sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Lokakuun luetut & kirjamessulauantai

Lokakuu alkaa muuttua marraskuuksi, sää on käsittämättömän lämmin ja mieli täynnä kirjoja - etenkin nyt kirjamessujen jälkeen. Ennen kuin palaan eilisen päivän messutunnelmiin (torstaista John Boynen ja kirjastoammatillisten kirjojen merkeissä kirjoitinkin jo täällä), listaan vielä lokakuussa lukemani kirjat.

Luin lokakuussa kaikkiaan yhdeksän sellaista kirjaa, jotka toin blogiini. Joukossa on kuusi romaania, yksi taide/kuvakirja sekä kaksi lastenkirjaa. Romaaneja luinkin suhteellisen vähän normaaliin lukutahtiini verrattuna, mutta toisaalta Ihmisen poika ja Vieras kartanossa ovat sellaisia tiiliskiviä, että niiden lukeminen otti oman aikansa. Ehdottomasti ihanin lokakuun kirjani oli Per Pettersonin Hevosvarkaat, joskin rakastuin myös Venhon Syntysanoihin sekä Watersin kummittelevaiseen luokkayhteiskuntakuvaukseen.

Orvokki Annala: Mikä Kuka ja Ken (1977)
Johanna: Venho: Syntysanat (2011)
Tuure Aro: Korson purppuraruusu (2011)
Sarah Waters: Vieras kartanossa (2011/2009)
Mike Pohjola: Ihmisen poika (2011)
Mathias Malzieau: Sydämen mekaniikka (2011/2007)
Marjut Hjelt: Lumoava haltijakansa (2011)
Per Petterson: Hevosvarkaat (2009/2003)
Kira Poutanen: Rakkautta on the rocks (2011)

Ja nyt sitten kirjamessuille.

Eilinen sujui pitkälti sosiaalisissa merkeissä. Vietin päivällä mukanan lounashetken belgialaisen Annelies Verbeken kanssa, mutta siitä kerron lisää lähipäivien aikana, kunhan ehdin purkaa haastattelutuokiomme blogitekstiksi. Tänä syksynä suomeksi ilmestyneen Kalanpelastajan kirjoittanut Verbeke sekä Aleksanterin opettajan julkaissut kanadalainen Annabel Lyon olivat ystävällisesti mukana Avain-kustantamon järjestämässä kirjablogisteille suunnatussa tilaisuudessa.

Tilaisuuden alussa Avaimen Anna-Riikka Carlson esitteli kirjailijat meille liki kahdellekymmenelle kirjablogistille. Ennen kuin Verbeke ja Lyon pääsivät ääneen, juhlistimme koko porukalla kirjablogisteille myönnettyä upeaa Rakkaudesta kirjaan-tunnustuspalkintoa. Palkistusta viidestä blogistista paikalla eilisen tilaisuudessa olivat Hanna ja Salla.

Annelies Verbeke ja Annabel Lyon kumpikin kertoivat kirjoistaan, niiden julkaisemisesta eri maissa, kirjoittamisprosessistaan sekä urastaan hauskasti ja sympaattisesti, jopa hyvin sydämellisesti. Oli hauska kuulla esimerkiksi, kuinka Lyon kirjoitti Aleksanterin opettajaa kaikkiaan seitsemän vuotta ja kuinka Verbeke on kotimaassaan tunnettu myös näytelmäkirjailijana. Molemmat naurattivat meitä blogisteja kertomalla pienistä sattumuksista kirjojensa kansien suhteen. Aleksanterin opettajan kohdalla vaikkapa alaston, antiikin patsasta muistuttava, mies sai aikaan sensuuria joissakin osissa Kanadaa, mikä oli vain lisännut lukijoiden kiinnostusta kirjaa kohtaan. Verbeke puolestaan sanoi toivoneensa kalan kuvaa Kalanpelastajan hollantilaiseen ja belgialaiseen painokseen, mutta vasta Suomessa hänen toivomansa kala oli päässyt romaanin kanteen. Hänen Nuku!-kirjansa hollantilaisessa kannessa on hiiri jälkineen, vaikka alkujaan Verbeke oli toivonut siihen modernia taidetta. Molemmat kirjailijat kertoivat työskentelevänsä uusien projektien parissa. Verbeke kirjoittaa näytelmää ja Lyon jatko-osaa Aleksanterin opettajille. Lukeva yleisö, minä ainakin, on varmasti tyytyväinen näihin uutisiin.

Kaksituntisen blogistitapaamisen toinen puolisko sujui niin Avaimen kuin meidän blogistien kuulumisten vaihdossa. Oli hauska tavata monia vanhoja ja uusia tuttavia. Kiitos seurasta jokaiselle ja erityiskiitos Avaimelle tilaisuuden järjestämisestä.

Tänään sunnuntaina en mene messuille. Olemme kotona mittailleet paikkaa mahdollisille uusille kirjahyllyille, koska 30 hyllymetriä on jo täynnä kirjoja. Kirjamessuilla olin uusien kirjojen ostamisen suhteen hyvin maltillinen. Jo aiemmassa postauksessani mainitsemani Franzenin Vapauden lisäksi kannoin kotiin vain Kalanpelastajan sekä muutamia lastenkirjoja (mm. Lindgrenin Melukylän lapset sekä Sinttu-hevoskirja tyttärelleni ja Kaivinkoneista kertova kirja pojalle). Hyvä näin, kevein kantamuksin oli mukava liikkua, vaikka toki kirjakassien kantaminen on aina suuri ilo.

