Sanotaan että rakkaus tekee ilkiöistäkin enkeleitä. Että rakastuneet ihmiset ovat ystävällisempiä, pysyvät lujemmin päätöksissään ja loistavat sisäistä valoa, joka on niin impulsiivista ja aulista, niin herkkää ja miltei viatonta, että muut ihmiset tulevat heitä tarkkaillessaan ajatelleeksi lapsia - satujen hyviä, rohkeita ja neuvokkaita lapsia.
-- Sanotaan että rakkaus vääristää arvostelukyvyn, niin että moraaliltaan vankinkin saattaa sortua pahuuteen ja paha yltää hyvyyteen.
Hyvää ystävänpäivää! Monissa maissa Valentinuksen päivä on omistettu rakkaudelle, minkä vuoksi höpöttelen hieman rakkauskirjoista - etenkin yhdestä ainoasta.
Nimittäin Carol Shieldsin Rakkauden tasavalta on mielestäni rakkauskirjoista kaikkein ihanin. Se ei ole romanttinen - ei kynttäläillallismielessä eikä melankolisen kaipuun ilmentäjänä - vaan pikemminkin arkinen. Merenneitoja tutkivan folkloristi Fayn ja radiojuontaja Tomin aikuinen rakkauskertomus syntyy yllätten, ensisilmäyksellä. Se on hullaannuttaa, tuntuu monimutkaiselta ja kuitenkin arkiselta, samaan aikaan luontevalta ja epävarmalta. Arkisuus on hyvä pohja parisuhteelle, sillä ainainen pää pilvissä ja sydän roihuten eläminen kuluttaa, vaikka antaa varmasti hetkellisesti paljon. Rakkauden tasavalta on arkisuudessaan kuitenkin yllättävä ja hauska. Samanlaisia pieniä elämän yllätyksiä tulee jokaisen eteen lähes väistämättä, hauskuus taas pelastaa paljon. Minulla on monia syitä rakastaa Carol Shieldsiä, ja Rakkauden tasavalta on hänen romaaneistaan minulle se kaikkein suurin.
En sano, että Shieldsin Rakkauden tasavalta on mielestäni kaikkien aikojen paras tai suurin rakkausromaani. En itse asiassa juurikaan lue varsinaisia rakkauskertomuksia ja monet suuret rakkauskirjaklassikotkaan, kuten Tuulen viemää tai Kamelianainen, eivät ole minun elämäni kirjoja. En ehkä edes tiedä, miten rakkauskirjat määritellään. Pidän eniten pienimuotoisista rakkautta pohtivista kertomuksista, kuten Joel Haahtelan ihmeellisestä Elenasta tai hieman höpsöistä, mutta yllätyksiä täynnä olevista kertomuksista, kuten Andrew Nichollin Rouva Agathen rakkaudesta, joka ei kuitenkaan millään muotoa ole edes oma suosikkikirjani, mutta rakkauskertomuksena se on makuuni suloisella tavalla sopivan omituinen. Kotimaisista omituisuudessaan ihanin on ehdottomasti Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät. Samoin pienimuotoiseksi kirjoitetut pohjimmiltaan suuret tragediat, kuten Haruki Murakamin Norwegian Wood, vetoavat minuun. Palaan kuitenkin Shieldsiin pienen, eikä edes niin kaukaisen, mutkan kautta: Jane Austen on minulle ehkä se suurin rakkauskirjojen kirjoittaja. Samaistun aina järkevään Ellinor Dashwoodiin, mutta kyllä Ylpeys ja ennakkoluulo-kirjan Elisabeth Bennettin nokkeluus sekä Herra Darcyn koppavuus ovat silkkaa iltapäiväteetä minun mielelleni. Kaiken kukkuraksi Jane Austen on toiminut suurena esikuvana Carol Shieldsille, mikä näkyy Shieldsin erinomaisessa kyvyssä kuvata arkea tarkkanäköisesti ja hellän satiirisesti.
Pääsin siis takaisin Shieldsiin. Rakkaus voi olla tässä ja nyt, pieninä tekoina ja pään sisäisenä myllerryksenä. Jos minun pitäisi suositella rakkauskirjaa ystävänpäiväksi, olisi valintani ehdottomasti Shieldsin Rakkauden tasavalta. Olen iloinen, jos joku ottaa vinkistäni vaarin ja näen pian tämän hienon kirjan jossain blogissa.
