Håkan Nesser: Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä
Kustantaja: Tammi 2005
Alkuteos: Kim Novak badade aldrig i Genesarets sjö 1998
Suomentanut: Saara Villa
Ulkomainen romaani, dekkari ja nostalginen nuoruuskuvaus, Ruotsi
Sivuja: 262
Tässä kysymys on Siitä Kamalasta, tässä mihin nyt ryhdyn, siitä tietysti, mutta kyllä muustakin. Sen kohtalokkaan tapahtuman vuoksihan minä muistan sen kesän 196- voimakkaammin kuin minkään muun kasvuaikojeni kesän. Sen synkkä hohde lankeaa niin monen muun asian ylle. Minun ylleni, ja Edmundin. Äiti- ja isäraukan, ja veljeni, ja koko ajan ylle; tasangon kaupungin, ja sen ihmisten ja tapahtumien ja olosuhteiden, joita en ehkä ikinä olisi pysynyt kalastamaan unohduksen kaivosta, jollei sitä inhottavaa olisi tapahtunut. Sitä Kamalaa.
14-vuotias Erik viettää kesää perheen Genesaretiksi nimetyllä mökillä Möckeln-järven rannalla. Erikin äiti sairastaa pitkälle edennyttä syöpää sairaalan vuodenpotilaana, minkä vuoksi perheen vanginvartija-isä jää äidin seuraksi kaupunkiin. Mökkikaverikseen Erik saa isänsä kollegan pojan, kuusivarpaisen - niin huhut kertovat - Edmundin. Poikia valvomaan tulee Erikin isoveli Henry, Lucky Strikejä polttava pitkä hujoppi, joka kirjoittaa lehtiin freelancerina ja aikoo kesän aikana keskittyä romaanikäsikirjoitukseensa. Lähistöllä kesäänsä viettävät myös väljähtänyttä suhdettaan elävät käsipallolegenda Berra Albertsson sekä aivan Kim Novakin näköinen Ewa Kaludis. Ewa on pojille tuttu sijaisopettaja, joka pelkällä olemuksellaan saa pojat ajattelemaan pin up -lehtiä. Kun Ewa alkaa käydä Genesaretissa Henryn vieraana, alkavat pojat tarkkailla tilannetta. Jokaiselle päivälle riittää omat murheensa. Nyt ollaan matkalla kohti Sitä Kamalaa.
Jännityskirjailijana tunnetun Håkan Nesseri romaani Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä (1998/2005) on samaan aikaan nuoruusmuisto kipeästä kesästä, kasvun ja menetyksen ajasta, sekä rikostarina Siitä Kamalasta, jonka jälkeen kukaan tai mikään ei ole entisellään. Elettävä kuitenkin on. Minkäs sille mahtaa tai huonomminkin voisi olla, kuten Erikin mieleensä painamat aikuisten käyttämät ilmaisut sanovat. Kolmeen osaan jakautuva romaani kertoo ajasta ennen Sen Kamalan tapahtumista, ajasta sen jälkeen sekä niistä vuosista, joiden aikana Erik kasvaa aikuiseksi ja saavuttaa keski-iän kynnyksen. 1960-luvun - tarkkaa vuosilukua ei mainita - kesän muisto ei hälvene koskaan.
Emme kai me suorastaan poikuuttamme menettäneet, mutta jotain sentapaista kuitenkin. Jotakin suurta ja hiukan arvoituksellista. Minä ajattelin, että olin vihdoinkin avannut oven ja nähnyt jotakin, minkä näkemistä olin odottanut jo pitkään. Jotakin, mikä oli kuin toinen maa.
Ja että se oli kaunista.
Aivan helvetin kaunista. Se ikään kuin vaati, että sen jälkeen oli saatava ajelehtia vähän aikaa järvessä.
Suunnilleen niin minä ajattelin.
