Viiden kirjan haaste ja viikonlopputunnelmia

Tulppaaneja, tähtivaloja ja leivonnaisia. Täällä laskiaissunnuntain harmaudessa vuodenajat kohtaavat, sillä tulppaaneja aloin ostaa viikottain heti kun vuosi vaihtui, mutta vasta nyt perjantaina siivosin muutamia jouluisia koristeita pois. Valotähdet saavat toki vielä ikkunaan jäädä. Yhden kuvan runebergintortutkin ovat vaihtuneet laskiaispulliksi. Tästä vaihtelusta huolimatta viikot ovat tuntuneet toistavan toisiaan, sillä taas ohjelmassa on ollut kirjallista Korkojen kopinaa, ulkoilua ja kotihommia. Korot kopisten alkaa olla jo sillä mallilla, että olemme kirjoittaneet kaiken ja kirja lähtee kustannustoimittajalle ihan lähiaikoina. Olen ehtinyt lukea muutakin, mistä nyt hieman lisää.

Ihana Kaisa Reetta näet muisti minulla haasteella, jonka olin jo kauan toivonut saapuvan minulle. Kiitos, tulin tästä todella iloiseksi! Haasteessa on viisi kirjakysymystä.

1. Kirja, jota parhaillaan luen: Kuulun niiden monien joukkoon, jotka lukevat useaa kirjaa kerrallaan. Tätä kirjoittaessa minulla on kesken Jukka Viikilän kieleltään huikea Akvarelleja Engelin kaupungista, Asko Sahlbergin pienoisromaani Yhdyntä, hyllyssäni liian kauan odottanut Chimamanda Ngozi Adichien Purppuranpunainen hibiskus sekä hömppäkirjana Marie Kondon siivousylistys KonMari (joka ei saa minua siivoamaan - joulunrippeiden siivoamisesta huolimatta - eikä karsimaan, mutta silti kirja oudosti koukuttaa). Lisäksi luen työkirjoja ja niitä taustoittavia teoksia sekä kuopukseni kanssa Puluboin ja Ponin Pöpelikkökirjaa.

2. Kirja, josta pidin lapsena: Mikään yllätys blogini lukijoille ei ole se, että rakastin yli kaiken Astrid Lindgrenin Marikkia. Halusin olla kuin Marikki, ja mielestäni hän ja hänen perheensä ovat edelleen hyvää idoliainesta: oikeudenmukaisia, sosiaalisesti valveutuneita ja herttaisia. Lapsuudessani ahmin myös Eba Ibbotsonin kirjoja, seikkailin Holly Hobbien jäljillä Latinalaisessa Amerikassa ja luin tietenkin tyttökirjoja, joista Montgomeryn Annat ovat edelleen voimakirjojani.

3. Kirja, joka jäi kesken: Olen hyvä jättämään kirjoja kesken. Mainitsen nyt kaksi laadukkaana pidettyä teosta, joita en vain ole saanut luettua loppuun. Toinen on Umberto Econ Ruusun nimi, jonka aloitin jo kesällä 2001, toinen taas A. S. Byattin Riivaus, jota olen aloitellut kahdesti. Näiden lukemisen keskeneräisyys häiritsee minua, sillä olen lukenut paljon Econ tieteellisiä kirjoja ja arvostan niitä suuresti, Byattin Lasten kirja on yksi suosikkejani, mutta Riivaus selvästikin riivaa enemmän. Sen aion vielä selättää!

4. Kirja, joka teki vaikutuksen: Vaikein kysymys koko haasteessa. Miksi joku kirja tekee vaikutuksen? Siksi, että se on hyvä tai koskettava? Tai siksi, että se tulee vastaan juuri oikeassa elämäntilanteessa? Olen ollut tunnetasolla erityisen vaikuttunut esimerkiksi Tayie Selasin romaanista Ghana ikuisesti, taituruutansa ansiosta (ja muutenkin, toki) Michael Cunninghamin Tunneista ja kiehtovuutensa osalta Haruki Murakamin Kafkasta rannalla. Toisaalta Audrey Niffeneggerin sinänsä helppolukuinen romaani Aikamatkustajan vaimo on niin sanottu elämäni kirja, ihan konkreettisestikin. Jos minun pitäisi valita yksi vaikutuksen tehnyt kirja, niin se olisi ehdottomasti Aikamatkustajan vaimo, mutta muista kuin kaunokirjallisista syistä.

5. Kirja, johon palaan uudestaan: Palaan moniin minulle rakkaisiin kirjoihin uudestaan ja uudestaan. Jo mainitsemani Marikit ja Annat ovat mukana useissa elämänvaiheissani, kesäisin luen aina yhden tarinan Tove Janssonin Kesäkirjasta, Joel Haahtelan Perhoskerääjän syvään lumoon haluan vaipua aina ajoittain ja John Irvingin Kaikki isäni hotellit olen lukenut neljästi.

Haaste on kiertänyt monissa blogeissa, mutta lähetän sen näihin osoitteisiin: Hurmioitunut, Kirjapolkuni, Kirjatoukka ja herra Kamera ja P.S. Rakastan kirjoja.