perjantai 8. kesäkuuta 2012

David Nicholls: Kaikki peliin

David Nicholls: Kaikki peliin
Kustantaja: Otava 2012
Alkuteos: Starter for Ten 2003
Suomentanut: Sauli Santikko
Kansi: Hodder & Stoughton
Ulkomainen romaani, Iso-Britannia
Sivuja: 414

Sitä voisi hyvällä syyllä olettaa 19-vuotiaan miehen tehneen tähän ikään mennessä tiettyjä asioita, kuten että olisi matkustanut lentokoneella, ajanut moottoripyörää tai autoa, tehnyt jalkapallopelissä maalin tai polttanut onnistuneesti savukkeen. 19-vuotiaana Mozart oli jo säveltänyt sinfonioita ja oopperoita sekä esiintynyt Euroopan kruunupäiden edessä. Keats oli kirjoittanut Endymionin. Jopa Kate Bush oli 19-vuotiaana jo levyttänyt kaksi ensimmäistä studioalbumiaan, mutta minä en ole koskaan edes syönyt säilykemaissia.

Säilykemaissi ei kuitenkaan ole nuoren Brian Jakcsonin mielessä, kun hän aloittaa opinnot yliopistossa 1980-luvun thacherilaisessa Englannissa. Yliopisto on hänen ulospääsynsä työväenluokkaisesta junttikodistaan, tv-lehdistä ja sosiaalituilla elävien, mutta aina yhtä uskollisten ystävien vaikutuspiiristä. Arki yliopistossa ei ole ihan sitä mitä Brian on kuvitellut, mutta kun hän kohtaa yläluokkaisen Alice Harbinsonin, päättää hän valloittaa tytön sydämen. Helppoa se ei ole, mutta onneksi Brian saa varamiehen paikan yliopistojen välisen televisiovisailun edustusjoukkueessa. Mutta käykö tie tytön sydämeen knoppitiedon, wanna-be-runoilijuuden ja loistavan populaarikulttuurin tuntemuksen kautta?

Viime kesänä Sinä päivänä-romaanillaan monia bloggaajia ihastuttaneen David Nichollsin esikoisromaani Kaikki peliin (2003) on nuoren pojan kasvukertomus, nostalginen kuvaus 1980-luvun nuorten elämästä sekä humoristisen hellä katsaus luokkayhteiskunnan määrittämään yhteiskuntaan - ja vähän enemmän kuin pikkuisen myös Kate Bushin musiikista:

Junamatkalla panen kuulokkeet päähän ja kuuntelen omaa erityistä kokoomanauhaani, johon olen valinnut kaikkien aikojen ylivoimaisesti parhaat Kate Bush -biisit. Se on kohtuullisen hyvä kokoelma, mutta meillä ei ole kunnon laitteita kotona, joten puolessa välissä kappaletta "The Man With The Child In His Eyes" nauhalla kuuluu äidin huuto, että kyljykset ovat valmiita.

Kaikki peliin televisiovisailun perinteitä kunnioittaen neljässä kierroksessa, jotka kaikki alkavat lainauksella brittiläisen kirjallisuuden suurteoksista Forsterin Talosta jalavan varjossa Dicksensin Suuriin odotuksiin. Visailukysymyset taas aloittavat jokaisen luvun. Tällainen jaottelu on hyvin perusteltua, sillä Nicholls kuvailee kahden kerroksen väkeä ja Brian ja Alice ovat melkein kuin c-kasettiajan Pip ja Estella. Itse asiassa romaani esittelee osuvasti 1980-luvun brittiyhteiskunnan pienoiskoossa; se on kuin Näkemiin vaan, murun ja Paul Willisin työväenluokkatutkimuksen poikien elinpiiri pääsisi vierailulle ihmeelliseen, snobbailevaan akateemiseen maailmaan. Näiden maailmojen kohtaaminen on kirjoitettu kepeäksi, hauskaksi ja paikoin äärimmäisen noloksi kasvutarinaksi, hieman urpon myöhäisteinin hapuiluksi kohti rakkautta. Hitsit, Brian Jacksonhan on kuin Adrian Mole muutamaa vuotta vanhempana ja hänen tarinansa eräänlainen opiskelijan oma Odysseia!

