Vajaa viikko sitten pääsiäislomalta palattuani lupasin (tai uhkasin, miten vain) julkaista blogissani muutamia kuvia synnyinkaupungistani, jossa asuin aina siihen saakka, kunnes lähdin yliopistoon opiskelemaan. Otin kiirastorstain ja pääsiäismaanantain aikana hurjan määrän kuvia, joista osa onnistui paremmin ja osa luonnollisestikin vähemmän hyvin. Koska olen laiska kuvakikkailija, julkaisen nyt niitä kuvia, joihin minulla itselläni on jonkinlainen henkilökohtainen kosketus joko miljöön tuttuuden tai jonkun muistikuvan vuoksi. Teen kotiseutukuvistani pienen kolmeosaisen sarjan, jota päivittäessäni päässäni soi Ismo Alangon kappale Elämä ("elämä on ruma, kaunis ja rakas, rämä, mutta oma"). Tässä ensimmäisessä osassa on hieman enemmän kaunista ja aavistus rämää. Jos joku ei-tuttuni tunnistaa kaupungin, mitä epäilen, niin onneksi olkoon ;)
Asemakatu. "Ikävä jonnekin hämärään valoon".
"Nähtävyyksiä ei ole, mutta taloista katsoo pyöreät ikkunat" - tai ainakin puolipyöreät. Tämä rakennus olisi voinut olla pikkukaupungin kaunein, mutta nyt se lahoaa paikalleen ikkunan peitettyinä. Mielestäni se on edelleen kaunis, samalla niin surullinen talorämä.
Rakkaudenkuja johtaa asemalle (Rakkaudenkujalla on entisiä rautatieläisten asuntoja).
Siioninsilta ja ympäristö: "Silloin kun puut tekee seittiä, on aikaa jäädä rannalle".
Otsikossa ja muutamassa kuvatekstissä olen joissakin kohtaa lainannut Pauli Hanhiniemen, Ninni Poijärven, Anni Sinnemäen ja Terhi Kokkosen erinomaisen hyviä laulusanoituksia.
"Silloin kun puut tekee seittiä on aika jäädä rannalle." Tuo kuva ja tuo lause koskettavat minua. Myös rautatieläistalojen kollaasi on kiinnostava. Rakastan vanhoja taloja, kaupunkien kapeita kujia...
VastaaPoistaRakkaudenkuja!!! Oikeasti? :)
VastaaPoistaLämminhenkinen katsaus synnyinseudulle.
VastaaPoistaOmia vanhoja polkuja on joskus hyvä käydä kävelemässä läpi ja muistella...
Sinullakin on "linssikatse", kuten itsekin aika ajoin tunnun omaavan. Se on sitä, kun tuolla liikkuessaan katselee ympäristöään ja huomaa tiettyja näkymiä, ajattelee että : Tuosta kun saisi kuvan otettua!
VastaaPoistaPitäisi itsekin liikkua useammin kameran kanssa tuolla ja tallentaa noita toisaalta niin arkisia, toisaalta niin puhuttelevia kohteita, näkymiä.
Ihana tunnelma tuli kuvia katsellessa ja varsinkin luo laulun sanojen launaukset sopivat hyvin tähän postaukseen!
Kauniisti olet kuvannut entistä kotikaupunkiasi. Etenkin nuo värikkäät puutalot ovat kauniita ja niin on tuo lahonnutkin talo,joka toivottavasti vielä pääsee kukoistamaan uudestaan.
VastaaPoistaIhania kuvia! Ja tekstejä :)
VastaaPoistaSen verran veikkaan, että siis Joensuuhan tämä EI ole...
Kauniita, tunnelmallisia kuvia..
VastaaPoistatykkäsin noista värikkäistä puutaloista ja keltaisesta aidasta...
myös tuo kaipauksen siltaon vangitseva...
Eipä näytä tutulta paikalta, joten ei hajuakaan missä olet lapsuutesi ja nuoruutesi viettänyt. Kerrotko jossain vaiheessa?