Sanon heti, että jännityskirjailijana tunnettu Håkan Nesser on kirjoittanut hienon romaanin. Kim Novak ei uinut Genesaretinjärvessä on ihana kirja. Kaiken ihana-sanan yliviljelemisen uhallakin on luonnehdittava kirjaa näin, koska en keksi parempaakaan adjektiivia luonnehtimaan sitä. Nesser kuvaa Erikiä, Edmundia sekä Ewaa suurella lämmöllä, joka kantaa vaikeiden asioiden, kuten syövän, sekä kirjan keskivaiheilla tapahtuvan rikoksen, Sen Kamalan, yli. Koska kaiken ihanuuden takana on valtavaa surua ja järkyttäviä asioita, ei Nesserin romaani kerro mistään onnen kesästä. Päinvastoin, kuusikymmenlukulainen kesä on aikaa, jota Erikin elämässä säätelee pelkojen, huolen, toiveiden ja kasvukipujen sävyttämä rimpsu Syöpä-Treblinka-Rakkaus-Nussia-Kuolema. Neljätoistavuotiaan mielessä ne kaikki kuitenkin sulautuvat osaksi ruotsalaista kesäidylliä, Sibyllan makkaraa ja jauheperunamuusia, haitarinsoittoa juhannusjuhlissa, pieniä kolttosia ja runkkaamista. Ewasta voi haaveilla yhdessä, Buddy Holly soi, westernit pyörivät elokuvateatterissa ja Jules Vernen kirjat ovat ihan helkkarin hyviä. Se Kamala on kuitenkin tapahtuu ja jättää jälkensä kirjan jokaiseen henkilöön vuosikymmeniksi eteenpäin.
Nesserin teksti suorastaan sukeltaa poikuuden ja aikuisuuden rajalla olevaan kesään. Hän kirjoittaa toisaalta vauhdikkaasti, kirja on nopealukuinen ja näennäisen suoraviivainen. Erikin, Edmundin sekä romaanin alussa mukana olevan koulutoveri Bennyn sanailu on suorastaan lakonista: kun Erik kertoo faijansa puhuneen jotain, vastaa Edmund yks'kantaan vain, että niin kuulemma. Niinpä niin, asioista ei ole aina tarvetta puhua enempää. Suoraviivaisuus on kuitenkin vain pintaa, sillä romaanin edetessä asioiden merkitykset ketjuuntuvat ja muistelevat äänet sekoittuvat nykyisyyteen. Kirjan jännitystarinakin saa toki ratkaisunsa, vaikkei se ainakaan minun mielestäni ole romaanin ydin.
Kiitän Ilselän Minnaa siitä, että hän suositteli tätä kirjaa minulle. Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä on totta tosiaan pari Per Pettersonin huikeanhienon Hevosvarkaiden kanssa. Ilman Minnan suositusta en ehkä olisi löytänyt lainkaan Nesserin mainiota romaania. Hevosvarkaiden ohella kirjan tunnelma muistuttaa minua Stephen Kingin novellista Viimeinen kesä, jota en tosin ole lukenut, mutta jonka olen useamman kerran nähnyt erittäin onnistuneena elokuvana. Kim Novakin tunnelma on samalla tavalla nostalgiantäyteinen kuin mainitsemani sitä muistuttavein teosten. Nesserin onnistuu saavuttaa (omien mielikuvieni mukaisen, enhän voi tietää näistä asioista) lapsuuden ja aikuisuuden välissä elävien poikien kokemusmaailma rakastettavalla tavalla, mutta onneksi vailla minkäänlaista pateettisuutta tai yliselittelyä.
Nesserin romaani viehättää koko kestonsa ajan enkä tulevaisuudessa ole lainkaan yllättynyt, mikäli huomaan viipyileväni kirjan tunnelmissa vielä pitkänkin ajan kuluttua. Kaiken huipuksi kirja lyö ällikällä, en voi muuta sanoa. Olen kerrankin niin yllätetty, että en voi kuin hymyillä - vaikkei ehkä pitäisi.
****½
Julkaisen blogiarvioni tästä kirjasta tismalleen samaan aikaan ihanan Saran kanssa. Kurkatkaa siis hänen blogiinsa ja katsokaa, miten hän koki Nesserin romaanin. Myös Jokke on lukenut kirjan. En panisi ollenkaan pahakseni, jos tälle tulisi enemmänkin blogisavuja.
P.S. Kokeilen nyt isompaa kuvakokoa. Vielä huomiseen saakka voi äänestää, että onko tällainen iso kuvakoko parempi vai viekö esim. kahdessa edellisessä oleva pienempi koko kuitenkin voiton.
Hmm... Saitpas kiinnostumaan. Minä olen lukenut vain Nesseriltä dekkarin, Sukujuhlat, joka myöskin oli hienosti kirjoitettu. Täytyypä siis pitää tätäkin kirjaa silmällä!
