James Rebanks: Elämäni paimenena

James Rebanks: Elämäni paimenena
Gummerus 2017
The Shepherd’s Life: A Tale of the Lake District
Suomentanut Tero Valkonen
279 sivua
Brittiläinen elämäkerrallinen tietokirja

Mennyt ja nykyhetki elävät arjessamme rinta rinnan ja sekoittuvat toisiinsa niin, että joskus on vaikea sanoa, missä yksi loppuu ja toinen alkaa. Vuoden jokainen urakka on samalla muisto monista aiemmista kerroista ja ihmisistä, joiden kanssa olemme sen tehneet. Niin kauan kuin työ jatkuu, myös sitä kanssamme tehneet miehet ja naiset elävät osana puurtamistamme, osana tarinoitamme ja muistojamme, osana kaikkea sitä miten ja miksi me teemme mitä teemme.

Ihmisellä on kaikenlaisia mielenkiinnon kohteita. Kaikki Lumiomenaa pitempään lukeneet tietävät varmasti, että rakastan monia Isosta-Britanniasta ja Irlannista lähtöisin olevia asioita. Yksi niistä on brittiläinen maaseutu, johon kohdistuva ihastus on enemmänkin mielikuva- kuin kokemusperäistä, vain muutamaan matkaan ja pääosin elokuviin ja kirjoihin perustuvaa. Joulun aikaan ostin luettavakseni Country Living -lehden, jotta pääsin oikein fiilistelemään mielikuvillani. Lehdessä oli kauniisti kuvitettu artikkeli James Rebanks -nimisestä miehestä, joka eli lammaspaimenena. Taas yksi etuoikeutettu yläluokkainen mies, jolla on varaa ja mahdollisuutta irrottautua toimistoelämästä ja muuttaa maalle, ajattelin.

Rebanksin tarina osoittautui sittenkin toisenlaiseksi. Tämän vuoden keväällä suomeksi ilmestynyt Elämäni paimenena kertoo kyllä Oxfordissa opiskelleesta lammaspaimenesta, mutta Rebanksin lähtökohdat olivat hyvin erilaiset kuin suurimmalla osalla huippuyliopistossa kouluttautuneista. Alkaisin huorata maailmassa josta en pitänyt. [--] Tuntui aika naurettavalta, että voisin päästä sisään. Rebanks kasvoi farmariperheessä, suvussa jossa kovaa työtä arvostettiin enemmän kuin koulutusta. Rebanksin perheessä ja kaltaisissaan tyttäriä saatettiin kouluttaa, mutta poikia odotti sama tulevaisuus kuin heidän isiään, isoisiään, isoisoisiään jne. Näin Rebankskaan ei kouluaikoina juuri opiskeluun paneutunut eikä häneltä sen suhteen juuri mitään odotettukaan. Paljon kaunokirjallisuutta lukenut poika ylitti kuitenkin monenlaisia odotuksia ja pääsi opiskelemaan Oxfordiin.

Tarina voisi olla kuin epäuskottavasta elokuvasta. Rebanksin tarina on kuitenkin tosi. Elämäni paimenena on kertomus sukupolvien jatkumosta, elämäntavasta ja valinnoista. Se ei mene samalla tavalla (maanisen) syvälle henkilökohtaisiin kokemuksiin kuin vaikkapa niin ikään Gummeruksen julkaisena Helen Macdonaldin H niin kuin haukka, mutta yhtä lailla kiinnostavasti se käsittelee ihmisen suhdetta luontoon ja siten omaan itseensä, omaan paikkaansa maailmassa.

Rebanks kertoo elämästään rauhallisesti. Hänen tekstistään välittyy rakkaus luontoon ja ylpeys edellisten sukupolvien työn jatkumisesta. Rebanks on syystäkin tietoinen omasta taustastaan toisaalta maatilallisena, toisaalta korkeasti koulutettuna. Nämä kaksi maailmaa ovat hänen tulkinnassaan hyvinkin vastakkaisia, mutta tukevat toisiaan. Ymmärrys kasvaa, kun tuntee molemmat maailmat. Sukuperintö ja uusi maailma voisivat kolahtaa vastakkain hyvinkin ristiriitaisesti, mutta Rebanks – toki pohdintojen ja toisenlaistenkin töiden myötä – tietää paikkansa ja tuntee yhteiskuntaluokkien rajapinnat.

Maatilalla elämä sujuu verkkaisesti osin luonnon, osin talouden ehdoilla. Rebanks ei kuvaa lammastaloutta myös kauppojen, teurastusten ja menetysten kautta. Myös maisema saa osansa. Karut maisemat ovat avaria ja kauniita, mutta sangen ankaria. Suomalaislukijan näkökulmasta brittiläinen pohjoinen ulottuvuus on hyvin erilainen kuin meillä. Lumi ei tuo suojaa, vaan pahimmillaan se voi olla kuolemaksi.

Elämäni paimenena on ihastuttavan rauhoittavaa, miltei meditatiivista luettavaa. Vuodenajat vaihtuvat, vuodet kiitävät, vanha polvit jättää hyvästi maalliselle maailmalle, elämä on tässä ja nyt, mutta myös menneessä ja toivottavasti tulevassakin. Rebanksin teoksessa ei tapahdu draamallisesti mitään isoa, mutta silti siihen mahtuu monta elämää – niin ihmisten kuin Englannin järvialueenkin, rakkaudella ja arvostuksella kuvattuna.