torstai 18. joulukuuta 2014

Kim Leine: Ikuisuusvuonon profeetat


Kim Leine: Ikuisuusvuonon profeetat
Kustantaja: Tammi 2014, Keltainen kirjasto
Alkuteos: Profeterne i Evighedsfjorden 2012
Suomennos: Katriina Huttunen
Sivuja: 630
Kansi: Jussi Kaakinen
Arvostelukappale
Tanskalais-norjalainen romaani

Toistaiseksi hän ei ole tehnyt mitään hyvää mikä vetäisi vertoja hänen pahoille teoilleen. Mutta pian siihen tulee muutos. Hän haluaa hyvittää menneet vääryydet. Grönlannin avulla hän on saava elämälleen tarkoituksen. Hän on päättänyt ryhtyä työhön heti kun astuu maihin, hän ei aio laiskotella. Alkuasukkaat tulevat huomaamaan että tässä tulee mies joka tahtoo heille hyvää!

Nuori Morten Pedersen, sittemmin Falck, opiskelee vastentahtoisesti papiksi ja eksyy hakemaan kehollista mielihyvää Kööpenhaminan irstailta sivukujilta 1780-luvulla. Menneisyys ei jätä papiksi valmistunutta Falckia rauhaan, joten hän purkaa kihlauksensa, jättää Kööpenhaminan taakseen ja ottaa vastaan paikan siirtokunnan pappina. Siirtomaassa vastassa ovat puolirikolliset tanskalaiset ja "villit", pakanoina pidetyt Grönlannin alkuperäisasukkaat. Falckista tuntuu kuin hän olisi tulossa suuresta tyhjyydestä ja menossa vielä suurempaan. Grönlannissa on hurmoshenkistä uskonnollisuutta ja kapinallisia profeettoja, on irstautta ja julmuutta. Falckin ote tästä kaikesta on jotain muuta kuin mitä hän lähtiessään odotti.

Helsingin kirjamessuilla yritin kovasti ehtiä kuuntelemaan Tanskassa asuvaa norjalaissyntyistä Kim Leinea, mutta en ikävä kyllä ehtinyt. Toisaalta ehkä hyvä näin: nyt sain aloittaa Leinen romaanin Ikuisuusvuonon profeetat melko lailla ennakko-odotuksista puhtaalta pöydältä. Sivulievetekstin perusteella osasin odottaa pohjoista väkevyyttä ja kirjan paksuuden perusteella jonkinlaista rönsyilevyyttä.

Molemmat odotukseni täyttyivät. Voisin periaatteessa huudahtaa vain: Vau, mikä romaani, lukekaa tämä! Mutta koska en ole ole hyvä lyhytsanaisuudessa ja koska huudahdus ei ehkä vakuuttaisi tarpeeksi, on syytä avata tätäkin lukukokemusta hieman.

Leinen kerronta on eläväistä: se on rajua, eritteistä ja paikoin rivoa, se on raastavaa, vieraannuttavaa ja kuitenkin herkkää kuvatessaan ihmismielen ja -kehon rappiota. Morten Falck lukee Rousseauta, jonka ajatus ihminen on syntynyt vapaaksi, ja kaikkialla hän on kahleissa pätee niin Falckin sieluntilaan kuin ihmisyyteen yleensäkin. Helppoa ei ole kenelläkään eikä missään. Kööpenhaminassa irstaus rehottaa ja lapset joutuvat kokemaan kovia. Grönlannissa tilanne on kenties vielä pahempi, mutta voi kysyä, että kenelle? Siirtomaavalta näyttää rumat kasvonsa niin papille kuin alkuperäiskansalle. Sivistyksen kaapuun voi verhota monenlaista, mutta syrjäseutukaan ei ole erillinen tai viaton saarekkeensa.

Leine kirjoittaa selkeästi, mutta monikerroksisesti: lukija saa paikoin olla tarkkana ajan ja kertojanäänen suhteen. Kaunista kerronta ei ole herkkänäkään, vaikka Grönlannin maisemat komeita ja jylhiä ovatkin. Romaanina Ikuisuusvuonon profeetat on suurteos paitsi kooltaan, myös teemoiltaan ja rakenteeltaan. Ajallisesti romaani katsoo sekä eteen että taakse. Lukija saa tietää paljon jo ennakkoon, mutta syyt ja osin seurauksetkin selviävät myöhemmin. Lisäksi mukana on Falckin päiväkirja, joka on osin tajunnanvirtainen, sekava ja huutava, osin selkeäsanaisempi. Kaiken tämän Leine luo taidolla, romaani on huikea. Olen kuitenkin Jokken kanssa samaa mieltä siitä, että loppupuolen laiva-jaksossa romaani hieman hajoaa ja jakso on jokseenkin turha, mutta ihan lopussa Leine kokoaa taas kaiken yhteen. Kun olin lukenut koko romaanin, oli minun palattava vielä prologiin ja ymmärsin enemmän.

Tiivistäen: Ikuisuusvuonon profeetat on hurja, kapinen, eritteinen ja osin inhottava. Se on myös loistavasti kirjoitettu, mukaansatempaiseva ja väkevä. Jos tämä romaani ei tee vaikutusta, niin mikä sitten tekee?

