Uusimmassa Kotivinkissä eräs kotimainen suosikkikirjailijani Juha Itkonen kertoo sekä pian ilmestyvästä romaanistaan Seitsemäntoista että kotiarjestaan. Päivät sujuvat "suhteellisen kiireisesti, mutta joustavasti" päiväkodin, pyöräilyn ja kirjoittamisen merkeissä.
Sujuisivatpa meilläkin! Toisinaan tuntuu, että elo on kauhean kiireistä eikä lainkaan joustavaa. Maanantainen onnenapilapäivä tuntui katoavan jonnekin myrskyteille, kun itku ja väsymys ottivat ylivallan päiväkotiarkea elävistä lapsista. Onneksi elo kääntyi ainakin iltaisin "ei-lainkaan-kiireistä, jos nyt ei niin joustavaakaan"-linjalle, kun luimme Mintun teatterikirjaa ja kummastelimme perennapenkkiin muuttanutta sammakkoa. Entisessä Joensuun yliopistossa tehtiin jokunen vuosi sitten tutkimus, jonka mukaan siilit ovat hyvin nurkkakuntaisia ja reittiuskollisia. Mahtavatkohan sammakotkin olla?
Sydämellistäkin elo joskus on. Sain yllätyksekseni kunnian olla Vihreän talon väki-blogin sadas lukija, ja blogin kirjoittaja T muisti minua suloisella keramiikallaan kortin muodossa. Kiitos!
Sujuisivatpa meilläkin! Toisinaan tuntuu, että elo on kauhean kiireistä eikä lainkaan joustavaa. Maanantainen onnenapilapäivä tuntui katoavan jonnekin myrskyteille, kun itku ja väsymys ottivat ylivallan päiväkotiarkea elävistä lapsista. Onneksi elo kääntyi ainakin iltaisin "ei-lainkaan-kiireistä, jos nyt ei niin joustavaakaan"-linjalle, kun luimme Mintun teatterikirjaa ja kummastelimme perennapenkkiin muuttanutta sammakkoa. Entisessä Joensuun yliopistossa tehtiin jokunen vuosi sitten tutkimus, jonka mukaan siilit ovat hyvin nurkkakuntaisia ja reittiuskollisia. Mahtavatkohan sammakotkin olla?
Sydämellistäkin elo joskus on. Sain yllätyksekseni kunnian olla Vihreän talon väki-blogin sadas lukija, ja blogin kirjoittaja T muisti minua suloisella keramiikallaan kortin muodossa. Kiitos!
Nyt viikonlopun koittaessa elän kolmen kirjan loukussa osaamatta ratkaista, minkä kirjan lukisin ensin. Siksi palasin rentoutumaan Prinssi Edwardin saarelle. Viikonloppuvieraita odotellessani leivoin eilen illalla englantilaista luumukakkua. Joku asia on kohdallani vinksahtanut niin, että jalkapallohuligaaneja lukuunottamatta kaikki Brittein saarille viittaava vie mukanaan.
Englantilaisen luumukakun ohje löytyy Kotilieden sivuilta. Itse lisäsin mukaan 1 tl leivinjauhetta.
Ja Itkosen tuleva kirja tietää hyvää, aivan varmasti.
Englantilaisen luumukakun ohje löytyy Kotilieden sivuilta. Itse lisäsin mukaan 1 tl leivinjauhetta.
Ja Itkosen tuleva kirja tietää hyvää, aivan varmasti.
Leppoisaa viikonloppua!
Kiitos toivotuksistasi Lumiomena samoin sinulle!Leppoisaa henkäisyä arkeen.Sain Kotivinkin juuri lahjaksi tyttäriltä ja tuo sama artikkeli oli mieleen.Ja kirjaa odottelen:) -Kiva resepti vinkki täytyy testata.Halit!
VastaaPoistaSinulle samoin hyvää viikonloppua ja arjen kestämistä...
VastaaPoistaKaunis tuo keramiikkakortti ja luumukakku näyttää tosi herkulta!
Kotivinkki on hyvä lehti:olin monta vuotta kestotilaaja,ja nyt Suomesta lähtiessä ostin heinäkuun irtonumeron.
Hyvää viikonloppua sinullekin Lumiomena! Minäkin vierailen välillä Prinssi Edwardin saarella arjen keskellä...
