keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Neljä kirjamessupäivää


Kun on kirjamessunnut neljä päivää ja osin iltaakin, ottaa palautuminen näköjään liki kolme vuorokautta. Tämä keskiviikko on nimittäin ensimmäinen messujen jälkeinen päivä, jolloin avasin kotikoneen.

Minun kohdallani työ ja ilonpito yhdistyivät messuilla nytkin. Tämä tarkoittaa sitä, että kiisin haastattelusta toiseen tai vähintäänkin kuuntelemaan työantajani kustantamista kirjoista käytyä keskustelua ja ehdin muutamaan palaveriinkin. Mutta sitten vastapainoksi kävin kuuntelemassa kirjakeskusteluja, kiertelin antikvariaattiosastolla, ehdin istahtaa messukuppilaan ystävien kanssa ja tapasin tuttuja vähän siellä sun täällä. Messuilla runsaudenpula on itsestäänselvyys ja moni keskustelu jää raapaisuksi, mutta se on osa messujen luonnetta. Onhan se huikeaa ja mahtavaa, kun noin 80 000 ihmistä kokoontuu yhtenä viikonlopuna kirjojen ja hieman ruoan ja viininkin äärelle. Iltaisin jalkani olivat kipeät ja päähänkin koski, mutta olo onnellinen: kaikki ne ihmiset, kaikki ne kirjat! 


Pintaraapaisuna omista messutunnelmistani haluan välittää ainakin nämä:



Romaanihenkilönsä tyyliin täydellisesti sonnustautunut Siri Kolu lukee Taika Taksisen edesottamuksista. Kirja on meilläkin lasten mieleen - ja toki omaanikin. Upeat kengät Kolulla, muuten!
Anni Polva sata vuotta -keskustelussakin punaisuus tuli esille: Anni Polvalla oli näet ollut usein punainen samettimekko yllään. Lämminhenkinen keskustelu ilahdutti. En ole koskaan ollut Tiina-kirjojen ystävä, mutta jonkun Polvan aikuisten romaanin voisin kyllä lukea.
Jukka Petäjä ja Mihail Šiškin, joka Neidonhiusta olen lukenut nyt jo reilun viikon verran. Painavia teemoja keskustelussa: sananvapaus, muistot, ihmisyys. Šiškin vangitsee kuulijansa.
Jos joku kaipasi lukuvinkkejä, niin parhaat sai kirjabloggaajien pisteeltä Boknäsin osastolta. Itse en ehtinyt bloggaajapäivystykseen, mutta vinkkejä hain minäkin yhden runokokoelman verran. Kiitos Sinisen linnan kirjaston Marialle!


Lauantaiaamun kattaukseen kuului maukas brunssi sekä Bonnierin esikoiskirjailijoiden kuuleminen. Simo Hiltunen, Roope Sarvilinna, Vuokko Sajaniemi, Saara Turunen ja Kaisa Haatanen.

Kirjailijoita haastatteli aina niin sympaattinen Ella Kanninen. Kuvassa myös Jussi Seppänen ja Bonnierin Vilja Perttola.

Kaisa Haatanen, Erkka Mykkänen, Inga Röning ja Jussi Seppänen iloisissa tunnelmissa.

Brunssivieraaksi saapui myös ihastuttava Katja Kettu, joka on työstämässä kirjaa suomalaisten ja intiaanien elämästä. Tänä syksynä ilmestynyt Yöperhonen on upea, suosittelen romaania lämpimästi. Se on yksi vuoden parhaimmista kotimaisista!

Brunssi huipentui Mihai Šiškinin vierailuun. Keskustelua Henrikki Timgrenin kanssa oli ilo seurata. Ja tämä fanityttö tuli varsin onnelliseksi signeeratusta Neidonhiuksestakin.

Helena Ruuskan teksti eräässä työkirjassani sai minut lukemaan Marja-Liisa Vartiota. Luulenpa, että nyt Ruuska saa minut tutustumaan Eeva Joenpellon tuotantoon. Mistä olisi hyvä aloittaa? Kirjasuosituksia saa esittää.
Sunnuntai oli työn puolesta melko kiireinen messupäivä, mutta samalla se oli minulle perhepäiväkin. Nelosluokkalainen tyttäreni on Harry Potter -fani, onneksi löytyi tämä mainio seinä!


