sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Tuomas Heikkilä & Liisa Suvikumpu: Suomen Turku julistaa joulurauhan

Blogijoulukalenterin luukku 2/4
Tuomas Heikkilä & Liisa Suvikumpu: Suomen Turku julistaa joulurauhan
Kustantaja: Kirjapaja 2011
Ruotsinkielinen käännös: Malena Torvalds-Westerlund
Kansi: Iiris Kallunki, kannen kuva: Marko Tarvainen
Kotimainen tietokirja
Sivuja: 72

Kaikki aistit saavat kokemuksesta osansa. Jouluiset sävelet hellivät korvaa, pakkanen nipistelee varpaissa, vierustoverin lämpö tuntuu tiiviisti pakkautuneessa väkijoukossa, silmät lepäävät Brinkkalan talon parvekkeelle tuoduissa koristeellisissa kuusissa tai etsivät torilta tuttuja. Tervapadat roihuavat, räiskähtelevät ja levittävät lämmintä valoaan torin viileydessä odottelevien ympärille, kuusenhavut tuoksuvat joululta. Joulumieli alkaa levitä sieluun ja sydämeen.

Yhdessä rakennettu kansakunnan perinne tai yhteinen perintö. Kaunis tapa, jonka aikana suuri osa suomalaisista hiljentyy television ääreen jouluaattona. Pieni rauhallinen tuokio joulutohinassa. Historian havinaa ja juhlavuutta. Turun tuomiokirkon kellonlyöntien sekä Jumala ompi linnamme-virren siivittämä joulurauhanjulistus Brinkkalan talon parvekkeelta on takuulla tuttu kaikille suomalaisille. Useimmille se on myös erittäin rakas osa joulua, minullekin.

Mistä joulurauhanjulistuksessa oikeastaan on kyse? Mistä se sai alkunsa ja kuinka perinne on vuosien saatossa muuttunut? Näitä kysymyksiä käsittelevät ja niihin myös vastauksen antavat dosentit Tuomas Heikkilä ja Liisa Suvikumpu kauniissa tietoteoksessaan Suomen Turku julistaa joulurauhan. Åbo kungör julfred (2011).

Kaksikielinen, runsaasti kuvitettu kirja kurkistaa julistuksen historiaan, esimerkiksi sodan- ja rauhanaikaan sekä radio- ja televisiolähetysten alkamiseen, luterilaiseen tapakulttuuriin, julistuksen vaskimusiikkiin sekä Turun vanhoihin rakennuksiin. Sekin selviää, miksi joulurauha julistetaan juuri puolen päivän aikaan. Teoksen kuvitus vaihtelee nostalgiantäyteisistä joulukorteista 1800-luvun lumppupaperisiin julistusteksteihin sekä edelleen kirkkaisiin ja värikylläisiin nykyajan kuviin, joissa näkyvät niin joulurauhanjulistusseremonia kuin talvinen Turkukin.


Heikkilä ja Suvikumpu rakentavat kirjansa onnistuneesti. He käyvät joulurauhanjulistuksen taustoja läpi monipuolisesti, mutta tiiviisti ja tekevät sen koko ajan kiinnostavasti. Informatiivisuus, arvokkuus, rauhallisuus sekä herttainen joulumieli vuorottelevat. Teksti on sujuvasti kirjoitettu ja toimitettu, suomen kieli soljuu kauniisti ja informatiivisesti. Heikkilä ja Suvikumpu osaavat myös luoda mielikuvia. Tänään sateisena toisena adventtisunnuntaina on miltei hykerryttävää ajatella pakkasessa kipristeleviä varpaita. Huikea on myös ajatus siitä, että seitsemänsatavuotinen perinne on tänäkin vuonna elävän tradition osoitus.