VastaaPoistaLaitoin kommentin sinulle blogissani, kun kiinnostaisi tietää kokemuksistasi Charing Cross Roadilta!:)
luumuista pitäisikin keksiä jotain
VastaaPoistaMinä jo vähän kauhunsekaisin, mutta toisaalta positiivisen jännityksen kera mietin, millaista se arki tosiaan sitten on kun menee itse taas töihin, pojat hoitoon jne. On siinä varmasti pyörittämistä;)
VastaaPoistaMikä kakku! Ihana. Ja Juha Itkonen, pus. :) Täytyy käydä ostamassa tuo lehti.
VastaaPoistaPalasin juuri kirjastoreissulta, jolla yritin hakea motivaatiota siihen yhteen ikuisesti keskeneräiseen... tuolle saarelle haluttaisi tietysti myös. :)
Ihanaa viikonloppua sinullekin!
Herkullisen näköinen tuo kakku, pitääkin panna muistiin.
VastaaPoistaEve oli meillä viime syskynä leipomassa saksalaista luumupiirakkaa...
VastaaPoistaHerkullisen näköinen kakkukuva.
Kotivinkki on lukemattomana sänkyni vieressä olevassa lehtikasassa...oi, miksi tilaan lehtiä, kun en ehdi niitä lukea.
Olen lentänyt pienkoneella Englannista Irlantiin koneessa, joka täynnä juuri niitä jalkapallohuligaaneja. Olin hyvin hiljaista likkaa.
Mukavaa viikonloppua, Lumiomena!
Juha Itkonen vissiin siinä päiväkodin ja kirjoittamisen välissä ilahdutti jaliskentän katsomossakin muiden vanhempien seassa =O - kirjaa odotellaan täälläkin!
VastaaPoistaMeillä kanssa tuo joustavuus on ihan tuntematon sana. Tänään koukkasin päiväkodin jälkeen postiin. Siis, viisi minuuttia postissa sai molemmat lapset erittäin joustamattomiksi, mutta varsin kiireisiksi...
Luepa joku mulle tuttu kirja, niin käyn kommentoimassa lukemaasi =)
Herkullisen näköinen kakku! Hih, piti heti mennä kurkkaamaan milloin luumut kypsyvät - menee vielä tovi.
VastaaPoistaTuo arjen pyöritys loman jälkeen on aina haastavaa, mutta kyllä se varmaan pian asettuu uomiinsa. Voimia sinne teille ja mukavaa viikonloppua :)
Hih, siilit ovat tosiaan uskollisia seuralaisia! Meidän entisessä kodissa kävi joka vuosi sama pesue näytillä ja arvaa vain, ostettiinko ruoaksi kissanraksuja.. sillä seurauksella että niitä jatkossa kului ja paljon! Takapihan kotisammakko olisi taatusti lasten mieleen, vaikka ehkä äiti ei siitä niin paljon välittäisikään;-)?
VastaaPoistaTodella herkullisen näköinen kakku-oikein hyvää ja aurinkoista viikonloppua teille kaikille!
ps. ja juuri niin, ne neliapila-päivät auttavat nimenomaan noihin "känkkäränkkä"-päiviinkin. Ilman niitä arki olisi turhan raskasta;-).
Maria: Sinulla on ihanat tyttäret, kun saat tuollaisia pikkulahjoja :) Itkosen kirja herättääkin varmasti monen bloginpitäjän huomion. Suloista viikonloppua!
VastaaPoistaYaelian: Kiitos. Ihanaa, että on viikonloppu. Saimme vielä vieraaksi vanhempani. Kotivinkkiä, kuten monia muitakin lehtiä, tilaan tyyliin on/off. Nyt Kotivinkki tuntuu raikkaalta.
Sara: Prinssi Edwardin saarella vierailu auttaa aina arjessa :) Tulen käymään pian blogissasi ja vastaan Charing Cross Road-kysymykseesi. Oi, päästäpä taas Lontooseen!
Hannele: Luumuista keksii vaikka mitä. Siellä on varmaan luumut jo kypsymässä?
Susa: Arjessa pahinta on melkeinpä tuo alku - ja lisäksi kiire. Päiväkodissa lapsilla menee aina ihan kivasti.