Rakkauden tasavallan kannessa on sydämenmuotoisia tomaatteja. Muistelen, että tomaatteja pidetään lemmenruokana. Niin tai näin, rakastan tomaatteja, Carol Shieldsin tuotantoa sekä tietenkin omia kaikkein läheisimpiäni.
Mikä on sinun suosikkirakkauskirjasi? Tai suurin kirjarakkautesi? Niin - ja miten määrittelet rakkauskirjan? Millainen se on?
Carol Shields: Rakkauden tasavalta.Otava 2002. Republic of Love. Suomentanut Hanna Tarkka.
Vastauksena kysymykseesi kirjarakkautta ja romantiikkaa edustaa minulle Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani. Se on vain sellainen tärkeä teos minulle. Jane Eyren ja Mr Rochesterin tarina on monisäröinen, joka päättyy kuitenkin onnellisesti. Toiseksi kirjallista rakkautta minulle ovat tietenkin tyttökirjat, joissa on monesti romantiikkaa mukana. Niistä mietin, mikä olisi ollut sävähdyttävä tarina ehkäpä Martha Sandwall-Bergströmin luoman Gulla-hahmon ja Thomaksen rakkaustarina.
VastaaPoistaHyvää Ystävänpäivää sinulle Katja! :)
Sara, mietin itsekin Kotiopettajattaren nostamista esille. Se on minulle rakas kirja. Mutta koska heittelin mukaan vain muutamia esimerkkejä, nostin sitten Austenit, joista pidän vielä paljon enemmän. :)
PoistaMinun pitäisi muuten lukea Gulla-kirjat uudelleen. Pidin niistä lapsena, mutta jostain syystä luin ne läpi vain kertaalleen.
Tulen kommentoimaan tänne illemmalla, nyt menen nukkumaan. Mutta sitä ennen halusin tulla sanomaan: Hyvää ystävänpäivää Katja-ihanainen! <3
VastaaPoistaKiitos sitä samaa - vaikka päivän myöhässä (olin eilen migreenin kourissa enkä jaksanut olla koneella). Onneksi aina voi olla ystävänpäivä. <3
PoistaJa nyt vasta ehdin tänne uudelleen tämän megakommenttini kanssa. :) Noh, parempi kai myöhään, kuin ei ollenkaan?
PoistaKuten ehkä muistat, minähän olen Shieldsin suhteen vielä ihan lähtökuopissa. Olen lukenut naiselta vain yhden romaanin, Sattumankauppaa, heti sen ilmestyttyä vuonna 2006, ja silloin minusta tuntui ettei Shields välttämättä ole ihan minun kirjailijani. Nyt siitä alkaa kuitenkin olla kuutisen vuotta, ja koska olen itsekin sen kuusi vuotta vanhempi, kypsempi (ja lähempänä keski-ikää :), luulen että voisin alkaa olla vastaanottavaisempi Shieldsin teksteille. :) Rakkauden tasavallan lainasin kirjastosta jo viime vuoden puolella, koska muistin sinun sitä suositelleen, ja aion siihen tarttua jossain kohtaa. Olen varovaisen kiinnostunut ja toiveikas, haluaisin aidosti löytää yhteyden itseni ja Shieldsin teosten välille. :)
Minun kirjallisia suosikkirakkaustarinoitani taitavat olla Myrskyluodon Maijan ja Jannen tarina (niin arkisen kaunis ja merellinen), Diana Gabaldonin Matkantekijä -sarjan Clairen ja Jamien tarina (joka sijoittuu 1700-luvun Skotlannin nummille, voi rakkaus!) sekä tietenkin Elizabeth Bennetin ja Mr. Darcyn tarina. <3 Myös Andrew Nicollin Rouva Agathen rakkaus ja Robert James Wallerin Hiljaiset sillat ovat mielessäni melko ylivertaisen ihania rakkauskertomuksia. <3 Niin, ja Sami Hilvon Viinakortin Urhon ja Toivon tarina oli minusta aivan tavattoman kaunis, vaikkei kirja kokonaisuutena mikään tajunnanräjäyttäjä olekaan.
