torstai 4. helmikuuta 2016

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista


Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista
Johnny Kniga 2016
Allt jag inte mins 2015
Suomentanut Tarja Lipponen
Kansi Maria Mitrunen
291 sivua
Ruotsalainen romaani

Aloin miettiä, kuka Samuel oikeastaan oli. Puhuiko hän niin kuin minä, kun oli minun kanssani? Kuka hän oli, kun minä en ollut läsnä? Tiesinkö lainkaan hänen todellista minuuttaan?

Samulia ei enää ole, mutta hänet muistetaan, häntä muistetaan, muistellaan, mutta vain osin - kaikkea ei muisteta. Samuel on kuollut auto-onnettomuudessa, nimettömäksi jäävä kirjailija alkaa selvittää Samuelin viimeisiä hetkiä: oliko kyseessä onnettomuus vai ehkä itsemurha? Kirjailija haastattelee Samuelille läheisiä ihmisiä, tämän äitiä, Pantteria, Vandadia ja Laidea. Jokaisella on omat muistonsa ja mielipiteensä Samuelista, mutta kuinka luotettavia ne ovat?

Jonas Hassen Khemirin August-palkittua romaania Kaikki se mitä en muista voisi luonnehtia yhteiskunnalliseksi arvoitusromaaniksi. Se selvittää Samuelin kohtaloa monikerroksisesti, kulkee Tukholman monikulttuurisista lähiöistä berliiniläiseen taidemaailmaan ja hienoista, kauniista päivistä ruotsidemokraattien aiheuttamaan pelkoon.

Kaikki se mitä en muista on monella tapaa tyypillinen nykyromaani. Se on rakenteeltaan rikkonainen ja siinä yhdistyvät juoniromaani ja moniääninen minäkerronta. Samuelista kertovat kaikki muut paitsi edesmennyt Samuel itse. Khemiri on lahjakas kirjoittaja, joten hänen tekstiään lukee ilolla.

Minun on kuitekin todettava, että vaikka tunnistin taiten rakennetun, kirjoitetun ja suomennetun romaanin, jäin kaipaamaan sitä kuuluisaa jotain: jotain, mikä olisi jäntevöittänyt ansiokasta kokonaisuutta vieläkin enemmän, tuonut Samuelin lähemmäs lukijaa. Sillä vaikka nyt kävikin selväksi, että Samuel merkitsi monelle paljon ja oli kaikissa rooleissaan ja eri syistä tärkeä henkilö, jäi hän henkilöhahmona melko etäälle. En lukenut kirjaa Samuelin kohtalon selvittämisen vuoksi (vaikka toki olisin voinut, kaikki syyt ja seuraukset ovat kiinnostavia), vaan Khemirin kertojanlahjojen ja sen kerronnallisen moniäänisyyden, joka hän hallitsee.

Ja siksi kokonaisuus on kertakaikkisen onnistunut, romaani on kaikki kehunsa ansainnut. Kaikki se mitä en muista on samalla kertaa yhteiskunnallinen ja yksityinen, sirpalainen ja kuitenkin ehjä. Se on puhutteleva teos, joka saa ajattelemaan sitä, mitä kukin muistaa ja kertoo, mitä jättää pois, mikä on kenenkin totuus - ja miksi.

--
Myös täällä on blogiarvioita Khemirin romaanista: Leena Lumi, Lukutoukan kulttuuriblogi ja Yökyöpeli hapankorppu lukee.

22 kommenttia:

  1. Katja, täysin samaa mieltä kaikesta! Se tärkeä 'jotain' olisi vienyt tämän kirjan jo kuumaan sarjaan. Näinkin se näkyy riittäneen, mistä kertoo August-palkinto, mutta se jokin, jota minä kutsuin Drama Kingiksi;) olisi tosiaankin koonnut tarinan ja tuonut siihen sen kliimaksin, jota odotin jo Samuelin persoonankin hahmottamiseksi. Ei tuo siraplaisuuskuun ollut niin haitta, mutta jokin...uupui. Tätä luki silti mielellään, sillä Khmeri kirjoittaa niin taiten eikä tarvinnut kärsiä huonoista dialogeista. Ihana tyyli!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, kyllä! Kirjoittajana Khemiri on hurjan taitava ja voisin lukea häneltä muutakin. Mutta ehkä tässä taituruus ylittää koskettavuuden - tai jotain. Tärkeä romaani kuitenkin, tässä ajassa ja tästä ajasta.

      <3

      Poista
  2. Tämä on minulla suunnitelmissa lukea. Kaikki muistamiseen liittyvä ja fiktiiviset elämäkerrat kiinnostavat, ja tässä on kaiken lisäksi kiinnostava ratkaisu kehiä henkilön kuvaa siitä, mitä toiset muistavat.
    Khemiri on myös kirjoittajana kiinnostava ja lupaava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, tämä on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Ei tämä fiktiivinen elämäkerta ole, mutta kiinnostavasti rakennettu romaani juuri siitä, mitä muut muistavat. Hieno kirjailija!

