Jouni Laaksonen: Lapsiperheen retkeilyopas
Kustantaja: Karttakeskus 2014
Valokuvat: Jouni Laaksonen
Graafinen suunnittelu: Satukala graphic design
Kustantamosta
Retkeilyopas, karttakirja
Voi pojat! Pieni kettu suorastaan hukkuu kohteiden määrään!
Näin huudahtaa pieni, veitikkamainen kettuhahmo, joka seikkailee Jouni Laaksosen Lapsiperheen retkeilyoppaan sivuilla vähän siellä täällä ja kommentoi retkikohteita. Ja niitä kohteita piisaa: 80 erilaista koko perheelle sopivaa retkikohdetta halki Suomen aina Ahvenanmaalta Kilpisjärvelle ja Merenkurkun maailmanperintökohteesta Ruunaan Neitikoskeen Lieksassa.
Huhtikuun alussa esittelin blogissani Iiris Kalliolan ja Lasse J. Laineen Suomen lasten retkeilyoppaan. Nyt voisi kysyä, että miksi uusi retkeilyopas, miksi näin pian ja miksi samassa blogissa? Uusi retkeilyopas tietenkin siksi, että Laaksosen kirja sisältää paljon sellaista, mitä Kalliolan ja Laineen kirjasta uupui ja päinvastoin, mielestäni kirjat täydentävät toisiaan. Näin pian, koska ainakin meillä retkeillään eniten kevään, kesän ja syksyn aikana. Samassa blogissa siksi, että rakastan pieniä päiväretkiä ja retkeilemme perheeni kanssa melkein joka viikonloppu. Tällaista kirjaa olin vähän toivonutkin.
Laaksosen kirja on näistä kahdesta retkeilyoppaasta toimivampi silloin, kun on oikeasti retkellä. Kätevästi kierrekantinen ja kooltaan mukavasti käteen sopiva ja pieneenkin reppuun solahtava kirja keskittyy kohde-esittelyihin ja mikä parasta, se sisältää kartat jokaisesta retkikohteesta. Laaksonen luonnehtii kohteita tarkkaan ja kertoo, ovatko ne helppoja, keskivaativia, vaativia tai sopivatko ne kenties lastenvaunujen kanssa kuljettavaksi. Kirjan alussa kerrotaan myös yleistä retkeilystä, esimerkiksi siitä, miten valita kohteet, mitä varata mukaan ja millaisia retkiä eri-ikäisten lasten kanssa voi tehdä. Tärkein ohje lasten kanssa retkeilyyn on viisas: suunnittele väljä aikataulu. Olen samaa mieltä, kiirehtiä ei kannata ja pysähtelemällä näkee enemmän.
Kirjaan ovat oman perheeni suosikkikohteista päässeet Lemmenlaakso Järvenpäässä ja Byabäckenin luontopolku (Ponun perinnepostia) Sipoonkorvessa, joka on jo melkeinpä kotimme lähimaisemia. Ilahduin myös Pohjois-Karjalan reiteistä ja haikailen aikoja, jolloin vaelsin Lieksan Ruunaalla ystäväporukan kanssa. Tulevana kesänä haluan ehdottomasti käydä Maaningan Korkeakoskella, jossa on Suomen korkein vesiputousmainen koski. Koska lomailen kotiseudullani Pohjois-Savossa, pitäisi Maaningan olla helposti saavutettavissa.
Laaksosen kirja on ennen kaikkea kätevä ja selkeä opaskirja, jonka suurin anti on retkikohteiden kuvaus ja mukana tulevat kartat.
Tulevista retkistä haaveillen jätän teidän Sipoonkorven maisemiin, jossa kävimme retkeilemässä viimeksi eilen:
Kirja vaikuttaa todella kiinnostavalta ja toivottavasti innostavan retkeilyyn lasten kanssa mahdollisimman monia perheitä. Korkeakoskea voi suositella lämpimästi, ja sinne voisin lähteä uudelleen ja kiertää sen vaellusreitin samalla.
VastaaPoistaSipoonkorpi on kyllä näin keväisin aivan ihana, niin kauniit kuvat sieltä jälleen ♥
Minttuli, tämä on hyvä ja kiinnostava. Enemmänkin opas, mutta kaipasinkin karttakirjaa.
