tuoreeks terveeks,
tulevaks vuuveks!
Isännälle ikää pitkää,
emännälle perää leveää!
Huhtikuu toi virpojat ja aprillipäivän, toivottavasti se tuo myös hyviä kirjoja. Huhtikuu ei koskaan ole ollut lempikuukauteni, mutta mitä enemmän ikävuosia minulle on kertynyt, sitä enemmän olen alkanut nauttia keväästä, ensimmäisistä lumikelloista ja krookuksista, ihmeellisistä valoisista illoista. Nyt viivyn kuitenkin vielä hetken maaliskuussa, koska on blogini kuukausikatsauksen aika.
Maaliskuussa ehdin lukemisen ohella pohtia muun muassa kirjallista mukavuusaluetta sekä naistenpäivän kunniaksi vastata haasteeseen vain naiskirjailijoiden teoksia siteeraten. Lisäksi laadin oman TBR 100-listani, jossa mainitsemani sata kirjaa aion lukea enemmin tai myöhemmin. Osan ehdinkin jo heti maaliskuussa.
Viime viikolla perustin myös oman Facebook-sivun blogilleni. Sinne päivitän aina ajankohtaisia linkkejä niin blogipäivityksistäni kuin (toisinaan) muistakin kirjamaailman kuulumisista. Sivusta saa tykätä, joten liittykää seuraan Facebookissa olevat blogini lukijat!
Maaliskuu oli erinomainen lukukuukausi ainakin siinä mielessä, että luin pääosin hyviä kirjoja. Aloin jopa kaivata keskinkertaisia lukuromaaneja, koska en halua turtua hyviin kirjoihin. Olen sitä mieltä, että heikompien teosten lukeminen aina ajoittain pitää oman lukumielen virkeänä. Onneksi maaliskuulle mahtuikin muutama heikompi, joskaan ei suorastaan huono teos: Rosamund Luptonin Sisar on jo unohtunut mielestäni, niin yhdentekevä kaikessa viihdyttävyydessäänkin se minulle oli. Hauskassa Vuoden mutsissa oli valoisat hetkensä, muttei siitäkään mitään kirjasuosikkiani tullut. Ann Rosmanin Noitavasaran koin genressään onnistuneeksi, mutta senkin suurin arvo oli mukavana kertakäyttödekkarina. Koska maaliskuu kuitenkin oli minulle valtavan hyvä kaunokirjallisen antinsa osalta, on kuukauden parhaimman kirjan valitseminen miltei mahdotonta. Vaikuttavin oli ehdottomasti Lionel Shriverin Poikani Kevin, joka sai minut haluamaan lukea pian muita shrivereitä. Turkka Hautalan Kansalliskirja saakoot kuukauden ilostuttajan tittelin. Håkan Nesserin Kim Novak oli kuukauden raikkain (ja ihana), Joel Haahtelan Tule risteykseen seitsemältä taas kaikkein ihanin. Mutta se kuukauden rakkain kirjani oli ehdottomasti Carol Shieldsin Ruohonvihreää, koska minulle Shields kirjoittaa vain täydellisiä kirjoja. Vanha fani on vanha fani.
Kaikki maaliskuussa lukemani ovat tässä:
Carol Shields: Ruohonvihreää (1977/2012)
Satu Rämö & Katja Lahti: Vuoden mutsi (2012)
Lionel Shriver: Poikani Kevin (2003/2006)
C.S. Lewis: Velho ja leijona (1950)
Markku Pääskynen: Enkelten kirja (2010)
Joel Haahtela: Tule risteykseen seitsemältä (2002)
Turkka Hautala: Kansalliskirja (2012)
Håkan Nesser: Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä (1998/2005)
Tuula Kallioniemi: Karoliina ja vallaton pentu (2012)
Heidi Köngäs: Vieras mies (2002)
Ann Rosman: Noitavasara (2010/2012)
Hannele Huovi: Ihme juttu (2012)
Rosamund Lupton: Sisar (2010/2012)
Ihanan monipuolinen kirjavalikoima maaliskuulla ja kivasti vanhoja ja uusia kirjoja sulassa sovussa.
VastaaPoistaKiitos. Kun yrittää lukea eri ikäisiä ja erilaisia kirjoja, pysyy oma lukijamieli toivottavasti virkeänä. :)
PoistaKävin jo tykkäämässä. Tykkäämisestä puheen ollen jotenkin tuntuu siltä, että Shields on Suomessa paljon tunnetumpi kuin täällä Saksassa. Mistähän se johtuu?
VastaaPoistaOn ihan pakko tulla Allulle kommentoimaan: monta vuotta olin yksinäinen Carol Shieldsin ihailija. Kukaan lukemista harrastavista tuttavistani ei tiennyt hänestä mitään. Olenkin niin iloinen, kun täältä kirjabloggaajien joukosta on löytynyt monta samanlaista fania kuin minä. Sitä en tiedä, onko hänen suosionsa nyt yleisestikin noussut?
PoistaMinulle oli yllätys, että brittiläisessä äänikirjakaupassa, jota käytän, ei ollut yhtään Shieldsiä, mutta oli sen sijaan monta Anne Tyleriä. Luulisi, että näistä samankaltaisista kirjoittajista kandalainen olisi briteille tutumpi kuin amerikkalainen, mutta ei kai sitten.