Suurimpia kirjarakkauksiani taas ovat Haahtelan Tule risteykseen seitsemältä (joka taitaa olla Elämäni Kirja), Murakamin Norwegian Wood ja ehkäpä myös Asko Sahlbergin Yhdyntä, joka ei tunnu vieläkään jättävän minua rauhaan, vaikka lukemisesta alkaa olla jo puoli vuotta. Mainittakoon lisäksi vielä Heidi Köngäksen Luvattu ja Herbjørg Wassmon Seitsemäs kohtaaminen. :)
Oikein ihanaa Ystävänpäivää sinulle toivottelen!
VastaaPoistaKiitos, Anja. Toivottavasti sinulla oli ihana ystävänpäivä eilen ja hieno päivä myöskin tänään.
PoistaOlisi ihan hirveää vastata Elisabeth Bennet ja Mr Darcy... mutta vastaan kuitenkin. Onhan niitä kyllä muitakin, Hilja Valtosen kirjoista melkein kaikissa on ihanan höpsö rakkaustarina. Olen myös miettinyt, että pitäisi alkaa lukea Anni Polvan kirjoja uudelleen. Luin ne varmaan teini-iässä melkein kaikki läpi ja ah, niissä oli niin mukavan hauskoja rakkaustarinoita! Vieläköhän ne toimisivat?
VastaaPoistaIhanaa Ystävänpäivää, Katja!
Kyllä se vaan on niin, että Elisabeth Bennetia ja Mr Darcya on vaikea ylittää. :) Hilja Valtosta olen ajatellut uudelleenlukea jo kauan. Milloinkahan pääsisin ajatuksista tekoihin...
PoistaMyös minulle Rakkauden tasavalta on parasta Shieldsiä ja olen monta kertaa miettinyt, että pitäisi lukea se uudestaan.
VastaaPoistaEn oikein osaa vastata kysymykseesi, mikä on suosikkirakkauskirjani, mutta tiedän tarkaan mikä on suosikkirakkaustarinani kirjallisuudessa. Se on tietenkin Akselin ja Elinan tarina TPTA-sarjassa. Minua liikuttaa joka kerta, kun nuori Akseli kauniina kesäisenä sunnuntaiaamuna hetkellisen innoituksen vallassa rientää tapaamaan kihlattuaan Kivivuoreen. Ja harvoin voin liikuttumatta kuunnella Akselin ja Elinan häävalssia.
Ihanaa, Jaana, että sinäkin pidät Rakkauden tasavallasta. Se on minunkin mielestäni Shieldsin paras teos. Vaikka eipä hän tainnut huonoja kirjoittaakaan.
PoistaAkselin ja Elinan tarinassa on tosiaan ihan oma intensiteettinsä. TPTA on muutenkin niin upea kokonaisuus, että pelkkä sen ajatteleminen hengästyttää.
Ihana teksti Katja! Minun selvästi pitääkin lukea tuo Rakkauden tasavalta :)
VastaaPoistaMahtavaa että mainitsit Harjukaupungin salakäytävät, sen luettelin itse yhdeksi romanttiseksi kirjakseni Hannan blogissa. Elizabeth ja Darcy ovat kyllä ihana klassikkopari.
Tuulen viemää ei minusta ollut niin romanttinen kuin luulin, tästä olenkin avautunut useamman kerran. ;)
Mutta mikäköhän olisi minun suosikkirakkausparini? Haluaisin tavallaan sanoa Valkoisten omenoiden Vincentin ja Isabellen koska heidän rakkaustarinansa on niin kovin aito. Ihanin tai ehkä tärkein rakkauskirjani on kuitenkin silti Punainen Mylly, Pierre La Muren kirjoittama Toulouse-Lautrecin elämäkerta.
Suloista ystävänpäivää!
Lue ihmeessä Rakkauden tasavalta. <3
PoistaTiedätkö, muistin Harjukaupungin salakäytävät vasta hieman jälkijunassa ja kävin lisäämässä sen blogitekstiini vasta myöhemmin. Olen sellainen unohtelija, että en aina muista huikeitakaan kirjoja kuin vasta sattuman kautta.
Minä en tiedä, saako sitä edes tunnustaa, mutta itse en erityisemmin pitänyt Tuulen viemästä kirjana. Ehkä elokuva on iskostunut päähäni liiaksi.
Valkoiset omenat pitäisi kyllä lukea. Ja tuo Punainen mylly, etenkin se!
Oi, jos ehtisin, lukisin heti uudelleen tuon Shieldsin kirjan. Hienoa, että valitsit sen nyt tähän.