VastaaPoistaSuosittelen. Tämä ei ole varsinainen dekkari, vaikka tässä on rikos ja sen myötä jännityskertomuksen piireitä. Aivan ihana kirja ja Nesser kirjoittaa hyvin.
PoistaOijoi, nyt tekisi mieli lukea sekä tämä että Hevosvarkaat saman tien! Mutta ei pysty, kun tämä puuttuu hyllystä ja aloitin juuri eilen uudestaan Norwegian Woodin (♥).
VastaaPoistaOijoi, totta tosiaan! Tämä on niitä kirjoja. Hevosvarkaat on mielestäni aavistuksen parempi, mutta se onkin minun mielessäni kirjojen parhaimmistoa. Lue siis se ja pian!
PoistaNorewgian Wood on kyllä ihana. <3
Voi että, kirjoitit upeasti tästä ihanasta kirjasta!! <3 Ihan Kim Novakin henkeen!! :)
VastaaPoistaLuettuani kirjan jäin hiljaa toivomaan että voi kunpa Nesser kirjoittaisi lisää tällaista! Dekkareitakin on mukavaa lukea, varsinkin jos ne ovat kielellisestikin hyvin kirjoitettuja, mutta vielä mieluummin lukisin lisää juuri tämänkaltaisia kirjoja!
Ja ihan totta, tässä on tosiaan paljon samaa kuin ihanassa Hevosvarkaissa! <3 Jopa niin paljon, että mieleni alkoi tehdä lukea Hevosvarkaat uudelleen. Sekin on niin ihana.
Ja hih, nyt emme olleet ihan synkassa, myöhästyin minuutilla kun ajastukseni ei toiminut. :)
Kiitos. Ja itse kirjoitit. <3 Kuten sinulle kommentoinkin, niin pääsin takaisin kirjan maailmaan sinun tekstisi kautta.
PoistaMinä mietin muuten samaa Nesserin suhteen. En varmaan ihan heti tartu hänen dekkareihinsa, koska vaikka dekkari silloin tällöin virkistää, en ole niiden ylin ystävä. Kim Novakissa on jotain sellaista, josta pidän.
Hevosvarkaat ansaitsisi kyllä tulla luetuksi uudestaan.
Ja minäkin saatoin myöhästyä, kun ajastuksestani huolimatta aloin korjata tekstiäni viime tipassa. Mutta kyllä me aika lailla synkassa olimme. :)
Hieno arvio Katja.
VastaaPoistaTämä oli kirja, joka yllätti, ja luin sen ensin alkukielellä. ja dialogi oli varsin iskevä, kuten loppuratkaisukin :)
...joka muuten elokuvaversiossa välttämättä ei ole sama :)
PoistaKiitos, Jokke. Haluaisin osata ruotsia niin hyvin, että voisin lukea esim. tämän alkukielellä. Tosin nyt kun olen lukenut kirjan suomeksi, olisi hyvä treenata jo unohtunutta kouluruotsiani.
PoistaTämä on monin osin yllättävä kirja.
Kävin juuri Saralla hehkuttamassa, miten aion lukea tämän ja katsoa elokuvan, mutta taidan säästää ne kesään (miten maltan odottaa!). Olen jo vuosikausia ollut sitä mieltä, että tämä on ihana kirja, vaikken ole sitä lukenut ja ihan vähän on Nesserin dekkaritaustakin hämännyt.
VastaaPoistaOnko Viimeinen kesä leffana nimellä Stand by Me? Juuri sellaista tunnelmaa toivoisin ja odottaisin tältä. Ajattelen vähän myös Ihania naisia rannalla saman aikakauden, kesälomailun ja ruotsinkielisyyden vuoksi, vaikka siinä kertojapoika oli varmasti vähän nuorempi. Silti tässä on todella paljon elementtejä, jotka saavat minut ihan soimaan jo etukäteen. :D
Ihan ensin: Hihii, mihin leffaan minä viittaankaan tuossa arviossani? ;) Eli olen nähnyt, monesti. Ja tässä on ihan prikulleen sitä tunnelmaa. Seksuaalisuutta toki enemmän, mutat silti. Suosittelen ja kesäkirjaksi tämä olisi aika täydellinen. Olen varma, että pitäisit tästä. <3
PoistaTähän on muuten pakko tulla sanomaan, että Kim Novakissa on ehkä kaunein (!) koskaan lukemani runkkauskohtaus. :D
Poista(Kuulostaapas tuo pervolta! Sori!)