PoistaAllu: Kiitos. :) Vaikea kyllä sanoa, tuntuu että Shields on erittäin rakastettu juuri Suomessa. Yksi syy voi olla, että Hesarin kriitikko Suvi Ahola pitää Shieldsistä ja yleensä uusi suomennos saa hyvin palstatilaa. Lukijakunta on myös uskollista.
PoistaClarissa: En osaa sanoa, onko Shieldsin suosio noussut. Ehkä blogit vaan synnyttävät sellaisen mielikuvan. Itse löysin Shieldsin kymmenisen vuotta sitten ja ihastuin oitis. Sen jälkeen olen lukenut kaiken häneltä suomennetun. Muutaman teoksen luin jo ennen suomentamista englanniksi.
Karoliina: Onpas mielenkiintoista! Voisiko yksi syy olla se, että Tyler on elossa ja kirjoitaa yhä? Tai sitten se, että hänen muutamista kirjoistaan on tehty elokuvia? Sehän on voinut lisätä hänen suosiotaan?
Vaikuttava lista. Sain Noitavasaran juuri kirjastosta, täytyy käydä kurkkaamassa arvostelusi kunhan saan kirjan luettua!
VastaaPoistaKiva, että sait Noitavasaran. Oletko lukenut Rosmanin aiemman? Minä en, mutta pidin silti Noitavasarasta.
PoistaOlet kyllä ehtinyt lukea paljon ja kaikkea hyvää! :)
VastaaPoistaOli ihan hyvä lukukuukausi monella tapaa. :)
PoistaVoi mikä lista! Minun maaliskuuni oli täynnä remonttisuunnitelmia ja lukuaika katosi jonnekin.
VastaaPoistaOi, mutta remonttisuunnitelmathan kuulostavat aika ihanilta. Työläiltä toki, mutta innostavilta. Tsemppiä siis niihin hommiin!
PoistaMuidenkin onnistuneet lukukuukaudet ilostuttavat minua:) Minä yritän vetää koko vuoden teemalla lue-vain-oikein-hyväksi-uskomiasi-kirjoja, saa nähdä miten tytön käy... Carol Shieldsiin pitäisi tutustua joskus uudelleen. Aloitin hänen novellikokoelmaansa Tavallisia ihmeitä viime heinäkuussa, mutta en saanut sitä koskaan loppuun asti luettua, ja nyt luovutin ja vein pokkarin kirjaston vaihtolaariin. Toivottavasti joku kerta törmään johonkin hänen romaaneistaan, sillä mainitsemani novellikokoelma oli yksinkertaisesti liian tuhti.
VastaaPoistaSinulla on hurja teema tälle vuodelle. Toivottavasti se onnistuu! Minun on pakko lukea väliin muutama kehnompi kirja, koska vain siten osaan nauttia hienoista romaaneista. Huono kirja toisinaan palauttaa kyllä maanpinnalle. :)
PoistaTavallisia ihmeitä ei ole oma suosikkini, koska se on tosiaan liian tuhti. Kokeile Rakkauden tasavaltaa tai Larryn juhlia!
Hautalan ja Haahtelan haluan lukea. Haahtelan haluan omaksi, Hautala on varauksessa. Minä taisin lukea maaliskuussa vain kaksi kirjaa, surullista. Tai ei, nyt huijasin, koska olen lukenut monta runokirjaa, en osaa laskea niitä mukaan.
VastaaPoistaTuo Haahtelaa saikin etsiä, jottain sain sen omakseni. Aloin nimittäin katsella nettiantikvariaatteja ym. jo marraskuussa, nyt maaliskuussa sitten tärppäsi. Olin niin onnellinen! Hautalakin kannattaa hankkia omaan hyllyyn. Siinä on jotain sellaista ihanaa, mihin voi palata aina hetkittäinkin.
PoistaOlet lukenut todella paljon ja tosiaankin hämmästyttävän monta loistoromaania - tai sellaista, joiden arvaan olevan loistavia. Omia suursuosikkejani ovat Poikani Kevin, Velho ja leijona, Enkelten kirja ja Ruohonvihreää, ja oletan myös Haahtelan, Nesserin ja Köngäksen kirjoittaneen hienot romaanit.
VastaaPoistaMaaliskuu oli minulle monin tavoin hyvä kuukausi: ensin omat synttärit, sitten ihania kirjoja sekä vielä se yksi hyvä uutinen, josta eilen kerroin. Jippii! Minä uskon, että tulet pitämään niin Haahtelasta, Nesseristä kuin Köngäksestäkin. Kovasti. <3
PoistaOlet ehtinyt lukea tosi paljon, ja vieläpä niin monia hyviä ja kiinnostavia kirjoja! Lukemistasi olen itse lukenut kuusi, Haahtela, Hautala, Nesser ja Köngäs ovat omia suursuosikkejani, ja myös Velhosta ja leijonasta ja Sisaresta (tai Sisteristä, jollaisena minä sen luin) olen lukiessani pitänyt kovasti. :)
VastaaPoistaLukemistasi minua kiinnostavat Pääskynen, Rosman, Shriver (tietenkin) ja Shields, jolta varmasti ensimmäisenä (tai no, toisena ;) aion kuitenkin lukea Rakkauden tasavallan. :)
Meillä on kyllä paljon yhteisiä suosikkeja. <3 Vain Sisaresta taidamme olla eri mieltä. Minä olisin halunnut pitää siitä, mutta en saanut kirjasta irti oikein mitään. No, Lontoo oli ihana, kuten aina. :)
PoistaOi, lue tosiaan Rakkauden tasavalta! Ihan jännittää, mitä siitä pidät.