maanantai 18. heinäkuuta 2011

Lomavälähdyksiä

Vaikka lomaa on vielä kaksi viikkoa jäljellä, on minut vallannut rakkailla seuduilla vietettyjen päivien jälkeinen tyhjä olo. Kotiin oli ihana palata eilen illalla ja kaikenlaista puuhaakin on riittänyt aina mansikoiden säilömisestä kitkemiseen ja edelleen pieneen kotiprojektiin, jota en vielä paljasta (koska äitini ja anoppini lukevat tätä blogia, terveisiä vaan!). Mieli on kuitenkin edelleen ihanassa ja ihmeellisessä idässä, järvissä, vaaroilla, mansikka- ja joen kaupungeissa.

Olin varustautunut kokonaisella kasalla omia ja lainattuja suhteellisen uusia kirjoja. Sain luettua niistä vain Bolsoin perhosen, josta kirjoitan tänne lähipäivien aikana. Sen sijaan matkasin kirjanostalgian merkeissä muun muassa Yhdysvaltain sisällissodan aikaan sekä Suomen 1960-luvulle, mutta niistäkin lisää myöhemmin. Kirjatoukkana en tietenkään voinut olla tekemättä kirjaostoksia pitkin matkaa. On aika ihmeellistä, mistä kaikkialta kirjoja voi hankkia: ABC-liikenneasemalta (mm. Joel Haahtelaa, Rauha S. Virtasta ja Muumeja) sekä pohjoiskarjalaiselta maatilalomalta (lisää Rauha S. Virtasta). Ilmaisia kirjalöytöjä tein lapsuudenkotini vintiltä (sen sisällissodan ohella koululaisromaaneja sekä brittiläisiä herrasmieslorvailijoita).

Nyt olen kuitenkin vielä takki - tai aivot - tyhjänä kirjapostausten suhteen, joten jaan muutamia lomavälähdyksiä teille ja palaan kirjojen merkeissä ihan pian.

Tätä kaikkea ja paljon, paljon muuta ehdimme perheeni kanssa lomaviikon aikana kokea:


Ihailimme lampaita ja rakastuimme vaaramaisemiin. Lennätimme leijaa, joimme viiniä, vietimme appivanhempien 65+65-vuotispäiviä ja kiipesimme viinitorniin, jossa emme pelanneet tätä peliä:




Pistäydyimme paikassa, jossa jo yli vuosikymmen sitten harjoittelimme häävalssia eräänä juhannusyönä. Lapseni ja kummilapseni poimivat metsämansikoita ja mustikoita saaden sormensa sinipunaisiksi, kuten kuuluukin.


Heittäydyimme turisteiksi Kuopiossa ja totta, Puijon maisemat ovat huikeita.

Kalakukkokaupungin kujat johdattivat meidät ankaraan talveen sekä sademetsän lasten kuvien äärelle. Kuopion museota suosittelen mielihyvin jokaiselle lapsiperheelliselle, mutta kyllä aikuisetkin saavat sieltä paljon irti.


Esikoiseni osoittautui pesivedoksi lapsuuteni uimarannalla, kuopukseni taas sai kummisetäni tilalla katsoa, miltä näyttää mansikkapitäjän arki kylällä jos toisellakin.


Onneksi ihana kesä jatkuu vielä, tällä viikolla kotona nenä kirjassa ja ensi viikolla osin lakeuksillakin.

19 kommenttia:

  1. Kuin postikortti tuo kuva erivärisistä lampaista taivasta vasten!

    VastaaPoista
  2. Oi mitä kuvia!!! <3

    Teillä on selvästi ollut ihana loma :)

    VastaaPoista
  3. Voi ihanuutta! Hauska kuulla, että teillä on ollut noin mukavaa :>

    Ja voi pientä suloista karitsaa!

    VastaaPoista
  4. Kuvasi ovat kuin postikortteja!! Ihana loma. :)

    VastaaPoista
  5. Kyllä, totta mitä Hanna tuossa edellisessä kommentissa sanoo, ihania tunnelmakuvia.

