tiistai 29. joulukuuta 2009

~PALUU JOULULOMALTA~

Joulu on takana ja se oli minulle hyvällä tavalla kirjallinen kaiken muun touhun ohella. Sain nauttia rauhallisuudesta ja levosta kaksivuotiaan poikani opittua vihdoin, kuinka nukkua kahdeksaan saakka aamulla (koko edellisen vuoden heräsimme ennen kuutta). Nautin läheisteni seurasta, söin laadukasta suklaata, ihailin lumisia maisemia ja koin sitä ihanaa sisäistä lämpöä, jonka pakkasjoulu minussa herättää. Joulupukki oli jostain saanut vihiä kirjatoiveistani, koska sain muutaman kirjapaketin. Lahjakirjoistani kirjoitan myöhemmin tänään tai viimeistään huomenna. Nyt haluan muistella joulua muutamalla kuvalla lapsuuteni kotipaikkakunnalta Pohjois-Savosta. Kuvien laatu ei ole paras mahdollinen, koska otin ne auton ikkunasta tyttäreni syntymäpäivänä, joulupäivänä.



Lumiset lehtikuuset kohoavat korkealla mäellä halkoen maalaismaisemaa, jossa kävimme jouluisella ajelulla


Puiden siimeksessä talven ystävän ajatukset lähtivät lentoon



Päättyen nauttimaan joulupäivän auringosta yhden aikaan iltapäivällä



Palasimme kotiin eilen illalla. Tässä nopea vilkaisu rakkaimpaan lukupaikkaani, nojatuoliin, joka oli aikaisemmin sisutuksemme ongelmakohta, mutta uuden verhoilun saatuaan juuri sellainen, jollaisen halusinkin:

6 kommenttia:

  1. Kuviesi satumainen lumous ylittää kaikki maailman laadut. Sinuna minä tekisin 'leenat' eli kehittäisin osista kuvia 15 x 20 senttisiä ja sitten sopiva paspartuu ja kehys. Etsi talsota yksi seinä, jolle voit ne kerätä ja siinä se on: upea taidenäyttely. Muutaman kovin talvisen kuvan vaihdan keväällä suvikuvaan, sillä tuo seinä sattuu olemaan meidän vierasmakakri, joka on samalla mun turkoosi retriittihuoneeni, sillä siellä vähiten tavaraa, joten mielikin rauhoittuu.

    Lukutuolisi on unelmaa. Minulle tuli se, mitä aina vannoin: ei ikinä! Äitini osti TV-tuolin, joka olikin siten hänelle liian iso. Sen ainoa etu on väri: valkoinen. Siinä on kyllä se etu että työn raskaajan raataja eli mieheni pitää siitä kovasti ja rentoutuu siinä. Se ei sijaitse tv-huoneessa, vaan kirjastossa, onneksi.

    VastaaPoista
  2. Olen joskus miettinyt taulun tekemistä tai teettämistä onnistuneista otoksista. Ajatus vuodenaikakuvista on oikeastaan aika ihana.
    Tv-tuoli... No, jos se on mukava, niin mikäs siinä :) Valkoinen väri on tosiaan etu!

    VastaaPoista
  3. Ooh, mikä ihana tuoli. Onko tuo lukunurkkauksesi? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Yksi monista. :) Mies sai tuolin lahjaksi vanhemmiltaan valmistuessaan maisteriksi 90-luvulla. Tuoli oli tummanviininpunainen ja kun muutimme nykyiseen kotiimme, appivanhemmat verhoiluttivat sen meille tupaantuliaislahjana. :)

      Poista
    2. Meillä kotona Lapissa on samanmallinen, mutta keltainen tuoli. Miellyttävä istua, mietin jo Katjuushkinia siinä ison jättikirjan kanssa. :)

      Poista
    3. On tosiaan mukava istua. Mie luin tuossa meidän tuolissa tänään aamulla Keviniä.

      Poista