Nyt päättyvä kuukausi on ollut monella tapaa erilainen, mutta hyvä. Olen tehnyt töitä, kirjoittanut Korot kopisten -kirjaa yhdessä Amman kanssa ja siinä välissä löytänyt aikaa perheen yhteisiin hetkiin, kuten metsäretkiin ja (inhoamiini) uimahallireissuihin. Yllättävän paljon olen lukenutkin; pitkällä päivittäisellä työmatkalla on aikaa uppoutua kirjoihin - onneksi!
Muutama viikko sitten pohdin myös isoja asioita, ja niihin mietteisiin sovittuivat tunne ja järki, sydän ja arjen sujuvuus. Pohdinnat stressasivat, valvottivat ja uuvuttivat, vaikka tässä pohdinnassa ei ollut kuin loistavia vaihtoehtoja. Mistään dramaattisesta ei ollut kyse, mutta joskus on hyvä pysähtyä miettimään sitä, mitä haluaa ja mikä on hyväksi. Ja kun se selviää, kirkastuu koko oma olo.
Valoisaa alkavaa helmikuuta!
Kuvat otin kaksi viikkoa sitten Sipoonkorvessa.
Minulla on ikävä kevättä, inhoan tammi-ja helmikuuta enkä jaksaisi millään odottaa niiden kääntymistä kevääseen.
VastaaPoistaHauska kuulla, että valvottavat asiat ovat saaneet ratkaisunsa. Meilläkin, toisataiseksi vasta pinnan alla, pulppuilee isoja asioita. Mietinnässä on mahdollinen asuinpaikan vaihdos, mutta millä aikataululla, on vielä päättämättä. Itse ajattelisin, että mitä nopeammin, sen parempi, mutta on paljon asioita, jotka hidatavat prosessia ja niitä pitää pohtia kunnolla.
Jaana, toivottavasti kevät siis tulee varhain! Minä rakastan koko vuodenkiertoa, mutta haluaisin aina sellaiset äärihyvät säät: talvella satukirjalumisateen, pakkasen ja talviauringon, keväällä (joka saisi alkaa maalikuussa) krookukset, valkovuokot, kesällä hellettä ja suvisadetta, syksyllä kultaisen kuulaita päiviä ennen marrashämärän hetkiä. Tällaista loskaista harmautta vihaan.
PoistaToivottelen teille kovasti tsemppiä muuttomietteiden kanssa. Prosessit voivat olla hitaita, mutta ajatustyö vie kaikkea koko ajan eteenpäin!
Sunnuntai-illan synkkyydessä ajattelin, että blogistasi pilkahtaa varmasti valoa - ja näin kävi, kiitos! Pohdintoja on hyvä tehdä aika ajoin, välillä tuntuu, että menee vain tukka putkella mielekkyyksiä miettimättä, ja se tuntuu olossa. Hyvää helmikuuta!
VastaaPoistaArja, olipa kiva tuoda valoa sinun sunnuntai-iltaasi! Minä olen mennyt tukka putkella koko ajan, mutta tuli sellainen tilanne että oli pakko miettiä monenlaista. Vähän kaoottinen tammikuuni siis oli, mutta ratkaisun myötä selkenivät jotkut asiat. Kiitos samoin, hyvää helmikuuta!
PoistaOnpas ollut erikoinen tammikuu, sillä kuten tiedät, täälläkin on puhuttu unelmia auki ja tehty päätöksiä. Onkohan pakkasella ja lumella jokin pysäyttävä terapeuttinen vaikutus...Syyskesällä olen niin täynnä tarmoa, menemistä ja intoa, etten jouda tuntikausia istumaan kynttilöiden valossa suunnittelemassa.
VastaaPoistaHienoa, että sait ratkaistua ratkaisemattomat asiat ja eikun korot kopisten helmikuulle!<3
Leena, ehkä vuodenvaihde on aina niin täynnä pohdintoja? Uusi vuosi, uusi aika? Minä olen kyllä tammikuun mennyt tukka putkella ja ollut kiireisempi ja stressaantuneempi kuin yleensä, mutta oli pakko pohtia muutamia asioita. Nyt on taas hyvä. <3
PoistaJa korotkin kopisevat jo aika lujaa! ;)
Joskus pohdituttaa kovastikin, mutta miten hienoa, jos vaihtoehdot ovat kaikki loistavia. Heleää helmikuuta!
VastaaPoistaJonna, totta. Tosin en tiedä, onko loistavuus liioittelua, mutta hyviä olivat kaikki miettimäni vaihtoehdot - ja ratkaisu, joka oli samalla pakko tehdä. Kauniita talvipäiviä!
PoistaIhanaa alkavaa helmikuuta ja hienoa, että korot kopisevat <3
VastaaPoistaMai, kiitos ja mukavaa helmikuuta sinulle. <3
PoistaJuuri noin! Samanlaisissa ajatuksissa olen minäkin ollut, pohtinut kaikenlaista, kaikenlaista hyvää onneksi. Pysähtminen ja omien päämäärien miettiminen tekee hyvää.