VastaaPoistaKauniita muistoja minulla on vanhoista tutuista - näitä ei vain voi ohittaa: Jane Austenin Ylpeys ja Ennakkoluulo, Järki ja tunteet ja Emma, Charlotte Bronten Kotiopettajattaren romaani ja vielä Emilyn Bronten kirjoittama Humiseva harju. Eihän tuollaisia enää kirjoiteta, siinä kai piilee niiden viehätys.
Toivottavasti ehdit! Samaa mietin muuten itsekin. Olen lukenut Rakkauden tasavallan kahdesti, mutta vuosia sitten (luin sen ensimmäisen kerran 2002 tai 2003, toisen kerran 2005).
PoistaEhkä iso osa vanhempien teosten viehätyksestä onkin juuri siinä, ettei niitä enää kirjoiteta? Moni yrittää hakea samaa tyyliä, mutta joku ulottuvuus jää puuttumaan.
En voi vastata tähän mitään muuta kuin että Rakkauden tasavalta. Olen antanut sitä häälahjaksikin, se on niin ainutlaatuinen. :)
VastaaPoistaMinusta siinä on jotenkin niin kauniina se ajatus, että rakkautta pidetään helposti naiivina ja rakastuneita vähän hölmöinä, vaikka kyseessä on elämän suurin ja tärkein asia. Muulla ei ole väliä.
(Olen vähän väärissä tunnelmissa kovin syvällis-romanttisiin keskusteluihin, koska teeveessä lentelee tappileipiä ja meidän pitäisi alkaa nakkikeitolle. Lapsella on taas kuumetta.
Mutta ihanaa päivää sinne, ystävä! <3!
Häälahjaksikin?! Olet ihana! <3 Hyvä idea.
PoistaMinulle Rakkauden tasavalta on Shieldsin paras teos ja se on muutenkin kirja, joka pysyttelee ikisuosikkinani.
Tappileivät ja nakkikeitto ovat kyllä asioita, jotka palauttavat romantiikan tai romanttisuuden pohdinnoista maan pinnalle. Toivottavasti pieni alkaa olla jo terveenä.
Ihanaa keskiviikkoa sinulle! :)
Spontaanisti tuli heti mieleen puolalaisen Maria Nurowskan kirja "Listy miłości", joka on saksaksi saanut vähän kitsisen nimen Briefe der Liebe, mutta se ei ole lainkaan Kitsch. Protagonisti on Puolan juutalainen nainen, joka on ottanut uuden identiteetin ja pelkää koko ajan menneisyytensä paljastuvan. Nurowskaa ei ole valitettavasti käännetty lainkaan suomeksi.
VastaaPoistaHyvää ystävänpäivää!
Kiinnostuin heti noista mainitsemistasi kirjoista. Harmi, ettei niitä ole suomennettu. Jospa joku kustantamo huomaisi teokset.
PoistaMukavaa keskiviikkoa sinne. :)
Niin ja lisättävä vielä että Paul Reiserin Parisuhteellisuus on myös ihanan hauska rakkauskirja :>
VastaaPoistaHauska lisä, varmasti. :)
PoistaHyvää ystävänpäivää. Noista suosikkirakkauskirjoista nousee ensimmäiseksi mieleen Jane Austen ja se suosituin, eli Ylpeys ja ennakkoluulo. Monta muutakin toki on..
VastaaPoistaToivottavasti siellä oli mukava ystävänpäivä. Ylpeys ja ennakkoluulo on ehdottoman hieno kirja. Se on oma suosikkini Austenilta ja muutenkin aina vaan niin hieno.
PoistaMinulla on sama suosikkirakkaustarina kuin jaanalla, eli Linnan Akseli ja Elina. Se on sekä romanttinen että realistinen, niin aito kuvaus rakkaudesta. Ja mikä parasta, siinä ei kuvata vain rakastumista vaan myös rakkautta, koko elämän kestävää liittoa, yhteenkasvamista ja tunteiden syvenemistä. Säröjä ja sirpaleita unohtamatta.
VastaaPoistaToinen suosikkipariskuntani on Dorothy L. Sayersin Peter Wimsey ja Harriet Vane. En voi vastustaa parisuhdetta, joka perustuu ennen kaikkea keskinäiseen rehellisyyteen ja tasavertaisuuteen. (Hmm, mitäköhän tuo kertoo minun romantiikantajustani.)