Nicholls kirjoittaa koko ajan suurella sydämellä. Sen vuoksi lukija on Brianin puolella silloinkin, kun hän laukoo ääliömäisiä repliikkejä ihanan Alicen äidille tai lähtee päästelee ananaksenmakuisia röyhtäyksiä juoksulenkillään. Sydämellisyyden lisäksi Nicholls on tarkka ja sujuvasanainen kirjoittaja. Hän tuntee niin korkea- kuin populaarikulttuurin ja sirottelee viittauksia sinne tänne osaksi tarinaa, mikä on mielestäni hauskaa. Hänen taustansa televisiokäsikirjoittajana näkyy - hyvässä ja hieman pahassakin. Hyvää on Nichollsin kirjoituskyvyn lisäksi itse tarina, kirjaa lukiessa hymy on herkässä ja Brianin puolesta koettu myötähäpeän tunteenkin kestää, koska kirjailijan vuoksi sitä häpeää ei tarvitse tuntea. Itsestäänselvää sen sijaan on kokonaisuuden liiallinen komediasarjamaisuus (ajattelen nyt sitcomeiksi kutsuttuja tv-sarjoja). Dialogi on paikoin nasevaa, paikoin pakkonokkelaa. Kaikki peliin ei ole kovin yllätyksellinen, vaan tarina etenee kuin juna asemalta toiselle, aikuistuvan pojan kohkauksesta toiseen. Nautin kuitenkin romaanista mainiona välipalakirjana, sellaisena, jota olin ehkä hieman kaivannutkin. Englantilaisen kulttuurin ystävänä olin paikoin melkein myyty.

Kaikki peliin jaksaa viehättää koko kestonsa ajan. Brianin hellänkarheassa kasvutarinassa on nuoruuden elämänjanoa ja minulle kirjasta jäi lämmin mieli. Jos kirjalla olisi soundtrack, olisi sen ehdoton tunnuskappale Kate Bushin Cloudbusting. Suosittelen kesälukemiseksi kaikille 1980-luvusta, brittiläisestä luokkayhteiskunnasta, nokkelasta sanailusta ja sydämellisellä tavalla railakkaasta kerronnasta pitäville.

***

Kirjan ovat englanniksi lukeneet Jum-Jum sekä Pekka.

33 kommenttia:

  1. Kiva lukea tästä kirjasta näin tuoreeltaan. Minä odotan innolla, että ehdin tämän lukemaan. Vaikuttaa sopivan kepeältä kesälukemiselta :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, tämä on oivaa kesälukemista. Hassua sinänsä, koska kirjahan kertoo opiskeluvuodesta, mutta ehkä Nichollsin kirjoitustyyli tekee tästä kesään sopivan. :)

      Poista
  2. Hellänkarhea kasvutarina ja soundtrackina Cloudbusting... kuulostaa aika ihanalta! (Ja vielä minun nuoruuden vuosikymmen miljöönä... kai tämä on pakko lisätä lukulistalle vaikka sen pituus jo hirvittää ;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cloudbusting on superihanan, kuten Kate Bush ylipäätään. Olin niin onnellinen, kun huomasin Nichollsin kirjoittaneen Brianista Bush-fanin. Tämä kirja ei ole pitkä - tai on sivumäärältään, mutta minulla meni lukemiseen kaikkiaan vain pari tuntia. Kirjaa siis lukee nopeaan.

      Poista
  3. Oi, jee, uusi David Nicholls! (Siis suomennettuna.)Ihan vasta luin Sinä päivänä ja tykkäsin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee! Minä pidin Sinä päivänä-kirjasta enemmän, mutta mukava välipalakirja tämäkin on.

      Poista
  4. Sait kirjan kuulostamaan hyvin houkuttelevalta.Huomasin,että tuosta on tehty elokuvakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yaelian, hauska kuulla! Tämä on tosiaan välipalakirja, mutta sellaisena mitä toimivin.

      Poista
  5. En uskaltanut lukea arviotasi, kun mulla tämä on lukemattomana (englanniksi) hyllyssä. Mutta tähdet vilkaisin ja oli kiva huomata, ettei tämän ainakaan huono pitäisi olla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, ei tämä tosiaan huono ole. Ei varmasti kesäkuuni huippu (no, se oli varmaan jo tuo Poikakirja), mutta mukava lukea. Englanniksi varmasti ihana.

      Poista
    2. P.S. Rakastan kirjoja -blogissa oltiin luettu kirja englanniksi ja jääty pohtimaan sitä, mitenköhän suomenkielisen laitoksen kääntäjä oli selvinnyt urakasta. Ei sulle sattunut jäämään mitään erityistä mieleen suomennoksesta?

      Poista
    3. Maukka, luinkin jo Saran arvion kirjasta. :) Mielestäni tässä on aika rutiinimainen suomennos, kieli on pääosin sujuvaa ja muutama pikkujuttu vain hyppäsi silmääni - ei kuitenkaan mikään sellainen, josta olisin erikseen halunnut mainita. Kiinnitän yleensä paljon huomiota kieleen, tosi hyvälle annan kiitosta, heikompaa moitin. Nyt ei ollut syytä kumpaankaan. :)

      Poista
  6. Uutta David Nichollsia, tämä on arviosi jälkeen pakko saada hankittua luettavaksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenni, jos pidit Sinä päivänä-kirjasta, niin silloin tämäkin varmasti miellyttää. :)

      Poista
  7. Minäkin olen tovin jo taas kaivannut jotain tällaista, vaikkakin ennalta-arvattaa, mutta silti suloista luettavaa :)

    VastaaPoista
  8. Tutulta näyttää kansi...Kyllä minä tämän luen, aika piakkoin luulen! :) Huomenna lähden itsekseni käymään Tukholmassa. Sinne pitää ottaa joku pokkari mukaan, ehkä ruotsalainen dekkaripokkari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna, mielestäni tämä ei ole ihan yhtä ihana kuin Sinä päivänä, mutta lukemisen arvoinen silti. Kirjasta jää jotenkin hyvä olo. Hyvää matkaa Tukholmaan! Se on ihana kaupunki.