PoistaKorkeakoskella haluan käydä. Sinne vaan kannattaa mennä kai runsaiden sateiden jälkeen, jotta koskessa olisi paljon vettä.
Sipoonkorpi on ihan huippu!
Voi tässä nousee jo kesälomaretkeilykuume! Hauska kirja, koska netistä on muuten aika vaivalloista etsiä hyviä kohteita, kun sivut ovat nykyään niin monipolkuisia ym. Kauan eläköön kirjat!
VastaaPoistaBleue, tämä kirja nostattaa kyllä retkeilykuumetta! Ja on niin hienokin: kartat, kohteita ympäri Suomen, kätevä koko jne. Suosittelen.
PoistaKävimme viime viikonloppuna juuri tuolla Ponun perinnepostia-kierroksella tämän oppaan innostamina. Meille eka kerta tuolla. Harmillisesti lehmät eivät olleet vielä kesälaitumella, niitä pitää mennä varmaan moikkaamaan tässä vielä myöhemmin. :)
VastaaPoistaPihi nainen, hih, kumpana päivänä mahdoitte käydä? Me kävimme sunnuntaina, olisi ollut hauska törmätä! Me käymme Sipoonkorvessa aika usein, jos joskus olette menossa ja haluatte retkiseuraa, ota yhteyttä!
PoistaOnpa taas niin kaunista luontoa että saa ihan huokailemaan! :)
VastaaPoistaHietzu, ihana kuulla! Tähän aikaan vuodesta on kyllä niin kaunista kaikkialla.
PoistaTuo opas vaikuttaa hyvälle. Olet vanginnut hyvin käenkaalin terälehtien violetit suonet. Katselin eilen maastossa tosi valkoisia yksilöitä ilman suonia. Karttakeskus on tehnyt hyviä oppaita viime vuosina. Bloggasin tästä maaliskuussa: Paula-Kaisa Leppänen Puistot ja puutarhat. Sekin oli mielettömän hyvä, siinä oli mukana hyvin valitut kohteet.
VastaaPoistaUlla, tuleepa Karttakeskukselta kiinnostavia kirjoja! Puistot ja puutarhat on varmasti ihana.
PoistaSipoonkorpi on viehättävän monimuotoinen ja tähän aikaan vuodesta riittää hauskaa kuvattavaa ja bongattavaa. Syksyisin käymme siellä sienestämässä.
Niin mekin käydään syksyisin tuolla sienestämässä. Oli tosi tutut maisemat, tunnistin muutaman kuvauspaikankin. Mieheni on vetänyt tuolla sienikursseja.
PoistaOi, ihana postaus! Luontoretket lasten kanssa on melkein parasta maailmassa. Vaikka ei omia olekaan, niin olen päässyt retkille sisarusten lasten kanssa... Heidän intonsa on niin tarttuvaa!
VastaaPoistaTeillä on ollut mukava retki! <3 Kaunis kuvakertomus :)
Kaisa Reetta, luontoretket ovat kyllä parhautta. Meillä lapset lähtevät innoissaan retkelle, mutta draamaakin löytyy. Esimerkiksi viime sunnuntaina kädellä kiipeillyt muurahainen aiheutti melkoisen kohtauksen. :D
PoistaMinä jäin nyt vain tuijottelemaan tuota alinta kuvaa. Se on jotenkin niin idyllinen, nostalginen, suomalainen maisema! Minä kovasti mielisin tuonne kävelemään. Ja lähiretket, ne on kyllä kivoja. Sellaista helppoa retkeilyä, joka sopii minulle mainiosti. Tosin kesäksi on suunnitelmissa vähän pitempi retki, katsotaan, kuinka meitin käy.
VastaaPoistaKirjailijatar, niin onkin! Tosin hyvin eteläsuomalainen maisema, mielestäni. Ihana tuolla onkin kävellä. Olen päiväretki-ihminen, tosin ennen lasten syntymää tein muutaman yön yli kestäneen metsäretken. Hyviä retkisuunnitelmia sinne!
Poista