E.M. Forsterilla on useissa kirjoissa minuun vetoavia rakkaustarinoita. Hotelli Firenzessä on varmaan romanttisin, mutta pidän myös hirveästi Talosta jalavan varjossa ja miesten välistä rakkautta kuvaavasta Mauricesta.
Jotenkin tuntuu, että elokuvista tai tv-sarjoista olisi helpompi keksiä vaikka kuinka monta suosikkirakkaustarinaa. Kirjoissa rakkaustarinat ehkä eivät sitten ole minulle sillä tavalla pääasia, että pitäisin kirjasta nimenomaan rakkaustarinana. Ainakaan enää tämän ikäisenä - teini-iässä romantiikka oli varmaan paljon määräävämpi tekijä :)
Kirjoissa minuun taitavat vedota aika realistiset ja pienimuotoiset rakkaustarinat. Pakahduttavat tunteet ja suuret intohimot sopivat velkokankaalle, mutta luettuna ne eivät minulle useinkaan toimi.
Liisa, tuo Akselin ja Elinan rakkaustarina on kyllä niin hieno: kuten kirjoitit, se on sekä romanttinen että realistinen. Sellaiset ovat itsestäni parhaimpia. Dorothy L. Sayersia pitäisi lukea. Minä luulen, että itsekin arvostan tuota rehellisyyttä ja tasavertaisuutta enemmän kuin suurta rakkauden roihua. ;)
PoistaJa tunnistan itseni siitäkin, että elokuvien romantiikasta on helpompi nauttia kuin kirjojen. Pienimuotoisten kirjallisten rakkaustarinoiden ystävä olen siis minäkin.
Katja, kävin just määrittelemässä laajasti ja rohkeasti Hannalla. Teillä vähän sama aihe. Lähden jatkamaan lumitöitä, mutta jos keksin, mikä olisi kaikkien aikojen rakkauskirja, palaan kertomaan sen SINULLE!
VastaaPoistaHyvää ystävänpäivää♥
Meillä tosiaan oli Hannan kanssa vähän sama aihe - toisistamme tietämättä. Samoin kuin Saran ja minun maanantaipostauksen, kun molemmat kirjoitimme Joel Haahtelasta. Hauskoja pieniä blogisattumia. :)
PoistaNo olkoon:
VastaaPoistaJohn Irving: Leski vuoden verran
Aksel Sandemose: Kadonnut on vain unta
Ian McEwan: Sovitus
♥
Ihanaa, että listasit näitä. :)
PoistaSovituksen haluan lukea, ihan ehdottomasti. Sandemose kiinnostaa. Mutta John Irving, vaikka hänen teoksiaan suorastaan fanitankin, ei ole koskaan ollut minulle rakkauskirjailija.
<3
Ystävänpäivääsi iloa :)
VastaaPoistaKiitos. <3 Toivottavasti sinulla oli ihana ystävänpäivä ja yhtä ihana loppuviikkokin!
PoistaMä tajusin vasta HS:n arvostelun luettuani, että Norwegian Wood oli romanttinen kirja. Yltiöromanttinen jopa, kertoi HS. Hitsit, mä olin tosi yllättynyt. Olen pilannut mun romantiikan ymmärryksen eräiden elokuvien parissa.
VastaaPoistaMietin Hannan postausta lukiessani, että mulla ei ole oikeastaan mitään muistikuvaa kirjasta, jossa olisi romanttinen juoni. Paitsi että nyt luen erästä, jonka nimessäkin on sydän. Palaan asiaan, kun saan kirjan luettua =) Ehkä siinä on romantiikkaa, kun nimikin niin lupailee =O
Hih. Minä kyllä huomasin Norwegian Woodin romanttisen pohjavireen heti, mutta hieraisin hieman silmiäni HS:n kritiikin luonnehdinnalle "yltiöromanttinen". Ehkä Murakamin muihin teoksiin verrattuna se on sitä, mutta ei tosiaankaan muuten. Minun mielestäni Norwegian Woodin romanttisuus on nimenomaan sitä kaipuun tunnetta, ei rakkaushömppää.
PoistaMitähän sydänkirjaa mahdat lukea? :)
Linkkasin jo Hannalla tämän lähes vuodentakaisen kirjoitukseni aiheesta: http://kirjavakammari.blogspot.com/2011/04/paiva-20-suosikkiromanssisi.html
VastaaPoistaSiellä olen maininnut joitakin suosikkikirjojani, jotka kertovat vahvasti rakkaudesta. On kuitenkin vaikea nimetä suosikkeja, sillä vaikka haluan ehdottomasti lukemissani kirjoissa olevan rakkautta, haluan niissä olevan myös paljon muutakin. Ja se rakkauskin saa mielellään olla joko arkisen realistista tai sitten jotenkin onnetonta ja vinksahtanutta.
