lauantai 14. syyskuuta 2013

Granta: Ruoka

Granta. Uuden kirjallisuuden areena
Kustantaja: Otava 2013
Päätoimittaja: Aleksi Pöyry
Kansi ja kuvitus: Emmi Kyytsönen
Mistä: Julkistamistilaisuudesta
Sivuja: 304

Runoilija pyöritteli vinho verdeä lasissaan ja ajatteli, että hänellä oli oikeastaan aika hauskaa. Jose ja kaksi miestä olivat kuorineen perunoita, pilkkoneet chiliä, valkosipulia ja paprikaa ja asettaneet oliiviöljyllä sivellyn turskan perunoiden päälle valtavaan pataan avotulen päälle. Runoilijalle oli kerrottu Josen äidin lähettävän hänellä aina kymmenen litran ruukin öljyä joka vuosi Portugalista. Runoilijan teki mieli kysyä miksi he eivät käyttäneet voita, mutta sulki sitten suunsa.
- Leena Parkkinen: Turska

Novelliviikkoni on edennyt hitaammin kuin luulin, mutta kahden novellikokoelman jälkeen viikolle mahtuu myös juuri julkaistu aikakauskirja Granta. Uuden kirjallisuuden areena. Pääsin keskiviikkona juhlistamaan Grantan rantautumista Suomeen ja jaan luultavasti monen muunkin mielipiteen, kun tuumaan että kirjaihmisten on helppo olla innoissaan Grantasta - yhtä lailla konseptina kuin sisältönsäkin puolesta.

Granta perustettiin Cambridgessä jo vuonna 1889, uuden vuosisadan kynnyksellä siis. Aluksi Grantassa julkaistiin aikanaan tuntemattomien kirjailijoiden tekstejä, mutta nykymuodossaan vuodesta 1979 lähtien ilmestyneestä julkaisusta on voinut lukea vaikkapa Milan Kunderan, Ian McEwanin, Zadie Smithin ja Doris Lessingin kirjoituksia. Suomen ensimmäisen Grantan Ruoka-nimisessä ja -teemaisessa numerossa kirjoittajina ovat muun muassa Juha Itkonen, Miina Supinen, Miki Liukkonen, Kazuo Ishiguro, Olga Tokarczuk, Mo Yan ja Anu Silfverberg. Kaikkiaan kirjoittajia on 22.

[--] Puutarhassa olevat tytöt näyttävät pikemminkin pelästyneiltä kuin omahyväisiltä, ikään kuin heidän kasvonsa olisivat kauhuissaan siitä, että muodostavat sellaisen ilmeen.
Mutta heidän asunsa.
Millaiset asut! Ne kuuluisivat leivostarjottimille. Ne ovat kirkkaita, suloisia ja kuohuisia kuin kuorrutetut jälkiruuat: pitsikerroksia joissa on paljetteja, pikkuruisia peilejä ja trumpettihihoja - tämän joulun villitys Accrassa
.
- Taiye Selasi: Afrikkalaistyttöjen seksielämästä

Minun täytyy tunnustaa, etten ole lukenut vielä aivan kaikkia Suomen Grantan tekstejä, mutta vain muutama odottaa vielä lukemistaan. Säästelen niitä sopiviin hetkiin ja voi olla, etten ihan kaikkiin koskaan ehdikään, mutta haluan kirjoittaa Grantasta blogiini jo nyt. Aikakausjulkaisunahan Granta sallii myös selailun, mutta kaikki lukemani tekstit ovat houkutelleet tarttumaan seuraavaankin. Monipuolinen kattaus takaa sen, että lukija pysyy valveilla! Aloitin Ruoka-numeron alusta, Antti Tuurin Leivästä, jonka jälkeen aloin lukea tekstejä sieltä täältä itseäni eniten kiinnostavia kirjailijoita etsien ja myöhemmin uusiin tuttavuuksiin siirtyen.

