Jessica Fellowes:
Mitfordin murhat
Otava 2018
The Mitford Murders 2017
Suomentanut Laura Beck
Kansi Hannah Wood
398 sivua
Brittiläinen dekkari
Otava 2018
The Mitford Murders 2017
Suomentanut Laura Beck
Kansi Hannah Wood
398 sivua
Brittiläinen dekkari
Nancy ja Louisa
seisoivat vierekkäin, ja heidän köykäinen ystävyytensä tuntui hauraalta kuin
inkiväärikeksi [--].
Lainaus kertoo
lukemastani yhden olennaisen asian: sen sijalla voisi olla mikä tahansa muukin
kohta, sillä en oikeastaan muista Jessica Fellowesin kevytjännäristä Mitfordin
murhat mitään kovin tarkkaa, mutta kuitenkin sen verran että halusin tuoda
kirjan blogiini tällaisena pikavälipalana.
Siispä, lyhyestä
virsi kaunis:
Romaania
markkinoidaan lauseella: "Downton Abbey kohtaa Agatha Christien!" Ja
tämä kyllä pitää paikkansa, sillä kokonaisuudessa on luokkaeroja, kartanomiljöö,
mennyttä aikaa (tällä kertaa 1920-lukua), murha ja sen myötä erinäisiä ihmisiä
ja tapahtumia sekä tietenkin loppuratkaisu aitoon kuka sen teki -tyyliin.
Kaiken keskellä on
kurjista oloista lähtenyt nuori Louisa Cannon, joka päätyy lastenhoitajaksi
Mitfordin perheen kartanoon. Louisa ystävystyy Nancy Mitfordin kanssa
(Mitfordin tytöistä lisää täällä) ja soppaa sekoittaa myös ystävällinen nuori
poliisimies... Ilmassa on romantiikkaa ja lievää jännitystä. Kaiken lisäksi
murhan uhri on itse Florence Nightingalen kummitytär.
Lukukokemus ei ole
mitenkään mieleenjäävä tai omaperäinen. Itse asiassa murhatarina jää mielestäni
kaiken muun alle niin, etten nyt muutama (!) kuukausi lukemisen jälkeen enää
edes muista, että kuka sen sitten teki... Sen sijaan ehkä hieman kliseinen
luokkaerojen kuvaus, epätodennäköinen ystävyys, käytöstavat, pukeutuminen ja
kaikki sensellainen kiinnostivat minua sen verran, että voisin lukea toisenkin
Fellowesin kirjan – ja unohtaa sen sitten saman tien.
P.S. Ja samalla "edit": Mitfordin tytöistä löytyy kiehtova tietokirja, josta olen kirjoittanut tammikuussa 2011.
P.S. Ja samalla "edit": Mitfordin tytöistä löytyy kiehtova tietokirja, josta olen kirjoittanut tammikuussa 2011.
Kaunis kansi, mutta minulle Mitford on ihan hiukkasen liian kesyä...
VastaaPoistaSen sijaan: Arvaa ketkä ovat hurahtaneet The Crowniin♥
♥♥
Leena, joo, aika kesy tämä oli minullekin. Kuten kirjoitin: en muista kirjasta oikein mitään. :D
PoistaMutta: The Crown! Minä niin tiesin, että se on teidänkin sarjanne. ♥ Ja sarja tuntuu koko ajan vaan paranevan.
Ai niin, Leena, sitä vielä vielä sanomani, etten kiinnostunut tästä dekkarina, vaan pikemminkin Mitfordien vuoksi.
PoistaMua jotenkin häiritsi se, että kirjassa oli tehty oikeasta historiallisesta henkilöstä murhaaja. Vaikka kuollutta ei haittaa eikä perillisiä tms. elossa, niin silti tuntuu ikävältä tavallaan tehdä oletettavasti viattomasta rikollinen. Toki historiallisessa fiktiossa kaikenlaista tehdään, mutta silti vähän ärsytti.
VastaaPoistaEllu, sekin kyllä. En oikein innostunut tästä kirjasta, mutta koska olen kiinnostunut sekä historiallisesta Englannista että Mitfordeistakin, oli lopulta ilo lukea tämä. Mutta ei dekkarilaadun vuoksi!
PoistaPidin historiasta kirjassa, mutta muuten tämä kirja oli ihan hirvittävän pliisu. :/
VastaaPoistaIhan sama kokemus! :)
PoistaLuin tämän kirjan aika lailla tasan vuosi sitten ja se on jäänyt mieleen tosi isona pettymyksenä. Ehkä kaunis kansi hämäsi minua. Jessica Fellowes ei osaa kirjoittaa, tai sitten kännöksen tekoon ei ole annettu tarpeeksi aikaa ja se on siksi tönkkö. Teksti ei elä lainkaan.
VastaaPoistaLisäksi Mitfordin tyttäret esitetään kauhean vaisuina, vaikka oikeasti he olivat tosi hurjaa sakkia. Yksi tyttäristä, Unity, kuului Hitlerin lähipiiriin, ja muutenkin tyttäret olivat uutisissa jatkuvasti. Toki he tässä kirjassa ovat vielä sen verran nuoria, etteivät ole ehtineet päätyä uutisiin, mutta silti hiukan hämmästyttää, että tyttärien erittäin värikkääseen elämään on pitänyt vielä lisätä murhia.
Eniten minulle on jäänyt tästä kirjasta mieleen junaseikkailut. Niitä tehtiin kirjan aikana lukuisia. :D
Lisään vielä, että jos kiinnostaa perehtyä Mitfordin tyttäriin tarkemmin, heistä on suomennettu erittäin vetävästi kirjoitettu tietokirja, josta myös olen blogannut. https://todellavaiheessa.blogspot.com/2019/06/mitfordin-tytot-sodassa-ja-rakkaudessa.html
PoistaReta Anna Maria, joo, tämä oli aika tylsä kirja, ei ainakaan dekkarina toiminut.
PoistaJa joo, tuo Mitfordit tytöt on minullekin tuttu kirja, luin sen jo vuosia sitten ja kirjoitin siitä silloin blogiini. Olen samaa mieltä, että Mitfordeista olisi voinut saada tässä Fellowesin kirjassakin enemmänkin irti.
Oma postaukseni Mitfordin tytöistä on täällä:
https://luminenomena.blogspot.com/2011/01/mary-s-lovell-mitfordin-tytot.html