Olen samaa mieltä, että Rakkauden tasavalta on aivan ihana kirja!
Hyvää ystävänpäivää, ihana Katja. <3
Kiitos linkistä. :) Minä olin tuota tekstiäsi näköjään kommentoinutkin, mutta niin vain - valitettavasti - hyvätkin vanhemmat blogitekstit unohtuvat.
PoistaSinun mainitsemiesi kirjojen joukossa juuri nuo Austenit ja Brontet säväyttävät. Ja Kerriganin kirja kiinnostaa.
Ihanaa päivää sinulle! <3
Voi, en minä suinkaan tarkoittanut, että sinun olisi pitänyt tuo kirjoitus jotenkin huomioida! Olin vain laiska ja linkkasin sen, niin ei tarvinnut kirjoittaa samoja asioita uudelleen (kun kuitenkin halusin ne "sanoa"). :)
PoistaKyllä mie ymmärsin. ;) Mutta mietin itse, miten sitä ei muista monia kirjoituksia - en tosian muista omiakaan tekstejäni. :)
PoistaIhana postaus! Minun täytyy miettiä hieman tuota kysymystäsi;ei tule heti mieleen.Hyvää ystävänpäivää;täällä meilläpäin se on rakkauden päivä;D
VastaaPoistaKiitos. :) Ystävänpäivä taitaa ollakin kaikkialla muualla maailmassa rakkaudenpäivä, mutta täällä se on tasa-arvoisesti ystävänpäivä.
PoistaL. M. Montgomeryn Sininen linna.
VastaaPoistaOi, Sininen linna on ihana! Siitä oli viime kesänä juttua muutamissa blogeissa ja niiden myötä ajattelin lukea kirjan uudelleen. Olen lukenut sen edellisen kerran ollessani parikymppinen, nyt voisi olla aika palata siihen.
PoistaEhdin vasta ystävänpäivän päätyttyä tänne blogiisi. Minäkin pidän kovasti niin Shieldsistä kuin Austenistakin. Rakkauden tasavalta pitäisi ehdottomasti lukea uudelleen, koska muistan siitä vain sen, että toinen päähenkilö on folkloristi (!).
VastaaPoistaHyviä ja koskettavia rakkaustarinoista on paljon, mm. jo aiemmin mainittu Brontën Kotiopettajattaren romaani sekä Austenilta oikeastaan koko tuotanto (Järki ja tunteet sekä Ylpeys ja ennakkoluulo luonnollisesti, mutta muutkin Austenit ovat rakkaustarinoinakin hienoja). Vaikka Elizabeth ja Darcy ovat minunkin mielestäni erittäin ihania, niin silti Montgomeryn Anna-kirjojen Annan ja Gilbertin rakkaustarina lyö laudalta muut.
Ihanaa, että ehdit nyt, ystävä rakas.
PoistaRakkauden tasavallassa Fay tosiaan on folkloristi, kuten blogitekstissäni mainitsenkin. Tuo seikka kyllä lämmittää mieltäni ihan erityisesti. ;)
Anna ja Gilbert, totta! Heidän tarinansa voittaa ehkä Elizabethin ja Darcynkin tarinan pitkäkestoisuudellaan. Ja itse rakastan Montgomeryn kirjoja vielä Austenin teoksiakin enemmän.
Olipa hurmaava postaus! Kysymyksesi oli yllättävän vaikea. Suosikkirakkauskirjaa en osaa nimetä ainakaan näin suoralta kädeltä, mutta suosikkirakastavaisiani ovat Anna ja Gilbert, sekä Sormusten Herran Aragorn ja Arwen. Täytyy vielä mutustella tuota suosikkirakkauskirja-asiaa, jos jotain putkahtaisi mieleen.
VastaaPoistaKiitos. :) Anna ja Gilbert ovat ehdottomasti minunkin suosikkirakastavaisiani Elizabeth Bennetin ja Mr Darcyn ohella. Aragorn ja Arwenkin, toki. Miten olin saattanut unohtaa heidät? Ehkä he jäivät minun mielessäni jonnekin Tarun runsauden jalkoihin.