Grantan tekstit vaihtelevat pitkistä kirjoituksista muutaman sivun mittaisiin juttuihin ja esseistä tyylipuhtaisiin novelleihin. Eräänlaisia ääripäitä ovat esimerkiksi Karin Johannissonin essee, mielenkiintoinen Tapaus Ellen West ja Miina Supisen suorastaan sydämellinen Luovan myrskyn ruokalista, jossa hän listaa intensiivisen kirjoittamisvaiheen aikaisia syömisiään. Grantan julkistamistilaisuudessa vieraillut Taiye Selasi oli itselleni uusi kirjallinen tuttavuus, hänen kertomuksensa Afrikkalaistyttöjen seksielämä puhutteli ja hieman ravistelikin, kun taas suursuosikkini Kazuo Ishiguro miltei hämmensi. Lopussa oleva kirjailijaluettelo paljastaa, että Ishiguron teksti on kirjoitettu alunperin TV-elokuvan käsikirjoitukseksi. Itselleni uusista tuttavuuksista Pirjo Hassisen ja tietenkin nobelisti Mo Yanin tuotanto vaativat parempaa tutustumista, samoin Rosa Liksom, jolta olen kauan sitten jotain lukenutkin. Isän 50-vuotisjuhlat oli eloisa kuvaus, ja kuten Liksom itse Grantan julkistamistilaisuudessa kertoi, kunnianosoitus ruotsinsuomalaisille. Juha Itkosen teksti Torstai oli tietenkin hieno, mitäpä tällainen vanha fani voisi muutakaan sanoa.

Grantan ruokapöytä on runsas ja kirjallisesti maistuva. Mikä teksti sitten ihastutti eniten? Antti Tuurin Leipä, Lessingin Kanat ja kananmunat ja Leena Parkkisen Turska. Leivässä Tuuri vaipuu muistoihinsa, samoin Lessing Kananmunissaan - ja niin vaivuin minäkin. Etenkin Leipä palautti mieleeni oman mummolani suuren tuvan sekä sen, kuinka leipomispäivänä sain aina mummoltani pienen palan taikinaa, josta muovasin oman leipäni. Parkkisen Turska taas on tyylipuhdas novelli suomalaisesta Runoilijasta portugalilaisen turskan äärellä. Ai niin - hyvä ei lopu vieläkään: Merja Virolaisen runot - suoranaiset oodit - ja Georges Perecin Suuntaa-antava luettelo. Ah!

Tuliko nälkä? Grantan ensimmäinen suomalaisnumero osoittaa, että Uuden kirjallisuuden areenan saaminen Suomeen on enemmän kuin tervetullutta.

---
Taas yksi kirjablogi kertoo myös Grantasta.

31 kommenttia:

  1. Viime aikoina on tuntunut, että monesta jää paitsi kun ei ole Suomessa :) Portugalissa kauan asuneena haluaisin tietysti lukea tuon Turskan (valelevat tosiaan keitetyt perunatkin oliiviöljyllä). Selasista olen lueskellut ja kovasti odotan, että pääsen lukemaan hänen kirjansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, Grantasta on onneksi versioita eri maissa ja Suomen ekaa Grantaa saa varmaan vielä kauan aikaa. :) Jos oikein muistan, niin Turskassa ollaan Ranskassa, mutta portugalilaisten kanssa. Pidin Selasin novellista. :)

      Poista
  2. Nyt tuli nälkä! Toivottavasti posti tuo nopeasti purtavaa, tilaus nimittäin lähti heti, kun luin juttusi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joana, tilasitko? Ihana! Toivottavasti pidät kattauksesta.

      Poista
  3. Tämä olisi kiva lukea - mistähän tuon parhaiten saisi käsiinsä ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minna, tämä on sellainen numero, joka sopisi sinulle ihan erityisen hyvin. Varmaan kirjakaupoista ainakin löytää.

      Poista
  4. Mainiota! Kuulostaa aivan herkulta! Varmaan Akateemisessa tarjolla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, aika herkkua on. Tosin kuten aina silloin, kun valikoimaa on paljon, käy niin että tekstien kesken on hieman hajontaa. Mutta oikein tervetullut tuttavuus!

      Poista
  5. Minä ostin omani Helsingin Akateemisesta jo ennen julkaisua. Todella kiinnostava juttu, mutta hieman pelottaa: riittääkö maksavia lukijoita? Toivotaan! Olen jo lukenut Leivän, josta pidin, ja Nälän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsi, kuinka aikaisin tätä oli jo saatavilla? Osaatko sanoa? Kiinnostaa siksikin, kun minulta on kyselty, mistä Grantaa saa. Toivottavasti maksavia lukijoita riittää. Menestys on arvoitus, mutta olisi hienoa että kirjaväki alkaisi aina oikein odottaa uutta Grantaa.

