Heinäkuussa on luettu paljon kirjoja, enimmäkseen paksukaisia, mutta myös pieniä ja tiiviitä. Lukemisen lisäksi on ongittu (vaikken uskalla panna matoa koukkuun), poimittu mansikoita, heitetty talviturkki ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen, katsottu jalkapalloa, bongattu kyy, käyty mansikkakarnevaaleilla, luettu 1800-luvun karttakirjaa, haikailtu itäisessä opiskelukaupungissa, nähty parhaita ystäviä, suunniteltu hieman tulevaisuuden arkiratkaisuja, juhlittu, otettu ne perinteisimmät kesäkuvat ja koiraihmisenä tehty tuttavuutta kissan kanssa.
Nyt kesäkuvia, ihan pian taas kirjoja. Helleterveisiä (aika lailla passiivissa, näköjään)!
Tuosta kakusta tuli mieleen, että en ole tänä vuonna tehnyt vielä ensimmäistäkään mansikkakakkua. Maanantaina mies täyttää vuosia, ehkä sen kunniaksi voisi kakun pyöräyttää.
VastaaPoistaHyvin on ollut passiivista minullakin. Ja luulen, että monella muulla myös, kesä vie ajatukset muihin asioihin ja aika menee muihin tekemisiin.
Jaana, kannattaa pyöräyttää se mansikkakakku! Mansikoista on kuulemma paikoin pulaa. Entisenä suonenjokelaisena sitä on vaikea uskoa, mutta niin vain kuulemma on.
PoistaMulla bloggaaminen ei ole ollut kovin passiivista, mutta näillä helteillä alkaa kirjoittaakin passiivissa. :)
Nam, Suomessa on maailman parhaat mansikat.
VastaaPoistaAllu, olen ihan samaa mieltä! Valoisat ja yleensä viileät yöt on se taika maun takana.
PoistaNam mitkä kesäkuvat, ihastuttavat! Ja niin houkutteleva tuo karttakirja! Laiturikuva on kyllä mun ehdoton suosikkini, hieno!
VastaaPoistaSatu, kiitos! Karttakirja on kiehtova. Se on kulkenut suvussa 1870-luvulta saakka, mutta parhaita ovat isoisoisäni vuonna 1909 kirjan tyhjille sivuille tekemät muistiinpanot. :)
PoistaOikea aarre tuo vanha karttakirja & etenkin nuo isoisoisäsi muistiinpanot! Kaikenlaiset kartat, sekä fyysiset että mentaaliset ja niihin tehdyt merkinnät ovat ihmismielen ytimessä, niinkuin listojen laatiminen...
PoistaElämän krestomatia, tuo karttakirja on kuulunut aikoinaan sukumme ensimmäiselle ylioppilaalle. Isoisoisäni sen sijaan oli maanviljelijä, mutta muistiinpanojen perusteella hänelläkin oli taipumusta pohdiskella kaikenlaista. Oli hauska lukea niitä.
PoistaKivoja kesään ja lomaan kuuluvia juttuja! Ihana itäinen kaupunki myös.
VastaaPoistaLeppoisaa loman jatkoa! Toivottavasti arkiratkaisut onnistuvat aikanaan
Marjatta, nyt on ollut helppoa nauttia kesästä. Joensuu on ihana. Olimme siellä kaksi yötä, muuten viime viikko vierähti sitten savolaisessa mansikkakaupungissa.
PoistaSuloisia kesäpäiviä!
Ihania kuvia! Suloista suven jatkoa!
VastaaPoistaJonna, kiitos ja sitä samaa sinne. Luen nyt ihanaa kirjajärkälettä, josta sinäkin olet pitänyt. :)
PoistaSuloinen tuo viimeinen kuva ja laiturikin on juuri sillä tavalla sympaattisesti vinossa. Tykkään myös tuosta vanhasta Tanska-aiheisesta leikekirjasta, tuollaiset ovat aarteita. Juu, näissä kuvissa tiiviistyy kyllä loistavasti Suomen kesä. Kiva kuulla kohta, mitä sinä pidit kirjajärkäleestä :)
VastaaPoistaKirjailijatar, tuo viimeinen kuva on jo kohta kesäperinne - tai siis samanlainen. :) Tanska on osa vajaat 150 vuotta vanhaa karttakirjaa, jonka selaaminen oli ilo.
PoistaKirjajärkäle on nyt lukunautinto!
Nämä kuvasi saavat helteenkin tuntumaan vähän siedettävämmältä. <3 (Ja nyt alkoi tehdä mieli mansikkakakkua, nams!)
VastaaPoistaSara, toivottavasti sait sellaista hyvää ja raikastavaa viileyttä - kuitenkin lämmöllä ajatellen! <3
PoistaOi, mikä mansikkapelto!
VastaaPoistaIhanan näköistä kesää olette viettäneet :)
Maija, turhaan sen siis Suonenjoella lomaillut. :D Nuo pellot ovat setäni viljelemiä.
PoistaKesä on ihanaa, etenkin tällainen hellekesä! (Tai helleheinäkuu, kesäkuu oli kaikkea muuta...)