Sara, se on ihan totta. En olisi voinut aiemmin kuvitella teinipoikien runkkauksen olevan kaunista, mutta Nesserin kirjassa sekin ihme onnistuu. :)
PoistaEi kun Katja mie juuri yritin kysyä, että onko tuo mainitsemasi Stephen Kingin Viimeinen kesä -novellifilmatisointi sama kuin Stand by Me? :) Kun en muistanut sen suomenkielistä nimeä enkä ollut edes satavarma, että se oli Kingin kirjaan perustuva. Mutta siis ilmeisesti kyllä. :)
PoistaKaunista runkkausta kesääni odotellen. ;D
Oi, anna anteeksi. <3 Luin huonosti tässä ruoanlaiton lomassa. Se on sama. :) Ja ihana elokuva, eikö vain?
PoistaHyvää kannattaa odottaa. ;) No joo.
Saat anteeksi. ;D <3 Ja ihana on! Ja eh-heh, kevätlevottomuutta ilmassa molemmpin puolin. :D :D
PoistaKommentoidaan nyt tähän väliin, että kirja alkoi kovasti kiinnostamaan varsinkin kun viittasit tuohon Stand by Me/Viimeinen kesä -elokuvaan! Tuo Kingin tarina löytyy Kauhun vuodenajat 2:sta, nimellä Ruumis -eikä ole tarkoitus päteä, vaan piti tarkistaa piina.net -sivustolta kun en muistanut missä olen sen lukenut ;D
PoistaVai että kaunis runkkauskohtaus, hih! Muutenkin näyttää meno olevan aika hervotonta ;D
Hih, kieltämättä on ollut vähän keväinen meininki. ;)
PoistaTämä muistuttaa kovasti Stand by Men tunnelmaa. Se on yksi ikisuosikeistani elokuvien joukossa ja nyt kun luin Nesserin kirjan, haluaisin katsoa tuon leffan uudelleen - varmaan jo kuudetta kertaa. Suosittelen tätä kirjaa!
Hienoa, että muistutit tästä! :) Latasin tämän viime vuonna äänikirjana, ja pääsinkin siihen fruktansvärdaan asti, mutta sitten lopetin ipodin kuuntelun salilla ja tämä kirja pääsi unohtumaan täysin. Äänikirjan lukijana on itse Håkan Nesser, mikä on mielestäni jotenkin hienoa. :)
VastaaPoistaOn tosiaankin hienoa, että Nesser itse lukee tämän äänikirjana. Se antaa kuuntelukokemukselle varmasti lisäsyvyyttä. Olen itse kuunnellut vain kaksi kirjailijan itsensä lukemaan äänikirjaa (Fannie Flagg ja Stephen Fry) ja olen vaikuttunut molemmista. Suosittelen ehdottomasti jatkamaan tämän kanssa!
Poistaäh, olisin voinut vloppuna ostaa tämän 50 sentillä, mutten tiennyt tästä mitään. Nyt harmittaa.. Vasta nähtyäni kannen tunnistin samaksi.
VastaaPoistaÄh, tosiaan! Jos joskus näet niin, osta. Jos näet kaksi, osta toinen mulle. :) :)
PoistaOlipa erikoinen nimi tuolla kirjalla! Genetsarethan on täälläpäin,oikeastaan;D
VastaaPoistaKuulostaa taas kirjalta,jonka haluaisin lukea!
Sittenhän sinun pitäisi ehdottomasti lukea tämä! Kirja on muutenkin hieno, uskoisin sinun tykkäävän siitä.
PoistaMinusta oli hauskaa törmätä ruotsalaiseen Genesaretiin. Ilomantissa on kylä nimeltä Jerusalemi.
Kirjalla on ainakin aivan mainio kansi. Terveisin nimimerkki "Graafisen pelkistettyjen kansien ystävä".
VastaaPoistaMuutenkin kirja kyllä kuulostaa houkuttelevalta. Jotenkin noista tekstinäytteistä ja kuvaamastasi tunnelmasta tuli minulle mieleen Westön Leijat Helsingin yllä ja sen kuvaukset lapsuuden ja nuoruuden taitoskohdista. Ja koska rakastan Leijoja, mielleyhtymä on siis erittäin positiivinen.
