2018: Itsehaaste, hyllynlämmittäjiä ja muuta

Onnellista alkanutta vuotta! Olkoot se kaikille hyvä ja kirjoja täysi.

Lumiomenassa starttaa periaatteessa jo kymmenes blogivuosi, tosin kymmenvuotissynttäreitä juhlitaan vasta marraskuun lopulla.

Ja kaikki Lumiomppua pitempään seuranneet voivat nauraa minulle nyt: seuraa nimittäin innokkaita aikeita osallistua haasteisiin. Minä olin joskus hyvä innostumaan haasteista ja osallistumaan niihin (kuten vaikkapa Totally Britishiin), sittemmin olin hyvä innostumaan, mutta huono osallistumaan, unohdin jopa itse itselleni asettamani haasteet. Ja nyt, kas kummaa näin uuden vuoden kynnyksellä, uskon vahvasti osallistuvani ainakin Helmet-lukuhaasteeseen. Ehkä innostun ja jaksan vielä klassikkohaasteetkin… Tammikuun loppu, jolloin on vuoden ensimmäisen klassikkohaasteen vuoro, tulee toisaalta niin pian. En olekaan vielä ilmoittautunut mukaan.

Hyllynlämmittäjä-haaste

Mutta ainakin yksi haaste ja yksi projekti ovat luvassa, ensin mainitun saan ehkä yhdistettyä ainakin osin myös Helmet-lukuhaasteeseen. Se on viime vuodelta tuttu Hyllynlämmittäjä-haaste, joka lanseerattiin kovasti fanittamassani Sivumennen-podcastissa. Viime vuonna keksin koko haasteen vasta juhannuksena, vaikka olin kuunnellut Sivumenneniä jo ainakin vuoden alusta saakka. Koska päätin hypätä haasteeseen mukaan keskikesällä, ajattelin että kuuden kirjan lukeminen riittää. Menin näin samaa tahtia kuin haaste, yksi hyllynlämmittäjäkirja kuukautta kohti. Aika hyvin pysyinkin mukana, koska ehdin lukea viisi kokonaista ja kaksi puolikasta haastekirjaa.

Nyt vuonna 2018 koetan olla mukana täydellä tusinalla. Jos saan alla olevat kirjat luettua, olen enemmän kuin iloinen. Ja jos en saa, niin sitten olen lukenut jotain muuta. Otan mukaan yhden viimevuotisella listallani olleen, muut ovat itselleni uusia, vaikka joukossa on yksi jo puoliksi luettu kirja. Jos haasteen voimin saisin luettua sen loppuun.

Lumiomenan hyllynlämmittäjät 2018 ovat

Jacques Bonnet: Kirjaston henget. Varmaan tosi suloinen. Välipalakirjaksi.

Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija. Yhden ystävän kanssa oli hiljattain puhetta Huovisesta. En muista, olenko lukenut tätä vaiko en. No, tänä vuonna se selvinnee.

Doris Lessing: Hyviin naimisiin. Martha Questin tarinan lukemista pitäisi jatkaa.

Alice Munro: Kallis elämä. Jostain syystä Munro on ollut minulle aina vähän vieras, vaikka olen toki häntä lukenut. Tämän sain joululahjaksi muutama vuosi sitten. Haluan olla Munro-ihminen.

Iris Murdoch: Hiekkalinna. Ostin kirjan kesällä 2013 ja romaani pääsi mukaan Hyllynlämmittäjä-haasteeseen jo viime kesänä. Nyt kyllä!

Antti Nylén: Tunnustuskirja. Esseitä. Nylén on jo kauan kiinnostanut.

Maggie O’Farrell: This must be the place. Kirja, jonka ostin Irlannista kesällä 2016. O’Farrell on kolmen lukemani kirjan perusteella sellainen kirjailija, jonka tuotanto uppoaa minuun erinomaisesti. O’Farrellin uusimmasta aion muuten pian blogata, koin kirjan hyvin henkilökohtaisesti. Tämä paikkakirja pitää myös lukea.

Jayne Anne Phillips: Äidin aika. Taitavan kirjailijan romaani on jostain syystä jäänyt lukematta (kuten toki kaikki tässä haasteessa).

Lionel Shriver: Syntymäpäivän jälkeen. Kirja on ollut hyllyssäni lukematta jo kuutisen vuotta, jotkut ovat kehuneet Shriverin parhaimmaksi.

Hannele Mikaela Taivassalo: In transit. Aloitin lukea tätä vuosi sitten ja olin hyvin innoissani, mutta jotain tapahtui. Tänä vuonna uusi yritys.

Hanna Tuuri: Vihreän saaren puutarhoissa. Irlanti, tarvitseeko muuta sanoa? Olen pitänyt kaikista lukemistani Tuurin kirjoista.

Evelyn Waugh: Mennyt maailma. Tätä klassikkoa olen aloittanut jo kahdesti. Josko nyt kolmas kerta toden sanoisi jne.

Blogivieraissa

Ja sitten toinen haaste tai projekti, johon en haasta muita kuin itseni. Osallistua toki saa! Monet Lumiomenaa alusta saakka lukeneet muistavat varmasti, miten blogipolkuni on poukkoillut eri aiheiden parissa ja kuinka olen potenut suoranaisia blogikriisejäkin. Nyt kuitenkin usein kaipaan tuota fiilistelevää aikaa blogissani, mutta olen kirjojen kanssa niin mukavuusalueellani, etten ole enää välittänyt kirjoittaa juuri muusta (kuin satunnaisesti matkoista). Kirjabloggaajana aion pysyäkin. Mutta nyt tänä vuonna irrottelen (hahaa): Blogirajojen venyttely, suorastaan käynti vieraissa!

Räpistelevää lennokkuutta: Aion omistaa yhden bloggauksen kuukaudessa jollekin ihan muulle kuin kirjoille tai matkoille. Otan mieluusti aihe-ehdotuksia vastaan. Haluatteko kurkistaa vaatekaappiini? Tietää jotain perjantaileipomuksistani? Olisiko kiinnostavaa tietää, miten tämä Katja täällä kuntoilee? Olisiko Lumiomenasta puutarhablogiksi (ei olisi, mutta rikkaruohoista saisi varmasti postauksen aikaiseksi)? Kirjoittaisinko kustannustoimittajan työpäivästä? Sukuni historiasta? Osaomasta koirasta? Kamerasta? Kotitöiden jakamisesta? Kouluikäisten lasten vanhemmuudesta? Elämäni suurimmista ärsytyksen aiheista? Musiikista? Tekisinkö videobloggauksen Youtubeen? Millainen olisi kysymyksiä ja vastauksia -postaus? Kirjoittaisinko jostain sellaisesta, jota en vielä itsekään tiedä? 

Ehdottakaa aihetta tälle blogirajojen venyttelylle, joka kestää vain vuoden 2018. Mistä minun pitäisi kirjoittaa – tai mikä näitä rajoja nyt venyttäisi?

Onko teillä muilla tapana haastaa itsenne uuden vuoden alkaessa? Tehdä uudenvuodenlupauksia tai muita suunnitelmia? Pitää ne? Vaiko unohtaa?