Vaikka kirjassa kaikki on kohdallaan, olisi joulurauhanjulistuksesta voitu kirjoittaa vieläkin perusteellisempi tietoteos. Suomen Turku julistaa joulurauhan herätti mielessäni eräänlaisen ajatusleikin: olisi esimerkiksi mielenkiintoista sukeltaa vaikkapa mikrohistorian näkökulmasta 1800-luvun huonolla suomella kirjoitetun julistustekstin vastaanottoon tai pohtia joulurauhanjulistamisen merkitystä nykyajan ulkosuomalaisten keskuudessa. Voi olla, että omasta tutkijataustastani johtuen huomasin kirjan luettuani hakevani lisätietoa niin historiankirjoista kuin internetsivuiltakin. Heikkilä ja Suvikumpu auttavat lisätiedon äärelle kirjansa lopussa olevan kirjallisuus- ja lisälukemisluettelon merkeissä.

Vaikka olisin itse mieluusti lukenut vieläkin laajempaa tietopainotteista kirjaa, haluan korostaa, että Heikkilän ja Suvikummun teos on erinomainen juuri sellaisena kuin se on. Se on paitsi hyvä tietoteos, myös kaunis kirja; sellainen, joka on ihana pitää joulunaikaan esillä vaikka sohvapöydällä ja jota on mukava selailla, jonka parissa voi paitsi saada tietoa, myös tunnelmoida. Se on varmastikin mainio lahjakirja, koska sen voi antaa melkein kaikille historian ja joulun ystäville ja kaiken lisäksi se on omalla tavallaan ajaton, vaikka 2010-luvun lähtökohdista onkin kirjoitettu. Suomen Turku julistaa joulurauhan on houkutteleva ja huolella toteutettu kirja niin sisältönsä kuin ulkoasunsa puolesta.


Olen monessa asiassa liberaaliksi luokiteltavissa, mutta joulun suhteen olen hieman konservatiivinen. Ei siis lie ihme, että poskillani valuvat kyyneleet joka jouluaatto, kun televisiolähetys Turusta alkaa ja kuulen nämä sanat:

Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.

14 kommenttia:

  1. Kivaa, että tästä on kirjakin!

    Mä olen kanssa lähes ehdoton, että on pakko kuulla ja nähdä Turun joulurauhanjulistus ja varmaan aikuisiällä se on jäänyt kerran kuulematta.

    Mutta siis en ole koskaan ollut itse katsomassa joulurauhanjulistusta. Lähimmäksi pääsin yksi jouluaatto, kun istuin Kupittaalla kassani takana =) Siis, Turussa asuessani. Olin suurimman osan jouluista poissa Turusta ja ne loput töissä.

    VastaaPoista
  2. Mari A.: Minäkin ilahduin, että tästä on kirjoitettu kirja. Heti kun huomasin, oli pakko saada tämä luettavaksi. :)

    Mietinkin, kun olet asunut Turussa, että oletko käynyt paikan päällä katsomassa, mutta sinulla on sama telkkarikokemus kuin minullakin. Minulla on jouluaattoisin kaksi "must"-asiaa telkkarista: Joulurauhanjulistus sekä Lumiukko.

    VastaaPoista
  3. Kaunis kirja ainakin kuviesi perusteella. Tosiaan hyvä lahjakirjakin. Meilläkin joulu alkaa juuri silloin kun joulurauha julistetaan..Silloin pitää olla kaikki arkiset puuhat tehtynä..
    Terveiset täältä ♥

    VastaaPoista
  4. Turku on minulle kuin isäni kaupunki ja joulurauhan julistus Suomen Turusta aloittaa oikeasti joulun. Olen yhtä täydellisen tunteellinen tässä kuin sinäkin. Kauheaa, jos ei olisi tätä ihanaa perinnettä.

    Aiheesta olisi varmasti saanut enenmmän kuin runsaat 70 sivua, mitä minä historian harrastajana olisin ehkä myös kaivannut, mutta nyt tämä kaunis kirja ehkä osuu useampaan lahjapakettiin.

    Hyvä kirjavalinta, Katja!