Hyvä nimimerkki, sinulla on hyvä maku. :) Minäkin pidin tämän kannesta, vaikka tykkään kyllä keskenään hyvinkin erilaisista grafiikoista ja kuvituksista.
PoistaTiedätkö, minulla on Leijat Helsingin yllä lukematta. Mutta se on niitä kirjoja, joita jollain tasolla rakastan jo etukäteen.
mä yritän kaivella mun muistia, että miksi tämä on ollut minulla niin voimakkaasti muistissa jostian syystä? Nesseriä olen lukenut, mutta en tätä. Oikeastiko IHANA? Ehdottomasti heräsi kiinnostus ainakin :)
VastaaPoistaHmm. Oletko lukenut Pettersonin Hevosvarkaat? Tai katsonut tämän elokuvana? Kirjan nimi on kyllä mieleenpainuva. Ja ihan oikeasti ihana. Suosittelen. Kirjan lukee nopeaan, mutta sen vaikutus on (toivottavasti, päivä lukemisen jälkeen voi olla aikaista sanoa) pitempikestoinen.
PoistaMinullakin on painunut joskus tämä kirjan nimi jostain syystä syvälle mieleeni, mutta en ole tätä kyllä lukenut. En ole edes tiennyt tarkemmin kirjan sisällöstä, mutta nyt kyllä kiinnostuin kovasti. Ja lähdenkin heti samointein lukemaan, mitä Sara on tästä tuumannut ;)
VastaaPoistaKirjan nimi jää jotenkin helposti mieleen ja tämä on elokuvana näytetty kai Suomenkin televisiossa. Suosittelen kyllä tätä, toivottavasti Saran ja minun mietteet ovat tarpeeksi painavia. Lue vaikka kesäkirjana. <3
PoistaMinä luin tämän joskus vuosia sitten ja pidin kovasti. Joillekin kirjaa silloin suosittelinkin, mutten varmaan sulle. Kiitos kun muistutit tästä, koska olen tämän jotenkin tyystin unohtanut. Mainitsin aikoinaan Nesserin kyllä sadan mieskirjailijan listassa, koska hän kirjoittaa mainioita dekkareita, mutta miten saatoin unohtaa tämän ihanan (!) kirjan?!
VastaaPoistaHienosti kuvaat sitä, mikä tässä kirjassa on keskeistä. Nesser kuvaa kyllä upeasti sellaista tiettyä lapsuuden kesiin liitettyä nostalgista tunnelmaa, johon kuitenkin liittyy myös se Kamala, joka on ensin tulollaan, sitten tapahtuu ja on lopulta mukana kaikkien sen kokeneiden elämässä. Tämä on kyllä sellainen kirja, että pitäisi ehdottomasti lukea uudelleen.
Et varmaan mulle ainakaan, jos luit suomeksi, koska kirja ilmestyi 2005 ja meillä oli silloin kaikenlaisia isoja asioita elämässämme (kuten muutto, A. jne.). Mutta ihana kirja tämä on. Jos päivittäisin omaa mieskirjailijalistaani, uskaltaisin nostaa Nesserin sinne. Samoin Per Pettersonin, kunpa hänen kirjojaan suomennettaisiin pian lisää.
PoistaMinäkin uskon, että tämän kirjan voisi lukea uudelleen. Täytyy silmät auki antikvariaateissa, jos kirja sattusi kohdalle!
Tuon kirjan nimi on jo niin hauska, että siitä tulee puolipistettä lisää.
VastaaPoistaTotta! :)
PoistaTäytynee laittaa lukulistalle! Kiitos kirjavinkistä :)
VastaaPoistaOle hyvä! Nesseriin kannattaa tutustua. Luulen, että nimenomaan tähän kirjaan. :)
PoistaKatja, sinä ihana!!!
VastaaPoistaTietysti näin tämän ja luin, mutta kun tässä elämässä aikapula riivaa koko ajan...! Kiitos linkityksestä, otan mielelläni kunnian tämän kirjan suosittelijana. :)
Minäkään en ole lukenut Nesseriltä muuta, koska hänen nimensä liittyy niin voimakkaasti dekkareihin, mutta ei se toisaalta haittaakaan, jos hän on tällainen yhden helmen mies.