Ehdin sunnuntaina kuunnella vain yhtä keskustelua ja sitäkin osin: Terhi Rannela haastattelee Katri Lipsonia ja Joel Haahtelaa siitä, millaista on olla sekä lääkäri että kirjailija. Kumpi onkaan kutsumus?


Blogiani pitempään seuranneille ei ole epäselvää, että Haahtela on suurimpia kirjailijasuosikkejani. Messujen jälkeen otinkin Lumipäiväkirjan uudelleenluvun kohteeksi.

Messujen jälkeinen arki tuntuu hyvältä. Ja vaikkei minun pitänyt tehdä kirjaostoksia, kannoin kotiin muun muassa Göran Turnströmin, Asko Sahlbergin, Hilary Mantelin ja Juha Hurmeen tuotantoa. Lapset saivat hekin itselleen mieluisat kirjat. Mieheni hankki itselleen vain yhden teoksen, mutta se on sitäkin järeämpi: Adan Smithin Kansojen varallisuus, joka ei voi kutsua kevyeksi iltalukemiseksi. Laadukas suomennos siinä kuulemma on.

Kun messut ovat ohi, niin minä alan odottaa joulua. Olen tässä ihan mahdoton. Enkä selvästikään ainoa perheessäni!

--

Yläkollaasissa: haastattelen Sara Kokkosta kultaisista tyttökirjaklassikoista (kuva: Avain); WSOY:n kirjaseinältä löytyi ystävän kuva; Mieli ja maisema - kirja Akateemisen kirjakaupan osastolla; messuvarjot; perhepäivämyllääjät; salaattiklassikko; Juri Nummelin kertoo kirjoista ja elokuvista; Sauli Niinistön ja Jörn Donnerin keskustelu veti Aleksis Kiven edustan täyteen kuulijoita, Mörkökin oli siellä; Mitäpä olisi messukollaasi ilman yhtä selfietä. 

21 kommenttia:

  1. En yhtään ihmettele, jos neljän messupäivän jälkeen ei heti irronnut messureportaasia!

    Mahtavan paljon ehdit nähdä ja kuulla, työn puolesta ja muutenkin.
    Oli kiva tavata, vaikka ei ehditty juuri tervehdyksiä enempää kuulumisia vaihtaakaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, ei irronnut ei, ja kommentitkin laahaavat. Mutta mikäs kiire tässä. :D

      Toivottavasti sun seuraavalla (!!!) kirjamessureissulla ehditään jutella enemmän. :)

      Poista
  2. Jännittävää lukea messukokemuksia ns työntekijän näkökulmasta. Kivaa että ehdit paljon muutakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katriina Ttk, kiva että luit. Minä aina yhdistän messuilla työn ja huvittelun. Siinä ehtii monenlaista.

      Poista
  3. Hieno kuvakooste: lähikuvat tarjoavat osuvia tunnelmia! Jaan Haahtela-hymistelyn kanssasi, no ainakin joka toisenkirjan osalta :) Luin Lumipäiväkirjan heti Tähtikirkkaan jälkeen ja koin ne sisarteoksiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja Joenpellosta. Olen heitellyt jo ideaa keväisestä Joenpelto-haasteesta. Ajattelin lukea Lohja-sarjan piiiitkän tauon jälkeen.

      Poista
    2. Tuija, kiitos. Metkaa, että Haahtelan kirjoista noin joka toinen on vedonnut sinuun ja joka toinen sitten ei niin paljon. Minulle oikeastaan vain esikoinen jäi sellaiseksi harjoitelmaksi, josta en paljon mitään irti saanut. Muut taas... No, suosikkejani totta kai.

      Lohja-sarja pitää kyllä lukea. Mietin, että malttaisinko odottaa haasteeseen saakka.

      Poista
  4. Ihana tuo Katja Ketun kuva. Ja Siri Kolun kengät!

    Luin Joenpellolta parikymppisenä muutaman kirjan, mutta en oikein muista niistä mitään. Ja luulen, ettei aika (tai siis minä) ollut vielä silloin kypsä niille. Nyt hyllyssä olisi Rikas ja kunniallinen odottamassa uutta tutustumista Joenpeltoon.

    Juha Hurmetta, hienoa! Luen juuri Nyljettyjä ajatuksia, joka on aivan huikea kirja.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, kiitos. Katja Kettu vaikutti kaikin tavoin ihastuttavalta. Samoin Siri Kolu, joka eläytyy lukemiseen aikamoisesti. Oli ilo kuunnella,

      Joenpelto voi tosiaan olla niitä kirjailijoita, joita kannattaa lukea hieman vanhempana. Ehkäpä siis nyt?