    VastaaPoista
  6. Allu: Kiitos. Oli ihanaa valoa tulviva kesäpäivä. :)

    Maria: Oli. Ja ehkä siksi kotiinpaluu on tänä vuonna tuntunut haikean vaikealta, mutta onneksi piha-, leipomis- ja lukemistouhut pitävät ajatukset muualla kuin idässä.

    Linnea: Oi, tuo karitsa oli ihana ja siellä oli pari pienempääkin. Haukka kierteli tilusten yllä vaanimassa, joten toivottavasti pikkuiset saavat olla rauhassa.

    Hanna: Kiitos. Vähän sellainen postikorttifiilis tuli itsellekin - elämää kameranlinssin kautta. :)

    Minttuli: Kiitos. Ja erityiskiitos sinne suuntaan mukavista päivistä!

    VastaaPoista
  7. Vaaramaisemat tekee hyvää. Vaikka siitä on kyllä aikaa, kun viimeksi olen vaaramaisemissa ollut.
    Ihania lomapäivätunnelmia kuvissa.

    VastaaPoista
  8. Ihania tunnelmia kuvissa ♥

    Me olemme täällä lapissa nyt viimeistä reissupäivää ja aamulla kohti kotia. Olin varannut ne 4 kirjaa mukaani, mutta koska sairastumisen takia meni puolet lomasta plörinäksi, lukematta jäi :/

    VastaaPoista
  9. Mukavia lomatunnelmia.

    Vaarat ovat niitä minun lapsuuteni maisemia, ja siksi ne vetoaa aina.

    Me ollaan suunniteltu paluumuuttoa. Siellä se koti on. Pitäisi vain ensin saada opiskelu-/työasiat järjestykseen. Mutta kaikellahan on tapana järjestyä, eikös!

    Odotan kovasti kirjapostauksiasi :)

    VastaaPoista
  10. Ihania kesäkuvia! <3
    Minun kesäni on mennyt tiukasti töiden merkeissä ja siis kaupungissa. Varsinainen kesälomani on vasta syyskuussa ja nyt kuun vaihteessa pidän viikon mittaisen miniloman. Rakastan työtäni mutta silti tuntuu että kesä menee vähän ohi. Kuviesi kautta minäkin pääsin nauttimaan Suomen kesästä, luonnosta ja kauniista maisemista.
    Kiitos Katja! <3

    VastaaPoista
  11. Voi että mitä kuvia! Upeita! Tuo ensimmäinen on ihana, ja sitten tyttö niityllä ja nuo lampaat... ah!

    Ai ABC:llä on kirjojakin! Jo on Haahtela outoon paikkaan joutunut, ei voi muuta sanoa. :)

    Hyvää kaupunkia nyt sitten. Kyllä kesä on ihana sielläkin!

    VastaaPoista
  12. Ihana juttu, että olet täällä takaisin :) ja että loma on ollut hyvä. Voi tykkään kuvista, erityisesti tuo ihan ylimmäinen kiehtoo kovin. Muistan Puijon, se taisi olla ekoja kesämatkoja, mitä tehtiin perheen kanssa kotikulmia pitemmälle... Voi hyvin Katja!

    VastaaPoista
  13. Ihania lomaisia välähdyksiä! Hyvää loppulomaa. Ja yhtä kaunista kuin tähänkin asti!

    VastaaPoista
  14. Oi miten ihania kesäkuvia. Me kävimme viinitornissa toissakesänä, emmekä myöskään pelanneet tuota peliä :) Mutta viiniä joimme, se kai kuuluu asiaan.

    Minun tekisi mieli Kuopioon. Mies tykkää kalakukosta, minä en, mutta silti.

    Ihana tuo kolmas kuva, jossa tyttö juoksee vaaralla. Mikä suloinen seikkailun tuntu.

    VastaaPoista
  15. Johanna: Vaaramaisemat ovat niin huikeita, että ne on tosiaan koettava omakohtaisesti. :)

    Susa: Kiitos. Pikaista paranemista teille kaikille vielä tätä kautta. Huilailkaa - kirjat eivät karkaa, vaikka totta kai houkuttelevatkin. <3

    Tytti: Oletko sinä kotoisin ihan vaaroilta? Oi. <3 Minä olen savolainen, mutta asuin Joensuussa kaikkiaan 13 vuotta ja silloin rakastuin Vaara-Karjalaankin. Siellä tulee onnellinen olo. Paluumuutosta (joko Joensuuhun tai edes Kuopioon) haaveilen minäkin, mutta se ei taida olla mahdollista, harmi vaan.