Ilse: Sinäpä sen sanoit: Pus! Itkonen on heti esikoisestaan saakka ollut suosikkini. Toivottavasti kirjastosta löytyi motivaatiota - tai ehkä kokonaan uusia elämyksiä.
Allu: Tuo kakku on todella hyvää. Tein sitä nyt elämäni toisen kerran.
Leena: Saksalainen luumupiirakka kuulostaa hyvältä. Onkohan blogissasi sen ohje? Kokeilen hakua :) Sinulla on ollut ikimuistoinen lento englannista irkkuihin - tosin se olisi takuulla ikimuistoinen, vaikka olisit lentänyt isolla reittikoneella kera hiljaisten suomalaisten.
Minäkin sorrun aika lehtitilauksiin.
Mari A: Niin, luinkin Itkosen Jalo-pojan pelaavan jalkapalloa :) Viisi minuuttia postissa on jo ihan urhea saavutus päiväkodin jälkeen! Mikähän olisi sulle tuttu kirja, jonka voisin täällä esitellä. Mietin ;-)
Omenaminttu: Teillä onkin puutarhassa varmaan ihania vanhoja luumupuita! Me istutimme omamme vasta tänä keväänä, joten satoa ei ole vielä kuin kaupan ja/tai torin valikoimissa. Syksyn edetessä arki varmaan soljuu taas omillaan. Alku aina hankalaa jne. Hyvää viikonloppua sinulle :)
Aamunkukka: Teillä on ollut ihana siiliperhe naapurina, voi että! Mielenkiintoista kuulla siilin pitävän kissanraksuista. Onhan se sammako aika - hmm - pomppivaista sorttia (hyppäsi nimittäin yhtenä iltana esikoisen jalalle). Mukavaa viikonloppua teille kaikille :)
Aivan ihana ylläri tuo viehättävä kortti.
VastaaPoistaherkulliselta näyttää tuo luumukakku..
Minun luumupuuniei tuottanut yhtään luumua, mutta tori ei petä..
kaipaan siilejä pihaani.
Ehkä tänne on tullut liikaa asutusta heidän reviireilleen, ovat kait muuttaneet monta vuotta sitten jo pois..So sad!
ihanaa viikonloppua sulle!
Ihanan näköinen kakku! Nam!
VastaaPoistaArjen pyöritys on toisinaan kyllä raskasta! Onneksi on viikonloppu nyt edessä. Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua sinulle!
Piti tulla pikaisesti kommentoimaan, kun vanhempieni piha oli hyvin keskeisessä osassa tuossa Joensuun yliopiston siilitutkimuksessa silloin aikoinaan. Äitini nimittäin ruokki ja rapsutti kaikki kulmakunnan siilit hyvin paikkauskollisiksi, ja niitä vilisi koko piha täynnä ja tulivat mielellään tilaisuuden koittaessa sisällekin.
VastaaPoistaEn muista, miksi vanhemmat soittivat yliopistolle jossakin siileihin liittyvässä (asuivat ihan kilometrin, parin päässä), ja tutkivat naureskelivat kuultuaan osoitteen, että on heille hyvin tuttu paikka, kun rengastetut siilit rientävät sinne päivittäin. :)
Noin muuten, brittiläisyys on myös minun sydäntäni lähellä. Ja kahden pienen lapsen äitinä (sekä heidän kanssaan juuri viisi viikkoa ulkomailla reissanneena) tiedän, että joustavuus olisi kovin toivottu sana meidänkin arjessamme.
Jos nyt yhtään helpottaa, niin sanon kuitenkin: kyllä se arki helpottaa. Meillä on nyt 10-, 12, 13- ja 15-vuotiaat lapset. Kun ikää oli kaikkilla kuusi-seitsemän vuotta vähemmän elämä oli aika tiivistä. Nyt jokaisella on oma arkensa ja omat menonsa, kaverinsa, itsenäisyytensä kullakin omalla tavallaan. Elämä on helpottanut.
VastaaPoistaHengähdä kirjojen parissa ja muista nauttia myös itkuisista päiväkotilaisista ;-)
Tytär (12v) sanoi viikolla, että päiväkodissa oli oikeastaan aika ihanaa. Sai olla vaan ja leikkiä ja aikuiset oli kivoja ja turvallisia. Olen iloinen hänen muistoistaan.