Tavoitat niin hyvin niin paljon, ja seuraavaksi haluaisinkin usuttaa sinua Fagerholmin ihanien naisten äärelle. Siinä on sitten taas jotain samaa kuin tässä.
PS. Kuva on - taas kerran! - upea!
Ihanaa, että nyt ehdit. <3 Aikapula on tosiaankin oikea riivaaja aina joskus. Ja kaikki kunnia kuuluu sinulle! En olisi ilman sinun vanhaa Kirjakaksoset-postaustasi tai suoraa suositustasi (Hevosvarkaitteni yhteydessä) varmaan tullut koskaan tietoiseksi tästä kirjasta.
PoistaMinua vähän kiinnostaisi lukea Nesserin dekkareitakin, koska Anna Elina tuossa ylemmässä kommentissa kehuu niitä. Mutta dekkarit ovat yleensä epämukavuusalueellani, joten voi olla että Nesser on minullekin yhden helmen mies. :)
Ihanat naiset on kirja, jonka aion lukea. Ehkä kesällä. Ja nyt keväällä voisi jossain vaiheessa olla vihdoin ja viimein Westön vuoro. Mietin vain, että aloittaako Leijoista Helsingin yllä vaiko Missä kuljimme kerran-romaanista.
Katja, lue lue lue Ihanat naiset kesällä! Jos luet, saat multa pusun! (Älä anna tämän kuitenkaan estää lukemista, hih.) Olen tästä Novakista yhä enemmän innoissani, kun Minna vahvisti samanhenkisyyden tuon Fagerholmin ihanuuden kanssa.
PoistaJa jos saa suositella, lue Westöltä ekana Leijat, joka oli minusta vaikuttavampi, mutta se saattoi johtua lukuhetkestä ja -tilanteestakin. Missä kuljimme kerran on upea sekin, ja varmasti jollekin toiselle Leijoja parempi.
Koskeeko Ihanat naiset -tarjous vain Katjaa? :D
PoistaÖöööö. :D Ehkä tarjous on naituna heterona parempi rajata koskemaan (ihania) naisia. :) Tosin sinne kauas voisi heittää turvallisen lentopusun - jos vain luet kirjan. :)
PoistaJoo, täältäkin katsottuna ehkä parempi niin! :) Täytyy tunnustaa, että meinasin jo kerran aloitella kirjaa, mutta se ei oikein saanut tuulta alleen synkeissä talvitunnelmissa. Uusi yritys vaikka kesällä! Westökin odottaa edelleen jatkoa, Leijojen lukemisesta on jo käsittämättömät 13 vuotta.
PoistaKamalaa spämmäystä taas, kaikki kiinnostaa paitsi työnteko...
Voi teitä! <3
PoistaJoo, Ihanat naiset rannalla on mielikuvissani täydellinen kesäkirja. Jospa tekisin ihan blogikommenttilupauksen, että luen sen kesän mittaan.
Ja minullakin on tänään kevätlevoton olo. Vaikea keskittyä mihinkään järkevään. Mutta pakko, ainakin seuraavaksi pariksi tunniksi. :)
Minua aina välillä pelottaa, ettei Ihanat naiset olekaan oikeasti niin ihana, kuin muistelen, kun sen lukemisesta lienee se viitisentoista vuotta - samoin kuin Westön Leijoista. Molemmat ansaitsisi ehdottomasti uudelleenluvun! Ja mahtavaa kyllä Katja, jos luet edes toisen tänä vuonna!
PoistaMinun kevätlevoton aamuni kostautui pahan kerran, kun päiväkodista soitettiin hakemaan yskivät lapset kotiin. Nyt menee sitten loppupäiväkin kirjoitusmielessä harakoille. Argh.
Minä oletan, että ne molemmat ovat ihania. :)
PoistaToivottavasti lasten yskä ei pahene. <3
Sait minut kiinnostumaan ! Kuulostaa sellaiselta kirjalta, joka osuu omalle mukavuusalueelleni :) Ja ruotsalainenkin vielä.
VastaaPoistaIhanaa! Tämä oli myös minun mukavuusalueellani. Ruotsalaiset osaavat. :)
PoistaVoi mikä leffa tämä olikaan!
VastaaPoistaOlen lukenut Nesseriltä tosi paljon vaan en tätä, joten päätimme katsoa leffana ja kyllä kannatti♥♥♥