15 kommenttia:

  1. On niin mukavaa lukea messuilla olleiden blogeista näitä koosteita, kun en tällä kertaa päässytkään paikan päälle mukaan. Kuvista jo aistii sen ihanan messutunnelman!

    Ai niin, kuu vaihtuu pian eli pitääpä pian omassakin blogissa summata lokakuun luetut!

    VastaaPoista
  2. Oli kiva nähdä! Kyllä noiden kirjapussien kantaminen muuten työstä käy - huomasin sen, kun jouduin aamulla hieromaan Mobilatia kipeytyneille hartioille:)

    VastaaPoista
  3. Kiitos messuraportista! Odotan mielenkiinnolla Verbeken haastattelua, sillä Kalanpelastajan perusteella hän vaikuttaa mielenkiintoiselta persoonalta (siis tiedän kyllä, että kirjailijaa ja päähenkilöä ei voi samaistaa, mutta varmasti jotain omasta persoonasta välittyy myös kirjan sivuille).

    VastaaPoista
  4. Olis ollut kiva nähdä ja olla paikalla, mutta nyt meni näin. Ihan hyvä tosin parannella itseään päiväunilla ja noita mustelmaisia polviakin oli hyvä säästellä. Joo, kyllä tosiaan olisin halunnut olla paikanpäällä. Mutta ei voi mitään, luen sitten teiltä paikalla olleilta =)

    VastaaPoista
  5. Susa: On mukavaa, että voi edes pienesti välittää messutunnelmia kaikille teille, jotka ette paikalle päässeet. Tunnelma oli aika hikinen, mutta kuitenkin innostava. :)

    Susa P.: Hih, muistelen samanlaisia kirjankantamistunnelmia viime vuodelta. Toivottavasti Mobilat auttoi!

    Maria: Verbeke oli tosi kiva. Hän oli itse asiassa aika erilainen kuin mielikuvani hänestä Kalanpelastajan perusteella (koetan kirjoittaa Kalanpelastajasta ensi viikolla), mutta vain hyvällä tavalla. :)

    VastaaPoista
  6. Mari A.: Kuten muualla sinulle kommentoinkin, mietinkin eilen, että missä olit. Olisi ollut kiva nähdä. Mutta tosiaankin joskus on vain paranneltava. Onneksi tapaamisia lie luvassa taas ennen pitkää.

    VastaaPoista
  7. Itse missasin kirjamessut lomaillessani toisella puolella Suomea. Ensi vuonna olisi kyllä ihanaa päästä paikanpäälle, sillä en ole ikinä käynyt niissä (mikä häpeä!). Kiva kuitenkin lukea messuista täältä blogistasi :) Oli varmasti hieno kokemus.

    VastaaPoista
  8. Elsku: Toivottavasti ensi vuonna pääset messuille. En tiedä, missä päin Suomea asut, mutta jos pääkaupunkiin on pitkä matka, niin ainakin Turussa ja Jyväskylässä on myös kirjamessut. Kiva, että saatoin blogissani hieman välittää messutunnelmia. :)

    VastaaPoista
  9. Kiitos Katja raportista - minulla aikavaras tempaisi minut mukaansa ja miitti jäi tällä erää välistä. Verbeken kirja vaikuttaa kiinnostavalta. Olisi ollut hauska kuulla kirjailijalta kirjan syntysanoista ja nimestä. Paljastiko hän nimestä mitään kiinnostavaa? Minusta se on erikoinen ja poikkeaa edukseen.

    VastaaPoista
  10. Hei Katja mukavaa oli nähdä ja jutella :) Minulla oli torstaina kädet arkoina kirjakassien kantamisesta, lauantaina pääsin vähemmällä.

    VastaaPoista
  11. Valkoinen kirahvi: Joskus käy niin, että tuleekin muuta eteen ja joku kiinnostava tilaisuus menee ohi. Mutta ehkäpä aikavaras oli kaikin tavoin iloinen asia? :) Minä haastattelin Verbekeä päivällä ja keskustelimme hieman kirjan nimestäkin. Koetan kirjoittaa haastattelusta blogiini viimeistään huomisen aikana.

    Sara: Kiitos samoin. Oli tosi kiva nähdä taas ja jutta voisi aina jatkaa vaikka kuinka. Mitähän kaikkia kirjoja mahdoit messuilta löytää?

    VastaaPoista
  12. Mukavaa, että kustantajat muistavat teitä kirjabloggareita. Luulen, että monelle olette jo tärkeämpiä tai yhtä tärkeitä kuin lehtien kritiikit. Minullakin on tuo Kalanpelastaja yöpöydällä odottamassa, vaikuttaa todella mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
  13. Kirjailijatar: On tosiaankin mukavaa (ja ihanaa), että monet kustantamot ovat huomanneet kirjablogit oikein kunnolla. En uskalla tehdä vertailua lehtikritiikkeihin, koska foorumi on erilainen, mutta lehdissä kirja-arvioiden määrä on rajallinen, kun taas blogeissa voi julkaista nopeasti ja kirjoittaa melko syvällisiäkin analyysejä/pohdintoja kirjoista. :)

    Kalanpelastaja on monella tapaa mielenkiintoinen kirja. Koetan kirjoittaa omia mietteitäni siitä pian!

    VastaaPoista
  14. Oi, kuinka odottelinkin juttuasi. :)

    VastaaPoista
  15. Hanna: Anneliesestä tulee vielä omansa. :)

    VastaaPoista