VastaaPoistaKiva idea muuten. Taidanpa toteuttaa kesällä kun käppäilen synnyinkaupungissani parin päivän ajan. Sitten saavat arvuutella he, jotka eivät vielä tiedä/muista mistä päin olen..
Ihana tuo keltainen kollaasi. Siioninsilta, hihi, tunnen vain Siionin virren.
VastaaPoistaPikkukaupungin tyttönä huokaan tutunlaisille maisemille! :)
VastaaPoistaKaunis on vanha kotiseutusi edelleen. Osin haikean kaunis, niin kuin lapsuuden/nuoruuden maisemat usein ovat. Mutta missà, siità minulla ei ole aavistustakaan. Jos pitàisi arvata, veikkaisin Valkeakoskea.
VastaaPoistaEn tiedä, mistä on, mutta tiedän, että ei ole Valkeakoskelta.
VastaaPoistaLeena: Kiitos <3 Minäkin pidän tuosta Scandinavian Music Groupin kappaleen sanoituksesta aivan erityisesti, jotenkin niin onnistuneesti tiivis lause. Noita kapeita puutaloja ja kujia on lapsuuteni kotipaikkakunnalla liian vähän.
VastaaPoistaIlse: Ihan oikeasti :) Ihana nimi pienelle hiekkapäällysteiselle kadulle varrella rautatien, eikö?
Taru: Olen miettinyt, että alanko tulla vanhaksi, kun haikailen entisiä kotiseutuja :)
Susa: Kiitos, ystävä rakas <3 Oma arki tai lähiympäristö on hyvä kuvauskohde. Monia kivoja ajatuksenpätkiä saa napattua ihan läheltä.
Jael: Muutin paikkakunnalta pois 18 vuotta sitten, ja nyt katson sitä uusin ja samalla nostalgisin silmin. Pelkään, ettei sitä valkoista puutaloa voi enää pelastaa, mikä on suuri sääli.
Viivu: Sie tiedät, ettei se ole ainakaan Joensuu, joka olisi kyllä henkinen kotikaupunkini :) Itäisessä Suomessa liikutaan, hieman lännempänä tosin - ja paaaljon pienemmässä "kaupungissa".
Hanne: Puutaloissa on aina jonkinlainen sielu mukana. Tuo Siioninsilta on paikka, jossa oli ennen laulettu virsiä, kun körttikansa saapui veneillä sillalle (kirkkoon on lyhyt matka).
Soolis: Kerron toki. Luulen, että teen seuraavan postauksen hieman karummista entisen kotipaikkani maisemista ja ujutan yhteen kuvan paikkakunnan nimen. Olisi kiva nähdä kuvia sinun kotiseudultasi!
Allu: Vastasinkin jo Hannelle tuosta Siioninsilta-asiasta. Körttiseutua, muttei ihan niin voimakkaasti kuin Ylä-Savossa.
Emilia: Luulen, että pikkupaikoissa on aika paljon samaa eri puolella Suomeakin. Ja kun on syntyjään pikkukaupungin tyttö, on sitä koko elämänsä :)
Lissu: Kyllä minä taisin katsella näitä maisemia hieman haikein silmin. Paljastan tosiaan entisen kotiseutuni pian, mutta Valkeakoski se ei ole. En ole koskaan käynyt Valkeakoskella, nyt liikutaan Savon suunnalla.
Ja tosiaankin palaan kotiseutukuvin hieman toisenlaisen linssin läpi katsottuna. Mukavaa uutta viikkoa teille jokaiselle <3
Liittyykö paikkakunta mansikoihin? Itselläni on sukujuuria Savossa ja tuo Kutvonen tuntui kovin tutulta, joku esiäitini oli sukua.
VastaaPoistaKauniita kuvia!
Todella hyviä ja tarkkoja kuvia-
VastaaPoistaasemankello on ainakin ihan mielettömän kaunis; tuollaista ei kyllä joka pikku kylässä ole. Rakkaudenkuja kuulostaa mukavalta osoitteelta; VR on tainnut satsata hlökunnan asuintiloihin;-)?
Iloista alkavaa uutta viikkoa!