PoistaKatja, siinä kirjassa, Leski vuoden verran, on kaksi aivan uskomatonta ja erilaista rakkaustarinaa: Ruth ja Harry sekä Marion ja Eddie. Kirja on suorastaan kerroksellinen rakkaustarina, jossa dramaattista kohtalokkuutta, mutta myös sitä Irvingin särmää, jonka hän on upeasti kirjoittanut Ruth Colen persoonaan.
VastaaPoistaHarry lausuu Ruthille heidän häissään Yeatsia: "Jos omaistaisin taivaan kirjokankaat,/ kudelmat kultavalot, hopeaiset/ yön aamun, hämäränkin sinivaatteet/ himmeät ja tummat,/ne levittäisin alle jalkojesi:/ vaan köyhänä on mulla unelmani vain,/ ne levitän mä alle jalkojesi./ Siis: käy keveästi, unelmillain käy.
Ja sitten Marionista ja Eddiestä kolmenkymmenenseitsemän vuoden eron jälkeen:
"Kaksitoista yli kuuden junan jälkeen he rakastelivat hyvin varovasti ja nukkuivat taas sikeästi kunnes itäänpäin menevä juna toivotti heille aurinkoista, kylmää, kirkasta hyvää aamua klo 10.21."
Leena, totta. Ruth ja Harry sekä Marion ja Eddy molemmat kantavat mukanaan hienoa rakkaustarinaa. Itselleni Leski vuoden verran ei ole Irvingin paras teos ja ehkä siksi en ajatellut heitä nyt. Mutta ymmärrän ehdottomasti, että heistä voi tulla kaikkien aikojen kirjallisia pariskuntia. <3
PoistaOstin maanantaina suomalaisesta kirjakaupasta 3 pokkaria kympillä, ja yksi niistä on juuri Carol Shieldsin Rakkauden tasavalta, joten postauksesi tuli sopivasti, kiitos! Tartun iltasella kirjaan ja todennäkösesti nautin.
PoistaIlona.
Ilona, kiva kuulla. Toivottavasti pidät kirjasta. Se on yksi ikisuosikeistani. :)
Poistamä oon ihan myöhässä kaikesta, mutta siis tämän jälkeenhän minun on pakko lukea tuo Rakkauden tasavalta! ei auta mikään! Enkä taida osata sanoa rakkauskirjaani - Nuoren Wertherin kärsimykset on aivan liian synkkä :D
VastaaPoistaAnni, et ole ollenkaan myöhässä. Ainakin itse toivon, että blogikeskustelut jatkuisivat, vaikka teksti olisi hieman vanhempikin. :) Toivottavasti tykkäät Rakkauden tasavallasta. On aika hieman riski suositella kirjoja muille, mutta kuten huomaat, kirja näyttää olevan monen suosikkishields.
PoistaNuoren Wertherin kärsimyksiä en olekaan lukenut.
Hei! Tulin vain moikkaamaan, kun siirryin vuodatuksesta nyt tänne blogspotiin.
VastaaPoistaOlipas ihanaa löytää kirjoituksestasi kirjoja, jotka vielä hyllyssäni odottavat lukemista: kamelianainen, rouva agathe(jonka sain vasta eilen).
Aloin miettimään kysymyksiäsi ja mulle tuli ainakin ihan oikosulku. Kenties en vielä ole lukenut sitä maata mullistavaa rakkauskirjaa, vaikka kirjoja paljon olen lukenutkin ja kerännyt. Jane Austenit odottavat lukemista, odotan vain hetkeä, jolloin on niiden aika. Bookcrossingia kun aloin harrastaa, enimmäkseen lukenut aakkoshaastekirjoja ja rinki-tai sädekirjoja, jotka eivät aina niin rakkaudellisia ole.
Carol Shieldsiltä olen lukenut vain sen Jane Austenin ja tykkäsin kyllä hänen kerrontatyylistään. Täytyy laittaa tämä sinun mainostamasi kirja toivelistalle :) Mukavaa ystävänpäiväviikon jatkoa!
Hei Anuliini! Kiva, että tulit ja onnea uudelle blogillesi. Mukavaa myös, että pidit Shieldsin Austen-kirjasta. Se onkin huikean hyvä. Austen on käsittääkseni yksi Shieldsin esikuvista, mikä kyllä näkyy onnistuneella tavalla.
Poista