VastaaPoistaHurmioitunut, <3 meille pohdiskelijoille! Joskus on pakkokin miettiä asioita ja kun ratkaisu syntyy, on maailma valoisampi.
PoistaOlipas valoisa ja kiva postaus ja mitkä kuvat! <3
VastaaPoistaVaikka en pidä erityisemmin talvesta enkä kylmästä, niin kyllä nuo lumiset maisemat ja pakkaset enemmän miellyttivät kuin tämän hetkinen märkä ja pimeä ilma. Toisaalta, ehkä se on lupaus tulevasta keväästä...
Katri, kiitos. <3
PoistaMinä pidän vuodenaikojen vaihtelusta ja toivon, että talvet säilyisivät kylminä ja lumisina - osin ilman ilmastonmuutos mielessäni.
Valoisia päiviä sinulle, kevät koittaa pian! <3
Onpa kauniita lumikuvia <3 Suomessa on niin vähän ikivihantia rehuja, että talvi näyttää melko karulta ja likaiselta ilman lunta. Lumi tuo valoa ja kauneutta. :)
VastaaPoistaElegia, kiitos. Ja ihan totta: ilman lunta Suomen talvea olisi vaikea kestää, ainakin minun. Talviaika Brittein saarilla tai jopa Keski-Euroopassa on jo erilainen ilman luntakin. :)
PoistaTänään oli päivällä niin keväistä, että eiköhän kohta tule taas lunta. Hassu talvi.
VastaaPoistaMietiskely on aina hyväksi. Olen harrastanut samaa itsekin ja pikku hiljaa.
Omppu, säät kieltämättä vaihtelevat. Jotenkin minä haluaisin, että vuodenajat olisivat selkeitä - osin oman mieleni, mutta osin myös ilmastonmuutosuhan vuoksi.
PoistaJoskus on hyvä miettiä kaikenlaisia oman elämänsä asioita ja isompiakin kysymyksiä. Vaikkei saisi aina vastausta pohdinnoilleen, niin joku juttu kuitenkin jäsentyy.
Joskun on hyväksi pohtia tulevia vähän syvällisemmin, niissä merkeissä mukavaa alkanutta helmikuuta!
VastaaPoistaIhanat talviset kuvat! Minäkin kaipaan noita tammikuun aurinkoisia päiviä, mutta eiköhän niitä saada helmikuussakin. Pääasia on, että päivät pitenee ja valo lisääntyy:)
Uimahalli ei kuulu minunkaan suosikki paikkoihini - mutta kylpylät kyllä, lämpimine altaineen :)
VastaaPoistaMe pohdimme koko viime syksyn, jouluna pidimme taukoa ja tammikuussa päätimme. On ollut kysymys isoista asioista, kaksi vuotta kaupungin keskustassa asumista riittää. Tämä ei ole meille ok. Taustalla on talossa ollut tulipalo, joka tuhosi yläkerran kodin täysin ja kummittelee ajoittain mielessä. Kaipaamme myös omaa pihaa. Muutamme maaliskuussa.
VastaaPoistaOnneksi pohdintasi ovat tuottaneet tulosta ja onneksi pohdinnassa oli loistavia vaihtoehtoja. Tsemppiä! Helmikuun iloa ja valoa!
Aivan ihania kuvia! Tammikuu on jollain tapaa aina hieman erilainen, en tiedä miksi. Joulun jälkimainingeissa sitä vain usein vaipuu omiin mietteisiinsä ja oloihinsa, ainakin meillä on mennyt sekin mukavasti. Ja aivan ihanaa, jos pohdinnoissa on ripaus ainoastaan kaikkea hyvää! Ihanaa helmikuuta sinulle <3
VastaaPoistaTammikuu on minulle aina ollut valonkuu. Taivas on niin kauniin sininen... Tähän tammikuuhun on kuulunut toki niitä flunssia ja siten myös kylmien uimahallien väistöjä (se kylmyys yök! Uiminen ois kivaa), paljon luistelua ja vähän hiihtoakin. Tänä vuonna toiveenani olisi kopistella korkojakin vähän runsaammin kuin viime vuosina ja alku oli ihan hyvä :)! Elokuvia on tullut katsottua paljon :). Ja nyt jo helmikuu, hurja vauhti tälläkin vuodella.
VastaaPoistaKuvasi ovat niin valoisia ja kauniita!
VastaaPoistaPohdiskeluihin kannattaa vajota aika ajoin, olen huomannut. Vuoden alku on hyvää aikaa tehdä inventaariota ja suunnitella...
Ihanaa helmikuuta sinulle! <3
❤️❤️❤️
VastaaPoistaMukavan valoisa postaus, kiitos Katja!
VastaaPoistaTäälläkin pohdiskellaan jos jonkinlaista, vaihtoehtoja tosiaan on ja kaikki omalla tavallaan hyviä mutta kyllä se vähän jännittää. Iloista korkojen kopinaa ja raikasta helmikuuta!