Hanne: Kortti oli tosiaan ihana, mieltä lämmittävä yllätys. Tori ei petä, ja vaikkei mitään ostaisikaan, on toreilla aina niin hauska kierrellä tai istua vain. Toivottavasti siilit löytävät teille uudestaan :)
VastaaPoistaJohanna: Kiitos. Arki on joskus raskasta, mutta tämä pikkulapsiaika on toisaalta niin ihanaa ♥ Sinulle myös mukavaa viikonlopun jatkoa!
Karoliina: Kiitos viestistäsi. Kiva, että tulit kommentoimaan (ja tule uudestaankin!). Joensuu on "henkinen kotikaupunkini", jossa asuin 13 vuotta, joten kiva kuulla terveisiä sieltä. Muistelen, että sen siilitutkimuksen aikaan ihmisiä pyydettiin ilmoittamaan siilihavainnoista biologian laitokselle. Tsemppiä sinullekin sinänsä ihanaan pikkulapsiarkeen. Ja kiva kuulla brittimietteitä :)
Linnea: Kiitos sinulle! Minäkin uskon, että arki helpottaa. Toisaalta, vaikka toisinaan väsymys painaa, nautin tavattomasti tästä ajasta. On niin ihanaa olla symbioosissa lastensa kanssa. Sinun tyttärelläsi on ihania päiväkotimuistoja ♥
Marian blogin kautta löysin tänne. Olo blogimaailmassa kuin Ihmemaan Liisalla!
VastaaPoistaKovasti nautin tästäkin blogilöydöstä!
Pirkko: Kiva, että löysit tänne. Blogimaailma on aika ihmeellinen! Toivottavasti tule uudestaankin :)
VastaaPoistaIhana luumukakku. tuo niin syksyisen olon. Värinäkin niin ihana. Kiitos sinulle vinkistä :) Antoisaa alkavaa viikkoa sinulle!
VastaaPoistaMarie: Tuo kakku on ihanaa. Se sopii parhaiten sateisten iltojen teehetkiin (miten sinä tulitkin tuosta lauseesta mieleeni :)). Minä rakastan syksyä ja odotan jo kuulaita päiviä ja kirpeänihania iltoja. Kiitos samoin, sinulle myös mukavaa alkuviikkoa!
VastaaPoistaHeissan!
VastaaPoistaArkirumba kuulostaa tutulle... Kiitos lukuvinkistä! Ja tuo kakku näyttää todella herkulliselta, tulee sellainen tunne voi kunpa kasvaisi luumupuu omalla pihalla!
Oikein hyvää uutta viikkoa sinne!!!
Ps. Kiva jos tykkäsit kortista!
Tuo luumukakku on varmasti kokeilemisen arvoinen!:)
VastaaPoistaSait kauniin kortin T:ltä, jonka blogia itsekin seuraan:)
Kiitos jälleen mukavasta lukuvinkistä!
Minulla tuo arki alkaa olla jo helpompaa, kun tyttöni on jo 11-vuotias. Tosin harratukset ja honolla kelillä niihin viemiset, omat syksyn touhumme ja menomme....joopa joo...;D Tahti aina väkisinkin vähän kiihtyy, kun koulu ja oikea perhearki alkaa...:))Mutta on tämä ihanaa aikaa!:)Hyvä, että osaat ottaa siitä ilonkin irti pienten lastesi kanssa!:)Oikein mukavaa uutta viikkoa sinulle ja perheellesi ja tsemppiä arkeen, kyllä se siitä vähitellen paremmin uomansa löytää!:)
T: Korttisi on aivan ihana :) Arki on aika pitkälle samaa monissa pikkulapsiperheissä, mutta onneksi aina löytyy aikaa pysähtyä ja viettää aikaa yhdessä. Jos teidän tontilla on tilaa, niin istuttakaa luumupuu! Me istutimme tänä keväänä, mutta saa nähdä, alkaako se koskaan kantaa satoa.
VastaaPoistaMarge: Tuo kakku on hyvää, niin sopivaa loppukesään ja alkusyksyyn. 11-vuotiaalla on jo varmasti paljon harrastuksia. Meillä nelivuotias aloittaa tänä syksynä oman ensimmäisensä, lasten tanssikoulun. Äitiä taitaa jännittää vielä enemmän :)
Teille molemmille - ja kaikille muillekin lukijoille - hyvää alkuviikkoa ♥