      Poista
  9. Kiitos kiinnostavasta arvostelustasi! Viimeinen virke vakuutti, että kirja on mua varten! Olen lukenut Nichollsin Sinä päivänä. josta pidin kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tie on kevyt, ole hyvä vaan. :) Tämä ei ollut minulle täydellinen kirja, mutta kuitenkin erittäin sopiva kesäiseksi välipalaksi. Ja koska Sinä päivänä oli makuusi, niin tämäkin varmasti. Brittiläisyydessä on aina sitä jotain. <3

      Poista
  10. Hei, kiitos taas kirjavinkistä! Helmetissä ei tätä veilä ollut, mutta odotellaan. Sinä päivänä -kirjasta tykkäsin ja en tykännyt. Nyt en pilaa tätä odottamalla liikaa. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnea, tämä varmaan tulee Helmetiin pian, koska on saatavilla ainakin (netti)kirjakaupoista. Sinä päivänä oli minulle pääosin hyvä, vaikka olihan se tosi kepeä. Tämä on aika lailla samaa sarjaa, onneksi kuitenkin varsin sydämeenkäypä.

      Poista
  11. Tunnen olevani ihan vajaa, kun en ole lukenut Sinä päivänä, enkä ollenkaan Nicholssia. Taidan nyt passata ja ehkä otan kirjastosta edellisen postaamasi teoksen.

    Joskus koen kirjauupumusta (sic!), kun tuntuu, että 'kaikki' ovat lukeneet jonkun tietyn kirjan...ja sitten minä en enää jaksa. Kätilön kohdalla tosin en huomannut mitään sellaista;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, kukaan ei koskaan voi lukea kaikkia kirjoja. Minuakin ahdisti tai uuvutti joskus, kun "kaikki" lukivat jonkun kirjatn, mutta nyt ei enää. Luen ne kirjat, jotka haluan. Toki moni hyvä jää lukematta ja välillä itselle tulee hieman heikompia kirjoja, mutta hyvä näin. :) Tätä ei ole vielä näkynyt blogeissa, mutta veikkaan että kirjasta tulee aika suosittu. Minä otin tämän kesälukemistooni Nichollsin sujuvan kerronnan ja brittiläisyyden vuoksi. Mulle melkein kaikki mikä tulee Englannista on must. (Mutta vain melkein. ;))

      Poista
  12. Oletkin nopeasti saanut suomennoksen luettavaksi.
    Ihanalta kuulostava kirja varmasti juuri tuollainen välipala, kuten kerroit.
    en olekaan tutustunut Nicholssiin, joten tästä olisi hyvä aloittaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, joo, sain tämän käsiini aika tuoreeltaan. Nicholls kirjoittaa mukavasti ja hänen tekstiään on ilo lukea. Voisin kuvitella, että brittiläisten tv-sarjojen ystävät tykkäävät kovasti ja jotain karheanhellää tässä kasvukertomuksessa on.

      Poista
  13. Mä tykkäsin niin paljon Sinä päivänä-kirjasta, etten tiedä uskallanko ottaa riskiä pettymykseen... tosin kuvaamasi asiat kuulostavat kuin tämä voisi olla minulle ihan sopiva kesäkirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anni.M., minun mielestäni tämä ei ole Sinä päivänän veroinen, mutta jos ei sitä odotakaan, saa ihan hyvän lukukokemuksen. Sujuva, mukava, karheanhellä ja ah-niin-brittiläinen nuoruuskuvaus!

      Poista
  14. Minäkin tykkäsin Sinä päivänistä mahdottomasti, mutta odotukseni ovat paljon matalammalla Nichollsin muiden kirjojen kanssa. Tämän saan aloitettua toivottavasti pian ja myös Nichollsin Understudy olisi hyllyssä.

    Mitä luulet, olisiko tämä miehelle sopivampaa luettavaa kuin Sinä päivänä? Mietin jälkimmäistä lukiessani, että Teemu pitäisi kirjailijan tyylistä, mutta Sinä päivänä saattaa olla hänen makuunsa vähän tyttömäinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karoliina, tosiaan Sinä päivänä saa pitää paikkansa Nichollsin ykköskirjana ainakin minun mielessäni. :) On siis hyväkin pitää odotukset hieman matalammalla, mutta silti sopivan korkealla!

      Ja tämä on ehdottomasti mieskirja - tai sellainen mies/poikakirja, jonka naisena luin mielelläni, mutta jotenkin selkeämmin miehinen. Lueta vaan Teemullakin!

      Poista