Senaatintori on karhujen valtaama! Vapaudenpatsaskarhu, tanskalainen satukarhu, hindukarhu, aurinkokarhu Meksikosta, juhannuskarhu Suomesta, maorikarhu... Kaikkiaan yli 140 erilaista karhukaveria käsikkäin. Jokaista saa silittää, halata ja vaikka pussata. Jokainen karhu muistuttaa meitä kaiken elämän arvokkuudesta, luonnon ja ihmisten tasa-arvosta. United Buddy Bears - The Art of Tolerance näyttely on esillä Senaatintorilla 26.10. saakka. Sinne siis - jokainen Helsingissä liikkuva!
Minä lähden nukkumaan ensi yöksi karhununta ja pyrin poistamaan kertyneen väsymyksen. Niin ainakin toivon, yhtä sikeää ja hyvää. Vatsani ei ole täynnä havunneulasia ja metsämarjoja, vaan leipomaani leipää, Old Amsterdam-juustoa sekä lämmintä kaakaota. Kauniita unia!
Ai ne karhut on nyt saapuneet Helsinkiin. Olen joskus nähnyt niitä Berliinissä, sieltä ne taisi lähteä liikkeelle.
VastaaPoistaMakeita unia sinullekin.
Voi miten hienoja karhuja. Olispas tarvetta käydä Hesassa.
VastaaPoistaHyvä kuitenkin , että on valveutuneempia blogilaisia, kuin minä, niin pääsee näinkin ihaileen kaikkea kivaa:)
Kauniita unia:)
Vau mikä karhuparaati! Minusta tuntuu, että olen nähnyt jonkun noista karhuista aikaisemmin. Onko se mahdollista? Taidan kuvitella vain...
VastaaPoistaMinä odotan, kun mies tekee lämpimiä voileipiä. Kohta herkuttelen :)
Ihania nalleja,voi kun pääsis noita kuvaamaan! Muistaakseni täälläkin jotain tuollaista on ollut vai olisko ne ollut lehmiä....
VastaaPoistaMmm,itse tehty leipä,varmaan hyvää..Mukavia unia!
Ihania ja suloisia! Ja hyvä tarkoitus.
VastaaPoistaMiten hellyyttäviä kuvia! Noita kavereita on pakko ehtiä katsomaan, vaikka itselläni hirveän kiire viikko onkin. Tosi kiva postaus, kiitos;-).
VastaaPoistaNäiden kuvien jälkeen ei voi nähdäkään muita kuin nallemaisen hyviä unia!!
Voi kuinka hauskat karhut!
VastaaPoistaMinä mös kakaota nautin illalla, maitoon tehtyä sitä ihan oikeaa.
Voimia sinulle väsymyksen poistoon, nukutaan kuin karhut pimeät syysyöt, kyllä pikku pakkaset kun joskus tulee piristää :D
Huomenta. (Täällä ei oo nukuttu karhununta, lapsella levoton yö.) Iltapalasi kuulosti vallan mainiolta :)
VastaaPoistaOnpa hauskat karhuherrat/leidit! Toivottavasti tulee käytyä Helsingissä syksyn aikana, jotta pääsis paremmin tutustumaan.
Mukavaa keskiviikkoa!
Allu: Nämä karhut saivat tosiaankin alkunsa Saksassa, saksalaisen taiteilijakaksikon töistä. Karhut ovat kiertäneet maailmaa jo 20 vuoden ajan ja joka vuosi tulee yksi uusi, paikallisen taiteilijan tekemä karhu, ja vanha huutokaupataan hyväntekeväisyyteen.
VastaaPoistaHanne: Nämä karhut kiinnittivät toissailtana lähtiessäni töistä. En silloin tiennyt, mistä oli kyse, mutta otin pian selvää :) Puhuimme mieheni kanssa, että joku syyskuinen viikonloppu lähdemme koko perheen kanssa Helsinkiin karhuja katsomaan.
Kirjailijatar: Olet ihan hyvin voinut nähdä jonkun noista karhuista. Joka vuosi yksi huutokaupataan, joten yksinäisiä karhuja on jo 20 maassa. Aika vaikuttavan näköisiä rivistöjä. Ja niin omaperäisiä ja rakastettavia.
Yealian: Voisikin tarkastaa, että ovatko karhut käyneet siellä päin. Minäkin muistan hieman samaan tapaan maalatut lehmät, ainakin Bolognassa ne olivat iso hitti. Silloin, kun on aikaa, leivon mielelläni leipää :)
Sooloilija: Ovat! Ihan mahtavia. Ja viestivät tärkeää sanomaa.
Aamunkukka: Karhut ovat Senaatintorilla 26.10. saakka, joten varmasti ehdit joskus niitä katsomaan. Suosittelen kyllä. On ihana nähdä hyväntuulisia ihmisiä Krunikassa, kun jokainen on tainnut edes pikaisesti moikata karhuja :)
Seijastiina: Ehdottomasti maitoon keitettyä, tummaa kaakaota. Syksy itsestään piristää minua, mutta nyt on jostain syystä ollut unettomia / huonounisia öitä ja niiden vuoksi haluaisin osata nukkua kuin karhu... Ehkä joskus osaankin :)
Teija: Voi, levoton yö sielläkin. Meillä niitä on ollut sarjassa. Viime yönä lapset nukkuivat hyvin, mutta itse valvoin kahdesta neljään. Ei siis ihan karhununta, mutta joskus myöhemmin sitten. Ihan varmasti. Myös sinun kohdallasi!