-
Jokken lisäksi kirjan ovat lukeneet Tuija ja Laura.

18 kommenttia:

  1. Hyvä arvio ja väkevä kirja. Luulen, että kirjan rajuu, vaikuttaa sen suosioon. Loistava oivallus tuo termi "kehollista mielihyvää ", jotenkin tuntui varsinkin jälkeenpäin, että päähenkilön toimissa oli paljon pakko(miellettä), muttei niinkään mielihyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokke, kiitos. Kirjan rajuus voi varmasti houkutella joitakin lukijoita ja säikäyttää toisia. Liian raju tämä ei kuitenkaan mielestäni ole, kun vain tottuu eritteiden runsaaseen määrään. Mietin, että oliko Falckilla pakkomielle tai oliko kyse mielihyvän hakemisesta? Ehkä molemmista.

      Poista
  2. kiinnostuin tämän perusteella. lukemattomien kirjojen joukkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keijo Nevaranta, mukava kuulla. Tämä on hieno romaani, joten lukupinoon vaan!

      Poista
  3. Ehkä juurikin tuon lievän inhottavuuden vuoksi minulla on vaikeuksia päästä tässä kirjassa alkua pidemmälle. Jos sitten joululomalla, kun voi rauhassa keskittyä eikä niin kaipaa keveyttä päivän kiireen vastapainoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minna, tiedätkö, tämä on omalla tavallaan metkaakin: minä taas halusin lukea tämän nyt, että joululomalla voin sitten lukea vain ihania kirjoja. :) Suosittelen kyllä tätä.

      Poista
    2. Hih, kukin tavallaan. Mulla vaan on energiat nyt niin lopussa, ettei voi lukea mitään panostusta vaativaa...

      Poista
    3. :) Tämä kirja vie mukanaan niin hyvin, että lukeminen on ilo, vaikka aihepiiri ja käsittelytapa aika rankat.

      Poista
  4. Kiinnostava postaus. Voi olla, että kokeilen kirjaa ja jos on liian inhottava, en jatka lukemista...mutta kieltämättä kiinnostava historiallinen kirja historiallisista kirjoista tykkäävälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai Laakso, aina kannattaa kokeilla. Grönlantiin sijoittuvia ja Tanskan siirtomaahistoriasta kertovia romaaneja ei ole suomennettu liikaa.

      Poista
  5. Yleensä en lue etukäteen blogitekstejä. Jokke sai minut tekstillään varautuneeksi. Sinun ensimmäinen kpl antoi toivoa, mutta loppu... Olen kaunosielu, joka oli kärsimyksen partaalla Linnaneidon lokikirjan kanssa ja Kalin laulu palautti mieleen Intian hajut ym. Tunnen ajautuvani tuon kirjan kanssa oman mukavuusalueeni... rajoille. Joulua en vietä tuon kanssa vaan Uuden Vuoden. Vietämme tuon juhlan erikseen puolisoni kanssa kyllä ihan kotona. Satumme asumaan kylässä, joka on hulluna räiskeisiin ja me yritämme selvitä vain hengissä eläintarhamme kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulla, kiva että luit tämän. Minä pidin tämän romaanin lopusta. Ja olen enimmäkseen kaunosielu minäkin, mutta luen myös rankempaa kirjallisuutta, jos se on hyvää ja antaa jotain enemmän. Tämä Leinen romaani on hieno.

      Toivotan jo nyt tsemppiä uudenvuoden aikaan! Ilotulitteet ovat aika pelottavia.

      Poista
  6. Kirjamessuilla lähestyin tätä kirjaa ja melkein ostinkin. Sinne kuitenkin jäi. Silti aion tämän jossain vaiheessa lukea, jokin tässä kiinnostaa niin kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, minä kiinnostuin tästä heti, kun kirjasta kuulin. Suosittelen lukemaan, mutta kannattaa varautua muutamiin hurjuuksiin.

      Poista
  7. Tämä on kyllä varsin rujo kirja, mutta niin hyvä! Ehdottomasti vuoden parhaimmistoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laura, nimenomaan! Rujo, mutta hyvä. Ei kaikille, tosiaankaan. :)

      Poista
  8. Ohho.. kylläpä onkin nyt vaikea päättää, lukisiko tämän vai eikö lukisi...

    Minulla on tulossa lukuun islantilaisen Thorarinn Eldjärnin romaani Sininen torni, jossa liikutaan vähän samoilla aihe-alueilla: kirja kertoo papista 1600-luvun kurjassa islannissa...

    Palasin vielä tekstisi... Ja päätin, että kyllä, kyllä! Minun on luettava tämä, sydän sanoo niin! Kiitos ihanasta arviosta <3

    Jos en ehdi piipahtaa blogissasi enää ennen joulua, niin toivottelen sinulle jo nyt oikein ihanaa ja rauhallista joulunaikaa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, voi että. <3 Jäin ihan miettimään, mitä tuli kirjoitettua. Leinen kirja on loistava, mutta hyvin rupinen ja raju. Minun täytyy googlettaa tuo Sininen torni, vaikka en sitä ehkä ihan heti jaksa lukea.

      Minä laittelen tänne huomenna vielä oikeat joulutoivotukset, mutta ihanaa ja hyvää joulunaikaa sinulle! <3

      Poista