Sain Linda Olssonin esikoisromaanin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja joululahjaksi. Olin kirjaa toivonutkin, joten sen paljastuminen paketista ei ollut yllätys. Kirjaa aloittaessani en kuitenkaan tiennyt, millainen lukukokemus minulla oli edessäni; Yleensä minulla on melko hyvä sisäinen ennakkokäsitys käsillä olevasta kirjasta, mutta tällä kertaa Linda Olssonin romaani pääsi yllättämään tunnetasolla.Romaani alkaa, kun nuori kirjailija Veronika vuokraa talon erakkomaisen iäkkään Astridin naapurista. Molemmat haluavat olla rauhassa, Veronika koettaa asettua taloksi, Astridille talo on kuin toinen, rankkoja asioita muistava iho. Kummankin naisen elämäntarina on surullinen: Astridin kokemukset ovat hirvittäviä, Veronikan traagisia. Naiset ystävystyvät ja herkullisia ruokia kokaten kertovat toisilleen oman tarinansa. Kirja rakentuu näistä kohtaamisen hetkillä jaetuista elämäntarinoista. Vaikka naisten kokemukset ovat surullisia, on kirjassa hauskojakin hetkiä. Yhtä toisen päähenkilön menneisyydessä tapahtunutta asiaa en voi ymmärtää, mutta siitä huolimatta myönteinen vire sekä rakkaus päähenkilöitä kohtaan kannattelee Olssonin kerrontaa.
Pidin kirjasta paljon. Laulaisin sinulle lempeitä lauluja ei ole nyt päättyvän vuoden järisyttävin tai paras lukukokemukseni, mutta kirjan viisaus ja lempeys tulee pyörimään mielessäni vielä pitkään. Kirjan kansi on tavattoman kaunis. Se lupaa sen, mitä kirja pitää sisällään: Kauneutta ja lämpöä rankkojen muistojen keskelle. Metsämansikoilla - ja muullakin ruoalla - on parantava ja ihmeellinen luottamusta rakentava voima.
***½
Hienosti koostit! Lindan kirja ei todellakaan ole maailmaa järisyttävä, mutta sitä ei voi unohtaa, koska: Sitä ei ole tehty koskaan ennen! Kirja on aivan uudenlaisensa ja tanssittaa sinua usvan kanssa. Minä pidin myös siitä, että kirja oli kaunis ja hidas. Sain levätä. Kirja oli kuin lohtukylpy. Suvisade. Ja tietty metsämansikoiden tuoksua.
VastaaPoistaLindan kirjan luettuaan tajuaa, että ei jaksa mitään ellei tehdä tämmöisiä kirjoja. Olin aika poikki, kun luin tuon kirjan ja sen jälkeen kuin pitkältä lomalta tullut. Olin tilaiduudessa tavata Lindan, mutta silloin juuri sairastui vanha noutajamme ja minä olin vakavasti estynyt...
Hienoa Lumiomena! Arvostelujasi on kiva lukea. Niistä tulee hyvä mieli♥
Kiitos, Leena Lumi, kommentistasi. Lohtukylpy on aivan ihana ja niin paikkansa pitävä ilmaisu kuvaamaan kirjaa!
VastaaPoistaLaulaisin sinulle lempeitä lauluja on juuri sellainen kirja, jota voi kutsua lohtukirjallisuudeksi. Ihana ja surullinenkin. Pidin kovasti ja myös minuun kirja vaikutti nimen omaan tunnetasolla.
VastaaPoistaKaunista, kaunista! Kirjoitin monta lausetta ylös muistiin lukiessani.