Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa

Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa
Gummerus 2017
231 sivua
Ennakkokappale kustantajalta
Kotimainen romaani

Ennen kuin mieheni katoaa, haluan kuvata hänet tarkasti. Haluan nimetä kaikki paikat, jokaisen karvan, lihaksen ja ruumiinosan. Haluan todistaa, että hän oli. En koskaan ajatellut, että ihmisen ruumiinosat olisivat kiinnostavia, mutta nyt haluan tallettaa näistä jokaisen.

Tämä on menetykseni kartta.

Olen oikeastaan aina halunnut olla nainen. Yksi lause on vedenjakaja, joka muuttaa kaiken. Muuttaa sen, mitä oli, mutta mitä ei ole enää koskaan. Muuttaa sen, joka oli tuttua siihen, josta ei tiedä mitään. Tämä yksi lause, ja miestä ei enää ole, hän muuttuu toiseksi. Nainen yrittää pitää kiinni rippeistä: hänellä oli mies.

Selja Ahavan romaani Ennen kuin mieheni katoaa kertoo tarinan pariskunnasta, jossa nainen menettää miehensä – sukupuolelle. Mies katoaa ikään kuin pala palalta pois, muuttuu toiseksi. Nainen yrittää muistaa miehen, mutta mitä hän kuvittelee tai luo itse? Onko hän kuin Kolumbus, joka uskoi saavuttavansa Intian?

Helsingin Sanomien kuukausiliitteen tuore juttu kertoo, että romaanissa kuvattu on ainakin osin tapahtunut Selja Ahavalle itselleen. Tästä syytä romaania lukee autofiktiona, paljaana ja avoimena teoksena yhden liiton perusteiden romahtamisesta. Silti olo ei ole tirkistelevä, vaikka utelias se tietenkin on. Tirkistelyn tunnetta ei synny, koska Ennen kuin mieheni katoaa on omaääninen romaani, joka on paitsi koskettava, myös hallitusti ja taiten kirjoitettu. Kokonaisuus syntyy koko ajan karkuun juoksevista muistoista, nykyisyyttä kalvavasta menetyksen tunteesta sekä kuvitelluista tarinoista Kolumbuksen merimatkan aikana.

Minä en taida pitää tästä naisesta enkä hänen sävystään.

Ahavan romaani menee syvälle naisen mieleen, entinen mies jää hänen katseensa kohteeksi, hänen menetyksekseen. Sukupuoli tulee väliin, mikä saa pohtimaan sitä, miten iso osa ihmistä se onkaan. Onko toinen enää sama? Ehkä on, ehkä ei. Mutta mies hän ei enää ole ja nainen haluaa miehen, oman miehensä. Oli rakkautta, mutta olivatko yhteiset vuodet valhetta? Onko nainen koskaan edes tuntenut miestään: Mitä hänestä jää minulle? Osin kaikki tuntuu olevan kuin tyhjää. Näkökulmat käpertyvät yksityiskohtiin ja avautuvat samalla laajalle.

Rinnalla kulkee tarina Kolumbuksesta, joka uskoi tulleensa Intiaan. Kolumbus-osiot tahtovat jäädä ensin vieraammiksi, päälle liimatuiksi ennen kuin syntyy oivallus siitä, miten nainen ja mies ovat hekin kuin valtameren keskellä. Kaikki muuttuu ja karkaa kuin manner Kolumbuksen matkalla: saaria kyllä on, mutta se mitä haetaan pysyy poissa. Minne Kolumbus saapui kun hän saapui Karibialle? Kuvitteliko hän todella saapuvansa Intiaan? Vedättikö hän muita? Naisen mieli juoksee, poukkoilee, koettaa ymmärtää. Nainen kirjoittaa menetyksensä kartan, Kolumbuskin asettaa paikat kartalle: Tämä on minun tarinani, / nämä ovat minun sanani [--]. Jotenkin kaikki on jäsenneltävä.

Lukemassani ennakkokappaleessa ei ollut sivunumeroita. Se on kiinnostavaa, oli niiden poisjääminen sitten tarkoituksellista tai ei. En voi olla pohtimatta, onko niitä tänään julkaistavassa kirjakauppoihin ja kirjastoihin tulevassa painoksessa. Se, ettei numerointia ole, sopii näet erinomaisesti kirjaan, jossa ihminen – ainakin ihminen tunnettuna; omana ja rakkaana – katoaa. Mitä jää jäljelle, tulee tilalle?

Nyt elokuun alussakin uskallan sanoa, että Ennen kuin mieheni katoaa on yksi syksyn vahvimmista romaaneista. Menetys, suru, viha, raivo, hiljaisuus: Ahavalla on taito kirjoittaa tunteet auki. Ja kun hän sen tekee, syntyy sekä sanataidetta parhaimmillaan että mitä henkilökohtaisin tarina.