VastaaPoistaKarhut ovat Helsingissä aika pitkään, joten toivottavasti pääset niitä katsomaan ja kuvaamaan :)
Oi ihanaa, minäkin olen nähnyt ainakin muutaman tällaisen Berliinissä!
VastaaPoistaHienot mesikämmenet! Tukholmassa oli joskus ainakin vähän vastaavia lehmiä.
VastaaPoistaMiten työssäkäyvä äiti voi ehtiä leipoa leipääkin? Ihailen ja ihmettelen, kun omat päiväni kuluvat vaan hipsutellessa. :)
No, ilmankos. En vain muista, missä olen karhun tavannut. Veikkaan Berliiniä, en ole kylläkään varma.
VastaaPoistaMitä uniherkkuja sinulla: Nam!
VastaaPoistaSaan ensi yönä vihdoinkin Lumimiehen kotiin reissusta ja toivon syvästi, että tekniset ongelmat hoituvat Supporttini saapumisen myötä.
Huumaavaa syyskuun alkua, Lumiomena!
Tessa: Olisi ihanaa bongata karhuja Berliinissä :) Olisikohan niitä Wienissä, josta tulee aina mieleeni John Irvingin "Kaikki isäni hotellit" ja Susie-karhu.
VastaaPoistaIlse: Kävin ihailemassa karhuja tänäänkin ruokatunnilla. Kuubalaisella karhulla oli sikari ja irlantilaiselle karhulle oli maalattu tietenkin neliapiloita. Aika usein minäkin vain hipsuttelen, mutta joskus iskee leipomisvimma. On niin kiva saada äkkiä tulosta aikaan.
Kirjailijatar: Sovitaanko, että se oli Berliinissä? :)
Leena: Hyvä ruoka, parempi mieli. Hyvä, että Lumimies tulee kotiin. Jospa sitten kaikki tekniikkakin pelaisi. Sinulle myös elämyksellistä syyskuuta, vuoden parasta aikaa!
Huomasin opiskelupaljastuksesi anni.m:n blogissa ja pakko tulla kuiskaamaan tänne, että "minä myös, minä myös!". Tosin vaihdoin pääainetta aineopintojen jälkeen saman laitoksen toiseen vastaavaan, mutta perinteentutkimusta yhtä kaikki. Ja sillä mennään jatkossakin, jos jatkotutkimusta alan gradusta toivuttuani vääntämään ;)
VastaaPoistaSiis, mistä sen hindukarhun tunnistaa hindukarhuksi? Ei kun ei saa kertoa! Laitan lapset asialle, onko se niin kuin buddha-karhu? Ei saa kertoa!!! Mennään katsomaan, kun nuo meidän lapsukaiset saa taas jonain samana päivänä terveeksi. Siis yhtä aikaa.
VastaaPoistaPs. Missä sä olet opiskellut folkkia? Huomasin toisen blogin kommenteissa (se Kalevala-juttu) tuon. Mä olen kanssa.
Ja sitten kun mä opin lukemaan toisten kommentit, niin huomaan, että prosentuaalinen folkin opiskelijoiden määrä on aika huikee!
VastaaPoistaAhmu: Sinäkin :) Opiskelitko, jos sopii kysyä, sellaisessa yliopistossa, jossa oppiaine kulki perinteentutkimuksen nimellä? Jos opiskelit, niin sitten taisi olla sama opinahjo kuin minulla. Ja tulen vielä hieman enemmän folkkikaapista ulos: Minä teen jatkotutkintoa samaiseen oppiaineeseen. Mulla oli aiemmin pääaineena kirjallisuus, mutta vaihdoin sen perinteentutkimukseen, koska se kiinnosti enemmän.
VastaaPoistaMinne sinä muuten katosit blogini lukijoista (sori kysymys)? Kiva, että tulit nyt käymään :)
Mari A.: Hindukarhulla oli kastimerkki. Buddha-karhua en nähnyt. Mutta hieno näyttely, menkää ihmeessä katsomaan! Pikaista paranemista lapsille.
Minä opiskelin folkkia eräässä itäisessä periferiayliopistossa. Todennäköisesti siis eri paikassa kuin sinä, mutta hauska yhteensattuma kuitenkin.
Lumiomena: luulen, että ollaan samaisessa periferiassa oltu ;D Siis mä siellä vain vähän aikaa. Siirryin toiseen kaupunkiin ja toiseen oppiaineeseen.
VastaaPoistaHyvä karhut! Täytyy pistäytyä torilla.
VastaaPoistaMari A.: Ok, itse asiassa ihan mielenkiintoista. Minä ehdin olla töissäkin siellä periferiassa. Ja nyt haaveilen hieman siitä sinun alastasi. Kenties jonain päivänä!
VastaaPoistaKultsin kämppä: Hyvät ja ihanat :) Suosittelen torireissua.