sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Diane Setterfield: Once Upon a River / kirjallinen resepti



Diane Setterfield: Once Upon a River
Doubleday, Penguin Randon House 2018
Kansi Sarah Whittaker
420 sivua
Brittiläinen romaani

We might, in this quiet hour before dawn, leave this river and this long night and trace the tributaries back, to see not their beginnings – mysterious, unknowable things – but, more simply, what they were doing yesterday.

RESEPTI
Brittiläinen maagis-realistis-historiallinen romaani

paljon Viktorian tai Edwardin aikaa
yksi kummallinen olento tai asia
yksi tai muutama löytäjä
innostuja
epäilijä
ahnehtija
huolehtija
kertoja (useampikin sopii)
… ja joukko muita ihmisiä, joista koostuu
yhteisö
kuhinaa yhteisön ympärille (ripaus vallan kysymyksiä)

reippaasti hämmästelyä
oman maun mukainen annos arvoituksellisuutta
kukkuramitallinen Dickens- tai Brontë-tunnelmia
roimasti pituutta
vaihtelevia kertojanääniä
maailmankatsomuksellisia kysymyksiä
luonnontiedettä (Darwinin ajatuksia)
tekniikkaa (esim. kamera)
folklorea

pinnalle ripotellaan rivien väliin jäävää tietoisuutta nykylukijasta


Anna myyttien, epäilyksen, realismin, uskon ja järjen kohdata. Erottele ainekset, valitse niistä sopiva suhde (tässä kohtaa reseptissä voi toimia oman maun mukaan: kannattaa maistaa!), lisää varmuuden vuoksi muutama ylimääräinen henkilö ja sekoita hyvin.

Mausta aavistuksella arvoitusta ja lisää joukkoon reippaasti Viktorian tai Edwardin ajan aatteita, sekä Dickens- tai Brontë-vaikutteita. Anna porista hetken aikaa henkilöhahmojen ihmetyksellä ja vaatimuksilla, pienennä lämpöä miljöökuvailulla (tummasävyisyys sopii erityisen hyvin), lisää taas lämpöä, sekoita, anna hautua. Jos unohdat jotain listan aineksista, niin ehdit lisätä ne tässä vaiheessa (ei haittaa, jos joku unohtuu).

Tarkasta kypsyys ja tarjoile mieluiten loman tai pitkän viikonlopun aikana.

Annos on melko tuhti, joten siitä riittää eväitä vielä arkeenkin. Jos ainesosia on liikaa, kannattaa seuraavalla kerralla vähentää henkilöiden määrää ja lisätä joukkoon ripaus nykyajan aatteita. Mikäli nauttimisen jälkeen vaivaa ähky, on seuraavaksi syytä nauttia pienoisromaani, esseekokoelma tai kevyt mutta ravitseva novelli.

--

Kuinka moni muistaa Diane Setterfieldin Kolmannentoista kertomuksen reilun kymmenen vuoden takaa? Viihteellinen romaani ihastutti monia gotiikkaan kallellaan olevia mysteeritarinoiden ja kirjapinojen ystäviä. Itse rakastin romaania osin siitä syystä, että se oli ensimmäisiä kirjoja joita luin kuopukseni syntymän jälkeen. Teos oli osaltaan palauttamassa lukuiloani.

Siksi kiinnostuinkin, kun huomasin Setterfieldiltä tulleen uuden romaanin, Once Upon a Riverin. Keskeisinä tapahtumapaikkoina ovat vanha The Swan Inn -niminen majatalo sekä Thames-joki hieman Oxfordista pohjoiseen. Outo kulkija kolkuttaa majatalon ovelle sylissään kuollut tyttö, joka joitakin tunteja myöhemmin herääkin henkiin. Onko kyseessä ihme, taikuutta vai tieteellisesti selitettävä ilmiö? Tuntematon tyttö herättää kiinnostusta ja henkilö jos toinenkin alkaa vaatia häntä omakseen.