    VastaaPoista
  5. Piti heti varata kirjastosta tämä :) Minäkin olen niin kauan kuin muistan katsonut joulurauhan televisiosta, nuo sanat yhdistettynä mahtipontiseen musiikkiin on värisyttävää. :) Nykyisin, kun olen tehnyt jouluna töissäolosta perinteen, joudun katsomaan tapahtuman jälkijunassa areenasta, mikä vähän kyllä latistaa tunnelmaa.

    VastaaPoista
  6. Minttuli: Tämä on kaunis kirja, ihana, nostalginen ja ajankohtainen. Ennen kaikkea mainio lahjakirja, sillä tämä kiinnostanee hyvinkin monia. Ja totta, ennen joulurauhanjulistusta pitää joulupuuhien olla valmiina. :)

    Leena: Tämä on kyllä hieno ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen perinne. Yksi jouluaaton kohokohdista, aina yhtä juhlava!

    Minäkin olisin tosiaan kaivannut hieman lisäsyvyyttä, mutta totta on, että tällaisena kirja saavuttanee laajemman yleisön. Ja hieno kirja juuri tällaisenakin.

    Réa: Hyvä varaus, toivottavasti saat ennen joulua! Tässä kirjassa on aika samanlainen henki kuin joulurauhanjulistuksessa: perinteinen, kaunis ja silti käsinkosketelteva.

    Vaikka lähetyksen katsominen jälkikäteen takuulla vie osan tunnelmasta, on Areena loistokeksintö!

    VastaaPoista
  7. Hauskaa, että tästäkin on tehty oma kirja!

    Tosiaan, joulurauhan julistamisen katsomisessa on se oma tunnelma ja siitä se joulunvietto jotenkin todenteolla alkaa kunnolla.

    VastaaPoista
  8. Nyt keksin, mitä annan kummitädilleni joululahjaksi.

    Toivottavasti nähdään ennen joulua!

    VastaaPoista
  9. Äskeinen olin siis minä. Tv. Marjo

    VastaaPoista
  10. Sus: On hienoa, että tästä on tehnyt kirja ja oikeastaan ihmeellistä, ettei aikaisemmin ole, sillä kyse on kuitenkin satoja vuosia vanhasta perinteestä. :)

    Marjo: Tämä on varmasti sellainen kirja, josta kummitätisi tykkää. Ja varmasti näemme. Kiva, kun piipahdit täällä!

    VastaaPoista
  11. Hei Katja voi kun saisin tämän omaksi, vaikka jos Turun sukulaiseni muistaisivat Jouluna... Olen lapsena monta kertaa kuunnellut joulurauhan julistusta paikan päältä ja on niin jäänyt mieleen, kun on kylmä hrrr! juhlaleningissä.

    Tämä on tärkeä perinne ja Turku on aina sydämessäni! :)

    VastaaPoista
  12. Sara: Mukava kuulla lapsuusmuistoistasi, voin hyvin kuvitella kylmyyden ja juhlavuuden sekoituksen. Toivottavasti saat tämän kirjan luettavaksesi. :)

    VastaaPoista
  13. Tämä vaikuttaa todella suloiselta kirjalta! Minäkin olen vähän "joulukonservatiivi", mutta joulurauhanjulistuksen katsominen ei ole minulle must - meillä ei moneen vuoteen ole ollut telkkaria (varmaan tuo löytyisi Yle Areenalta kyllä, mutta eipä ole tullut mieleen sitä sieltä hakea kesken joulutohinoiden) ja muutenkin... Lumiukko-animaation kyllä ostin telkkarittomuuden johdosta dvd:nä :).

    VastaaPoista
  14. Maria: Tämä on kaunis kirja. Hyvää lahjakirja-ainesta. :)

    Joulurauhanjulistuksen katseleminen Areenasta ei varmaan tuntuisi "oikealta", mutta voisihan sen kuunnella radiosta. Se olisi oikeastaan aika juhlavaa.

    Lumiukko on yksi maailman ihanimmista elokuvista.

    VastaaPoista