      Poista
  3. Olen hypistellyt kirjaa kirjakaupoissa...se vetää puoleensa...ehkä se on tuo ihana perhonen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, tuo kannen perhonen on kyllä ihana! Tämä kirja ei noussut omaksi suosikikseni, vaikka onkin ehdottomasti lukemisen arvoinen.

      Poista
  4. Tämä on nyt semmoinen joka ikään kuin pitäisi lukea tänä vuonna, vähän niinkuin Doerr viime vuonna... Jospa se tulisi kirjastossa vastaa, ja jos ei niin ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bleue, tästä tosiaan puhutaan nyt! Miljoona kertaa parempi kuin Doerrin kirja, ainakin minun mielestäni. En täysin ihastunut tähänkään, mutta mulle Doerrin teos oli helppo ja imelä romsku. Jos tulee vastaan, niin lue ihmeessä!

      Poista
  5. Tulin vaan toteamaan (tekstiäsi lukematta toistaiseksi), että hain tämän eilen kirjastosta. Ei nyt mitenkään erityisemmin houkuta juuri tämä teos juuri tällä hetkellä, mutta lueskelen ainakin alkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä pidät. Minulle tämä oli hieno ja taitavasti kirjoitettu romaani, mutta olisin kaivannut enemmän tunnetta tai jotain (en tiedä mitä!) mukaan.

      Poista
  6. Hankin tämän juuri ja nyt se odottelee (ties miten kauan taas)...

    Mieleniintoista, mielenkiintoista oli lukea ajatuksiasi tästä.

    Tulin tuomaan haastettakin, mutta olitkin sen jo bongannut, kiva kun otit haasteen vastaan! <3

    Ihanaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, tämä on mielenkiintoinen kirja. :)

      Kiitos haasteesta! Ilahduin siitä suuresti ja vastaan jo nyt viikonlopun aikana. <3

      Samoin, ihanaa viikonlopun jatkoa!

      Poista
  7. Varasin tämän kirjastosta sen jälkeen kun Khemiristä oli juttu Hesarissa. Niin oli näköjään tehnyt moni muukin. Melko pitkä odotus, mutta ehkä se palkitaan. Kiinnostaa tuo yhteiskunnallisesti ajankohtainen aihe, mutta harmi jos kirjasta jää puuttumaan se jokin.

    VastaaPoista
  8. Minullakin on tästä varaus, jotenkin odotan tältä tosi paljon!

    VastaaPoista
  9. Minullakin on tästä varaus, jotenkin odotan tältä tosi paljon!

    VastaaPoista
  10. Tätä odottelen itsekin kirjastosta ja on kyllä tosiaan saanut kirja huomiota, kun katselee varausjonoa. Kiva kuitenkin, kun tulee ennakkomainosta kirjalle, toivottavasti on odottamisen arvoinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari a, tämä on huomionsa ansainnut. Ja toivottavasti saat tästä hyvän lukukokemuksen!

      Poista
  11. Pidin kovasti tästä teoksesta, niin tässä ajassa. Ruotsin monikulttuurinen yhteiskunta on niin lähellä omaamme. Aivan näin fragmentaarista en taida olla lukenut, mutta teos teki minuun vaikutuksen. Olen itse oppinut toimimaan monikulttuurisessa työ- ja opiskeluympäristössä, joten tähän oli helppo päästä mukaan. Ihastuin myös kanteen.

    VastaaPoista
  12. Minäkin pidin tästä teoksesta ja elin sen maailmassa aika tiivisti muutamana päivänä. Kirjaan oli pakko keskittyä, koska kerronta on tosiaan niin katkonaista. Ehkä sitä jotain minäkin jäin kaipaamaan - ja toisaalta tuntui siltä, että halusin aloittaa kirjan saman tien alusta heti kun sain sen luettua. Alussa kerrotut asiat yhdistyisivät siten paremmin siihen, millaisen kuvan Samuelista (ja kirjailijasta) kaiken kaikkiaan sai.

    VastaaPoista
  13. Aika lailla samoin ajatuksin minäkin kirjan laskin käsistäni. Samuelin hahmo jäi etäälle - suurelta osin varmasti moniäänisen kuvauksen vuoksi - mutta paljon ajatuksia tarina herätti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minussa tämä herätti lähinnä ajatuksia kirjan kirjoittamisesta, tarinan luomisesta. Ja siitä, kuinka vaikeaa on rakentaa sellainen dekkarimainen tarina, joka on myös uskottava, samastuttava ja liikuttava. Tämä ei sitä minulle ollut. Samanlaisten tunteiden kanssa kamppailin vähän aikaa sitten luettuani Sofi Oksasen Koirapuiston, joka vasta olikin monimutkaisten psykologisten käänteiden sotku.

      Poista