    Sara: Kiitos. Onneksi saat pitää hieman lomaa kesälläkin, se virkistää. Ja syyskuussa sitten voit nauttia, kun iso osa suomalaisista on töissä ja itse olet vapaalla. <3

    Hietzu: Nimenomaan! :)

    Ilse: Kiitos. <3 Tuo ensimmäinen ulpukkainen on lapsuuteni uimarannalta, tyttö taas tietenkin oma esikoiseni.

    Pakko sanoa tuosta ABC:stä ja kirjoista, että oikeasti kirjat myytiin liikenneaseman yhteydessä olevassa Kirjapörssissä. Me emme vain kovin usein vieraile kyseisellä ABC:llä, minkä vuoksi kirjakaupan hulppeat ja edulliset valikoimat pääsivät yllättävään. On aika hassua, että kuvittelee ostavansa vain jäätelöt perheelleen ja palaakin suuren kirjakassilisen kera!

    Satu: Puijo on varmasti monille tuttu lapsuuden lomakohteena sekä niistä nyt niin hauskoista 70-luvun maisemakorteista. Minä muistan lapsuudestani yhden Puijo-reissun, jolloin en uskaltanut mennä torniin, jonka korkeus pelotti niin. Omat lapseni osoittautuivat paljon rohkeammiksi. :)

    Helmi-Maaria Pisara: Kiitos. Onneksi lomaa on vielä kaksi viikkoa ja sen jälkeen pitäisi orientoitua taas töihin. Teen töitä kotoa käsin ja joskus ensimmäiset viikot menevät tosiaankin "orientoitumiseen".

    Kirjailijatar: Ettekö tekään heittäytyneet extremeksi? :) Viinitorni on kyllä hieno paikka. Me pistäydyimme myös Hermannin tilalla, josta ostin pari kuohuviinipulloa.

    Menkää joskus Kuopioon. Minä tykkään kalakukosta, mutten ole koskaan syöynyt sitä Kuopiossa.

    Tuon kolmannen kuvan tyttö on esikoiseni, joka kirmaili sinne tänne kuin olisi pääsyt irti kesälaitumelle - ja tavallaan pääsikin.

    VastaaPoista
  16. Kuvista välittyi sellainen aito lomatunnelma. Oi noita söpöjä lampaita ja tuota pikkutytön riemua!
    Hiukan eksoottistakin minulle, kun en ole Kuopion seuduilla koskaan käynyt.

    Hui tuota hissikuvaa. Tuli kyllä mieleen lapsuuden uhkarohkeat hissiajelut, kun vanhanaikainen verkko-ovinen hissi pysähtyi kerrosten väliin, ja sieltä sitten pelottomasti kömmittiin pois.

    VastaaPoista
  17. Kyllä tuli hyvä kesäolo näistä kuvista. Elämää ja vapautta.
    Mulla myös kotiinpalaamisen tunne mielen päällä ja tunne siitäkin, että pian jo loma loppuu. No, kohti uutta ja raikasta (tykkään ihan syksystä).

    VastaaPoista
  18. Clarissa: Hisseissä voi olla jotain pelottavaa. Minulla ei ole lapsuuskokemuksia hisseistä kuin iäkkään kummini luolta tai Kuopion kaupoista. En itse asiassa edes muista, että oliko lapsuuteni kotipaikkakunnalla Suonenjoella silloin yhtään hissitaloa!

    Kuopio on vierailemisen arvoinen kaupunki. :)

    Anu: Kesäloma tekee tehtävänsä silloin, kun tulee tuollainen kuvailemasi elämän ja vapauden olo. Nyt onnistuin sen saavuttaa.

    Syksynkin tulo tuntuu hyvältä, koska sinun tavoin minäkin pidän syksystä. Se on itse asiassa suosikkivuodenaikani, koska kaikki on silloin niin uutta.

    VastaaPoista