      Poista
  6. Oletpa osannut valita hyviä novellikirjoja viikollesi, nälkä senkun kasvaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bleue, kiitos! Novelliviikko yllätti minut "allergisenkin". :)

      Poista
  7. Täytynee hipsiä akateemiseen. Jotain tällaista on varmasti jo odoteltukin. Toivottavasti Grantalle annetaan mahdollisuus kasvaa ja kehittyä ilman, että sille heti asetetaan järjettömiä kannattavuusodotuksia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, Grantan tulo Suomeen on tervetullut asia. Toki kokonaisuutta voi aina tarkastella kriittisestikin, kuten Maaria Pääjärvi tekee - onnistuneesti ja kiinnostavasti! - Luu-tiissa. Minä pidin ja toivon julkaisulle hyvää jatkoa. :)

      Poista
  8. Haaveilen kerääväni kaikki Suomessa ilmestyvät Grantat. Tämä ruokanumero kiinnostaa kovasti, pitäisikin ostaa tämä nyt tuoreeltaan. Monta ihanaa ja hienoa kirjoittajaa: suursuosikkini Antti Tuurikin, oi että! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, niin minäkin. Toivottavasti Granta menestyy. Ruoka on hyvä teema: tuttu ja silti siihen voi sisällyttää uutta. Antti Tuurin teksti on yksi parhaista.

      Poista
  9. Yo Man! ;)

    En ollut kuullut koko julkaisusta etukäteen mitään, mutta kiinnostaa toki, jo pelkästään Itkosen takia. Paljonkohan tämä mahtaa kustantaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhaa näitä freudilaisia lipsahduksia. :) Grantassa ei muuten ole kannessa mainittu hintaa, mutta Akateemisessa kirjakaupassa näyttää maksavan 19,90 (kanta-asiakkaille verkkokaupassa 15,90).

      Poista
    2. Hih, minäkin hihittelin yöllä tuota Yo Mania, mutta luulin sen olevan tahallinen heitto. :D

      Poista
    3. Trendikästä porukkaa, kun huutelevat youta. :)

      Poista
  10. Tämä on kyllä kiinnostava julkaisu! Luin Tuurin novellin jo paikan päällä, mutta en ole vielä ehtinyt lukea koko julkaisua. Selasi kiinnostaa minuakin. Taidan olla nyt monen kirjan loukussa, sillä minulla on useita kirjoja kesken jotka pitäisi saada loppuun vähitellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salla, olen samaa mieltä. Mitä pidit Tuurin tekstistä? Minä pidin kovasti, se on yksi suosikeistani. Monen kirjan loukku on samalla kertaa ihana ja rasittava. :)

      Poista
  11. Miten koko Granta on voinut mennä minulta sivu suun? Ihanaa, että kerroit tästä. Haluan ehdottomasti tutustua julkaisuun. Tämä viikko on ollut sellaista haipakkaa, että näköjään mahtavatkin uutiset ovat valuneet ohi. Onneksi olet sinä :)

    Ja vielä piti kehua uutta profiilikuvaasi, olet siinä hyvin kaunis, sielukas.

    Ihanaa sunnuntai-iltaa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjailijatar, Granta rantautui vaivihkaa. :) No, torstain Hesarissa oli iso juttu, mutta silloin kun on kiirettä, voi moni asia mennä ohi. Suosittelen tutustumaan Grantaan, toki siihen mahtuu monenlaisia tekstejä, mutta kokonaisuus on hyvä ja minä nautin.

      Ja kiitos, oletpa ihana! <3

      Poista
  12. Selasin tätä juuri Akateemisessa tänään. Vaikutti kiinnostavalta mutta piti ostella niin paljon muuta etten voinut kaikkea ostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, kaikkea ei tosiaankaan voi ostaa.Mutta Granta tulee varmasti joskus vastaan.

      Poista
  13. Tämän numeron tekijät minulle outoja, mutta kuten tiedät luen enemmän maailman- kuin kotimaita kirjallisuutta. Lopussa oli kiinnostava nimi eli Merja Virolainen: Häneen olen tähän mennessä törmännyt vasta Emily Dickinsonin suomentajana, mutta siinä hän saakin kaiken huomioni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, ensimmäisen suomalaisen Grantan kirjailijoista muistaakseni noin puolet on koti- ja puolet ulkomaisia. Onhan tässä mukana mm. Doris Lessing ja Olga Tokarczukin. :) No, ylipäätään hienoa, että Granta tuli Suomeenkin.

      Poista