      Nyljetyt ajatukset juuri ostin! Hauska sattuma.

      <3

      Poista
  5. Loistavaa heittäytymistä Siri Kolulta!
    Ja huhhuh sinun messuilua. Itsekään en ole ehtinyt arkiruuhkassa messuraportteihin, mitä nyt yksittäisiin (hieman jäätäviinkin) kuvapaljastuksiin.
    Mutta tietävätkö lapsesi kumpi on Tatu ja kumpi Patu? Kirjailijoilta he kuulemma sekaisin (kuten minultakin) ja kertoivatkin hyvän muistisäännön... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bleue, eikö olekin! Ihan mahtavaa.

      Ei sitten nähty messuilla - tai ei ainakaan tunnistettu toisiamme, jos vastaan käveltiin. Ajattelin nimittäin sinua. :)

      Kuopukseni väittää, että silmälasipäinen on Tatu - vai oliko se Patu. Vaike noita veljeksiä on kyllä erottaa. Olisipa hauska kuulla ja oppia tuo muistisääntö.

      Poista
    2. Kuopuksesi taitaa olla oiekassa. Itse ainakin muistelen, että Tatulla on silmälasit. En kyllä ole ihan varma... :D

      Poista
  6. En yhtään ihmettele, että messut vaativat levähtävään. Voin vain kuvitella uupumuksesi, kun vielä olit töissäkin kaiken ohessa. Vaan olipahan taas huikean kiva nähdä! <3

    Aijai, Haahtela <3 Minulla jäi tuo haastattelu kokonaan kuvaamatta, kun olin ilmeisesti niin keskittynyt vain kuuntelemaan. :-D Siri Kolulla on kyllä ihanan tunnistettava tyyli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, oli ihana nähdä! Sinä olitkin ensimmäinen bloggaaja, jonka torstaiaamuna näin. <3

      Paljon ehdit sinäkin kokea, huikeita messujuttuja!

      Ja hih, kuunteleminen on tärkeämpää kuin kuvaaminen. :)

      Poista
  7. Kiitos kiinnostavasta messukatsauksesta! Oi Joel. Kiitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satu, eipä kestä! Ja Joel on kyllä loistava puhuja. :)

      Poista
  8. Oih, mitä kaikkea ihanaa! Kuten tiedätkin juuri Haahtelan Lumipäiväkirja on suosikkini häneltä;)

    Minä aina vain sitä Lohja-trilogiaa jaksan Joenpellolta susoitella. Ja sitten kaikki ne muut.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, messuilla on aina ihanaa! Mutta ihanaa oli teilläkin, ihan toisenlaista. <3

      Muistankin, että pidät Lumipäiväkirjasta. Se on ollut mulle sellainen salakavala romaani: ensin en pitänyt, sitten pidin, nyt vielä enemmän.

      Lohja-trilogia siis!

      <3

      Poista
  9. Oi kun siellä onkin ollut ihanaa! aina etukäteen ajattelen kirjamessujen olevn yhtä tungosta ja hälinää, mutta jos tekisin jonkin etukäteissuunnitelman minäkin ensi vuonna. Viime syksynäkin pistäydyin pika pikaa vain Turun messuilla, enkä tietwnkään ottanut etukäteen mistään selvää...

    Kiitos Katja ihanainen tästä bloggauksesta! <3 Ja Shishkinkin - Tähän ei voi sanoa muuta kuin: auts, miksen ollu minäkin tuolla nimmaria pyytämässä... Ihanaa että sinä sait sen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, kyllä kirjamessuilla oli mukavaa. Ja toki samalla uuvuttavaakin. Etukäteissuunnitelmat auttavat, mutta messupaljoudessa ne tuppaavat hieman muuttumaan. :)

      Siskin oli kyllä niin! <3 Koetan blogata Neidonhiuksesta pian.

      Kiva, että kommentoit!

      Poista
  10. Hauskoja kuvia messuilta, ja paljon ehdit/ ehditte puuhata. Oli oikein mukavata tavata! Heti, kun näin Taika Taksinen -kirjan kannen, mietin, että hänestä on tehty kovasti Siri Kolun itsensä näköinen. :)

    VastaaPoista