Minulle tuo ensimmäinen kuva heti taisi paljastaa. Olen työmatkoillani nähnyt varmasti tuon Kutvosen rakennuksen. Kauniita paikkoja.
VastaaPoistaKauniita kuvia! Ja tekstejä. Jään nyt sitten odottelemaan mistä kaupungista nämä ovat :)
VastaaPoistaKauniita kuvia ja osuvia sanoja=)
VastaaPoistaKaunis paikka, meillä mukanaa jääpiikit, jos mereen sattuisi jää, ei joka vuosi.
VastaaPoistaHiiriemo: Bingo ;) Nyt savolainen mieleni laukkaa pohtien, mahtaako meillä olla yhteisiä tuttuja (jos siis itse liikut koskaan ko. paikkakunnalla).
VastaaPoistaAamunkukka: Kiitos. Katsoin vasta nyt ensimmäistä kertaa tuota aseman kelloa uusin silmin. Se on kieltämättä kaunis - vanhat asemarakennukset ylipäätään ovat kiehtovia paikkoja. Sinulle myös mukavaa alkanutta viikkoa!
Miia: Hauskaa, jos sinäkin tunnistit. Seuraavassa päivityksessäni paljastan nimen, mutta ainakin sinä ja Hiiriemo tiedätte, missä liikuntaan :)
Johanna: Kiitos. Suomessa osataan tehdä runollisen kauniita laulusanoituksia.
Mimmuli: Kiitos kuvakehuista. Mukavaa viikkoa sinulle!
Hannele: Entinen kotiseutu on kaunis - ja osin ankeakin paikka, niiden välistä löytyy paljon asioita :)
Oih. Olin pari päivää sitten tuossa Kutvosen kurvin vastapäätä kahvittelemassa :)
VastaaPoistaJa joka kerta ihastelen miten hienosti rakennus on entisöity.
Tuota pikkukaupungin kauneimman kohtaloa mietin monesti ohi mennessäni. Sääli, kuka sen on tuohon kuntoon päästänyt. Voisinpa ottaa selvää ;)
Upeita kuvia tutusta kaupungista :)
MissB: Mielenkiintoista :) Siis se, että tämä kaupunki on sinulle niin tuttu! Ja aika hauska sattuma. Odotas, kun teen seuraavan päivitykseni kaupungin vähemmän viehättävistä maisemista, vaikka toki niissäkin on minulle paljon nostalgiaa, kun olen niin kauan asunut sieltä pois. Tulen vastavierailulle blogiisi :)
VastaaPoistaIhania kuvia! <3 Ja taidanpa tuon kaupungin tunnistaa. ;) Minulla myös blogin aiheet pomppivat laidasta laitaan, niin monia mielenkiinnon kohteita kun on. Usein käykin niin että kirjoitan aivan eri aiheesta, kuin mitä olin seuraavaksi miettinyt. ;)
VastaaPoistaAnastasia: Koska tiedän sinunkin olevan savolaissyntyinen (tietämättä tarkemmin, mistä päin), arvelin sinun ehkä tunnistavan paikan :) Ehkä tämä yllätyksellisyys tekee blogista kiinnostavamman - ainakin vaihtelevamman!
VastaaPoistaMiten ihana osoite olisikaan Rakkaudenkuja! Upeita kuvia!
VastaaPoistaOnhan tästä kirjoituksesta jo aikaa, mutta halusin tulla kommenttini silti julkaisemaan.
VastaaPoistaTunnistinpa paikan ja voi, miten puhuttelevia ja muistoja herättäviä kuvia!
Itse olen siis vielä pieni tyttönen (14) ja isovanhempani, nykyisin vaan mummoni, asuu tuolla Rakkaudenkujalla. Joten siis kuvat todellakin herättävät tunteita :)
Anette, kiitos kommentistasi. Hauska sattuma! Itse käyn Suonenjoella 5-6 kertaa vuodessa ja aina silloin tällöin kävelen Rakkaudenkujalla, joka on niin viehättävä - kuin toisesta maailmasta. Kerro mummollesi terveisiä, että löysit kuvia hänen kotikadustaan. :)
Poista