Ihan kiehtovaa, mutta havaittavissa on selvää sukulaisuutta kahteen viime vuonna lukemaani romaaniin: Sarah Perryn The Essex Serpentiin ja Imogen Hermes Gowarin The Mermaid and Mrs. Hancockiin. Kaikissa näissä kolmessa yllä olevan reseptin ainekset yhdistyvät. Jokainen romaani on toki omanlaisensa kokonaisuus, mutta kaikissa niissä usko ja epäusko, tiede ja yhteisöllisyys kohtaavat jonkun uuden ja oudon edessä. Sen verran näitä kirjoja Britanniassa julkaistaan, että lajityyppi tuntuu olevan suuressa suosiossa. Odotan, että ainakin Perryn ja Setterfieldin romaanit ilmestyvät joskus suomeksi. Edellinen siksi, että se on näistä kolmesta paras ja toinen sen vuoksi, että Kolmastoista kertomus taisi olla Suomessakin menestys.

Setterfieldiin romaaniin mahtuvat kuta kuinkin kaikki reseptin ainekset. Niitä on jopa liikaa ja tästä syystä kokonaisuus ei ole kovin mieleenpainuva, vaikka se pitääkin otteessaan ja lumoaa niin temaattisesti kuin rauhallisen tahtinsa vuoksi. Se on hyvin kirjoitettu, kerronnaltaan tunnelmallista ja jossain määrin jännittävää (myös jännitteistä) luettavaa. Jos siis maagis-realistis-historiallinen brittiromaani kiinnostaa, tarjoaa Once upon a River lukemista useammaksi päiväksi.

6 kommenttia:

  1. Ihana resepti! Minä muistan myös tuon Kolmannentoista kertomuksen. Varsinkin siihen aikaan tuon tyyppiset kirjat upposivat minuun ihan täysillä, ja edelleenkin viihdyttävät sopivissa määrin nautittuina. Huomasinkin tämän uuden Setterfieldin ja harkitsin sen kuuntelemista äänikirjana. Arveluttaa vaan tuo teemojen runsaus, onkohan hankalaa seurattavaa luettuna. Mitä arvelet? The Essex Serpentin kuuntelin myös äänikirjana ja se oli paikoin sitkeyttä vaativa suoritus verkkaisen kerronnan vuoksi. Jäi kyllä mieleen myös vahvatunnelmaisena romaanina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiina, Kolmastoista kertomus taisi olla monelle mieleen. Minulle se osui niin otolliseen aikaan, joskus mietin että olisi kiinnostava lukea se uudelleen. Ja hmm, äänikirjana tässä Once Upon a Riverissä minun ajatukseni lähtisivät harhailemaan, mutta kannattaa kokeilla!

      Poista
  2. Minäkin muistan tuon Kolmannentoista kertomuksen, pidin siitä valtavasti. Pitäisi melkein lukea joskus uudestaan. Haluaisin niin lukea tämänkin Once upon a Riverin, mutta englanniksi lukeminen on minulla hieman hidasta. Toivottavasti tämä suomennettaisiin ja mieluiten mahdollisimman pian. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aletheia, mietin juuri samaa: olisi jännä lukea Kolmastoista kertomus uudelleen! Jospa tämäkin suomennettaisiin, uskoisin että lukijoita löytyy. :)

      Poista
  3. Oi, minäkin luin jokunen vuosi sitten tuon kolmannentoista kertomuksen ja (muistaakseni) tykkäsin. Tämä kyllä kuulostaa ihanalta keitokselta, pistän nimen korvan taakse, kiitos! 👌🏻 Terveisin Kaisa Reetta kännykän kautta
    💙

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, samoja kokemuksia Setterfieldin esikoisesta! ♥ Tämä uusikin on kiehtova, mutta jännä miten näitä tämänkaltaisia tulee nyt niinkin paljon.

      Poista