiede ja Maku, ja töissä tulee luettua paljon porukan taukotilaan tuomia lehtiä, mitä milloinkin on tarjolla!

    VastaaPoista
  18. Satu: Minusta tuntuu, että luen melkein mitä vain: Kirjojen ja aikakauslehtien ohella vaikka maitotölkin kylkitekstejä, jos muuta lukemista ei ole tarjolla ;) Meillekin tulee Tiede, se on hyvä lehti.

    VastaaPoista
  19. (lupasin ittelleni etten ostais uusii lehtii)

    VastaaPoista
  20. Hannele: Niin minäkin aina lupaan, mutta pidän lupaukseni ehkä korkeintaan viikon ajan.

    VastaaPoista
  21. Olen toivonut joululahjaksi Parnasson. Tykkään lukea sitä, mutta harvoin muistan lainata lehtiä kirjastosta.

    VastaaPoista
  22. Tomomi: Huomasin kommenttisi vasta nyt :) Parnasso onkin laatulehti. Luen sitä töissä.

    VastaaPoista